Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuden sukumökki vaakalaudalla, mitä tekisitte tässä tilanteessa?
02.08.2019 |
Antakaapa fiksuja vinkkejä, miten suhtautuisitte seuraavanlaiseen tilanteeseen. Eli meidän suvussa on isovanhempieni aikanaan 60-luvulla hankkima upea metsäinen rantatontti, jonka kaikki rakennukset pystyyn lahonneita. Tällä hetkellä sen omistavat puoliksi äitini ja enoni, jolla ei ole omia lapsia. Äidilläni on 3 lasta, minä ja 2 veljeä. Minä olen meistä kolmesta ainoa, jolla on omaa perhettä.
Suvussa on aina puhuttu, että on kiva, kun on tällainen kesänviettopaikka, jonne kaikki voivat tulla uimaan ja saunomaan, ja ehkä jonain päivänä, kun perinnönjako selvä, mietitään uutta päärakennusta tms.
Viime vuosina vanhempi veljeni on kuitenkin ryhtynyt toimiin mökkitontin suhteen. Ensin hän sai puhuttua lapsettoman, omaperäisen enoni tekemään testamentin omasta tontinpuolikkaastaan itselleen. Minä ja pikkuveli emme pitäneet tästä, mutta mikäs siinä, eno tekee omallaan mitä haluaa.
Äitini teki puolestaan omasta puolikkaastaan testamentin meille nuoremmille puoliksi, sillä idealla, että kaikilla on sitten aikanaan jonkinlainen oikeus kesäpaikkaan.
Nyt veljelläni on kuitenkin uusi vaimo, ja pariskunta tahtoisi rakentaa mökkitontille uuden, pramean omakotitalon. Isoveljeni tahtoisi ostaa äitini puolikkaan edullisesti, rakentaa talon ja elää tontilla vakituisesti. Eli äidin testamentti jäisi käytännössä merkityksettömäksi, jos kaupat tehtäisiin äitini vielä eläessä pikkusummalla. Äitini on kiltti ihminen, joka toivoisi vain, että hänen lapsensa olisivat sovussa keskenään ja aistin, että lujatahtoisen veljeni ehdotus houkuttelee, koska "nuori perhe kaipaa uutta kotia".
Omat tunteeni ovat ristiriitaiset.
Yhtäältä lapsuuden kesäpaikka tärkeä ja muistorikas, paikkaan panostamalla siitä voisi saada upean ja hiukan mielisin kunnollista kesäpaikkaa omallekin perheelleni. Mietin myös sitä, että itse olen oman kotini hankkinut isolla lainalla, eikä minun ja mieheni perustaessa perhettä äiti ollut lainkaan huolissaan pärjäämisestämme tai asunnostamme - ja minusta oli itsestään selvää, että jokainen hankkii kotinsa itse, kesäpaikka on yhteinen. Isoveljeni suhtautuu kuitenkin asiaan toisin, näkee tässä hienon tilaisuuden hyödyntää vanhaa paikkaa.
Toisaalta en tahtoisi tyhmää ja turhaa riitaa perheen sisällä. Eli annanko vain mökin mennä vai ryhdynkö tosissaan taistelemaan? Mitä te tekisitte?
Kommentit (136)
Pystyyn lahonneet rakennukset, ehkä sitten joskus kunnostetaan/rakennetaan uutta.
Juu, selkeästi antaisin veljelle mahdollisuuden ostaa paikan itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli te ehkä joskus mahdollisesti voisitte harkita josko jossain vaiheessa saattaisitte laittaa paikat kuntoon, kunhan ehtii, että sitten ehkä joskus olisi varmaan kiva aina välillä kesäisin käydä, kun taas tämä pahantahtoinen ja itsekäs veli ottaisi tontin oikeasti käyttöön?
Jos siellä alkaa olla jo kaikki purkukuntoista muutenkin, niin olisihan se järkevää, että siihen tilalle sitten rakennettaisiin jotain. Siitä ei tule kuitenkaan mitään, että kaikki käyvät vähän välillä jotain sörkkimässä ja yritetään tekohengittää mökkiä. Etkö voi keskustella veljesi ( ja vaimonsa) kanssa asiasta? Olisiko teidän perheellä varaa omakotitalolainan lisäksi ottaa lainaa uutta mökkiä varten?
Riipaisisin kännit ja sitten hankkisin oman kesäpaikkani. anna mennä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko veljesi keskustellut edes viranomaisten kanssa? Eikö siihen vaadita joku kaavanmuutos, jos vapaa-ajan tontista tuleekin pysyvän asumisen tontti.
Öööö... isoveljenihän tässä ryhtyi toimiin eli puhui perinnön enolta itselleen ennen tämän kuolemaa ja painostaa äitiä myymään hyötyäkseen itse. Ja vastaajan mielestä MINÄ olen perinnönkyttääjä, what?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin mennä ihan siksikin että nuo yhteiset kesämökit ei tahdo oikein toimia. Nykyään perheet haluaa niissä olla oman perheen kesken vaan, ja sitten "tapellaan" niistä parhaista kesäloma-ajoista että kenen vuoro olla niitä viikkoja.
Jos tilanne on tuo jo nyt, ei mukavista lomista tulevaisuudessa ole tietoakaan. Ainaista riitaa vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öööö... isoveljenihän tässä ryhtyi toimiin eli puhui perinnön enolta itselleen ennen tämän kuolemaa ja painostaa äitiä myymään hyötyäkseen itse. Ja vastaajan mielestä MINÄ olen perinnönkyttääjä, what?
Ap
Molemmat olette...
Vierailija kirjoitti:
Öööö... isoveljenihän tässä ryhtyi toimiin eli puhui perinnön enolta itselleen ennen tämän kuolemaa ja painostaa äitiä myymään hyötyäkseen itse. Ja vastaajan mielestä MINÄ olen perinnönkyttääjä, what?
Ap
Siksi, että isoveljesi on tekemässä ihan normaaleja kauppoja elossa olevien ihmisten kanssa. Ostamassa itselleen talonpaikkaa. Jos se omistajille sopii, niin sitten he myyvät. Miksi muiden pitäisi puuttua tähän, sellaisten jotka ei toistaiseksi omista yhtään mitään koko talosta, vaan kaikki mahdolliset vaatimukset perustuu siihen, että tulee omistamaan sitten kunhan siitä yksi kuolee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon tontilla on rakennusoikeutta? Onko siihen mahdollista rakentaa useampaa mökkiä? Onko se kaavoitettu vapaa-ajan asumiseen?
Mikäli päädyt luopumaan osuudestasi, teetä hinta-arvio ammattilaisella, sinun ei tarvitse myydä osuuttasi pilkkahintaan vaan käypään arvoon.
Muutos ja luopuminen on keskeistä elämässä. Olisin äidin tukena siinä, että hän saisi tontista asiaankuuluvan hinnan. Huonokuntoisille rakennuksille ei oikein hintaa voi laskeakaan. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööö... isoveljenihän tässä ryhtyi toimiin eli puhui perinnön enolta itselleen ennen tämän kuolemaa ja painostaa äitiä myymään hyötyäkseen itse. Ja vastaajan mielestä MINÄ olen perinnönkyttääjä, what?
Ap
Siksi, että isoveljesi on tekemässä ihan normaaleja kauppoja elossa olevien ihmisten kanssa. Ostamassa itselleen talonpaikkaa. Jos se omistajille sopii, niin sitten he myyvät. Miksi muiden pitäisi puuttua tähän, sellaisten jotka ei toistaiseksi omista yhtään mitään koko talosta, vaan kaikki mahdolliset vaatimukset perustuu siihen, että tulee omistamaan sitten kunhan siitä yksi kuolee?
Ja jos sinua oikeasti kiinnostaa niin voithan aina tehdä paremman ostotarjouksen. Jos kerran meinaa veljelle mielestäsi ihan pilkkahintaan mennä, ja paikka on sinulle tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon tontilla on rakennusoikeutta? Onko siihen mahdollista rakentaa useampaa mökkiä? Onko se kaavoitettu vapaa-ajan asumiseen?
Mikäli päädyt luopumaan osuudestasi, teetä hinta-arvio ammattilaisella, sinun ei tarvitse myydä osuuttasi pilkkahintaan vaan käypään arvoon.
Ymmärsin ettei ap:lla ole vielä mitään omistusosuutta, koska äiti vielä elää.
Tontti jossa muistoja jne. Mutta samalla käyttämättä, rakennukset lahonneet ja tunnearvo sumentaa harkintakyvyn. On kikkailtu jo testamenteilla jne. Mutta nämäkin aivan samantekeviä, kun niitä vainajia ei vielä ole.
Äitisi ja enosi saavat tehdä omaisuudellaan niin kuin lystää; tällä hetkellä tontti ei kuulu kenellekään muulle.
Minusta olisi viisainta myydä tontti veljelle, joka sinne tahtoo talon laittaa. Rahat enolle ja äidille. Käyttäköön miten mieli tekee ja jos eivät käytä niin ne on huomattavasti helpompi jakaa ja sovussa elää kuin tuommoinen kesäpaikkatonttiviritelmä, jossa jokainen on mielestään oikeutettu saamaan jotain.
Hanki kesäpaikka jostain muualta ja ole tyytyväinen muistoista.
Nimimerkki; työnsä puolesta tällaisia perikunnan tonttitappeluita sivusta seuraava.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon tontilla on rakennusoikeutta? Onko siihen mahdollista rakentaa useampaa mökkiä? Onko se kaavoitettu vapaa-ajan asumiseen?
Mikäli päädyt luopumaan osuudestasi, teetä hinta-arvio ammattilaisella, sinun ei tarvitse myydä osuuttasi pilkkahintaan vaan käypään arvoon.
Tai siis itsehän et vielä omista mitään, joten äitisi päättää.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon tontilla on rakennusoikeutta? Onko siihen mahdollista rakentaa useampaa mökkiä? Onko se kaavoitettu vapaa-ajan asumiseen?
Mikäli päädyt luopumaan osuudestasi, teetä hinta-arvio ammattilaisella, sinun ei tarvitse myydä osuuttasi pilkkahintaan vaan käypään arvoon.
Ap:llahan eio le toistaiseksi mitään osuutta siitä paikasta, vaan vasta sitten kun äiti kuolee, niin sitten hän perii.
"Halvalla" sitä ei voi myydä ilman riskiä, että se tulkitaan ennakkoperinnöksi.
Alue: Aihe vapaa
Annat mökin mennä. Äitisi on vielä elossa ja hän saa ihan itsekseen päättää mitä tekee omaisuudellaan. Ainakin itse jos olisin äitisi asemassa, en kyllä sietäisi ollenkaan että perinnönkyttääjä tulisi määräilemään mitä teen omaisuudellani, vaikka ei ole vielä edes perinyt.