Lue keskustelun säännöt.
Soitin äidilleni
01.08.2019 |
Äitini ei ymmärtänyt minua lapsena ja itse en ymmärtänyt, että hän ei ymmärrä minua ja että hän on sen takia joku, jolla ei ole oikeutta sanoa minulle mitään. Eli että en tee mitään väärin, jos en milläänlailla noteeraa mitä hän sanoo. Olin sen sijaan kiltti ja yhteistyöhaluinen lapsi, ja keräsin itseeni kaikki ymmärtämättömän äitini minusta sanomat pahat asiat uskoen, että niissä on jotakin perää.
Kun en tajunnut, että ei niissä ole mitään perää, koska äitini ei ymmärrtänyt minua.
Äitini esimerkiksi kuvitteli, että hänellä on oikeus määritellä minulle, mitä tunteita saan tuntea ja myös hän kuvitteli, että minulla tulee olla hänen lupansa tuntea jotain. (Tämä tekee hänestä narsistin). Jos siis minulla oli paha mieli jostain asiasta, niin hän kielsi minua tuntemasta pahaa mieltä, ja jos en totellut, koska eihän hän minun tunteistani päätä, niin hän syytti ja haukkui minua, vaikka hänellä ei ollut sellaista oikeutta. Ja haukkuminenja syyttely johtui siitä, että hän itse oli vajaaälyinen, eikä ymmärtänyt minun pahaa mieltäni.
En vaadi ymmärtämään, mutta ei hänellä ollut oikeutta vaatia, että minulla pitää olla hänen lupansa tuntea omia tunteitani.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Itse tajusin ehkä vajaa vuosi sitten kun äiti vei minut terapiaan. Nuorempana kävin terapiassa, mutta kun rahaa alkoi tulemaan tilille, niin äiti aivopesi ja sanoi että nyt ei enää ajeluta minua sinne. Parisuhteeniki meinasi mennä pilalle kun äitini yritti ohjata että täytyy muuttaa kotiin asumaan. Koko elämänsä elänyt lompakkoloisena ja yhteiskunnan rasitteena ilman mitään aikomusta tehdä kenenkään hyväks mitään. Syyllistää muita, heittäytyy marttyyriksi, elää omassa kuplassaan, uhkailee ja kiristää ymsyms isä sokea hänen toimilleen, ehkä nyt alkanut tajuamaan tai sitten itse samanlainen. Sisarukseni samanlainen onnenonkija. Onneksi nyt elän omaa elämääni kaukana ja en ole suvun kanssa tekemisissä. Välillä edelleen tulee ahdistuskohtauksia, jos muistelee menneitä, mutta unohtaa vaan kaiken ja jatkaa elämäänsä..
Mun äitiin sopii myös tuo eläminen lompakkoloisena. Isälläni on varakas sukutausta ja varsinkin hänen äidillään oli suuri omaisuus. Äiti itse erosi isästäni, mutta voi jeesus sitä vaatimusten määrää! Äidistä oli esim. ivan ok, että hän mökkeilee kanssani isän suvun mökillä, vaikkei isä sen takia "mahtunut" sinne. Samoin hankki vaatimuksen ja oikeuden asua anopin kämpässä ilmaiseksi (maksoi yhtiövastikkeen) koska minä. Ja kun isoäiti sanoi ostavansa isälle uuden kesämökin, koska isän veli ajoi äitini ulos aiemmalta niin äitinihän sekin piti saada valita.
Kun isäni löysi uuden puolison niin äiti ei hyväksynyt mökkiä heille vaan halusi pitää sen itsellään. Että sellaista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta äiti ei saanut erossa käytännössä penniäkään, koska isän omaisuus oli suojattu avio-oikeudelta. Sen sijaan minä perin isäni (joka peri äitinsä). Ihan oikein mulle!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tajusin ehkä vajaa vuosi sitten kun äiti vei minut terapiaan. Nuorempana kävin terapiassa, mutta kun rahaa alkoi tulemaan tilille, niin äiti aivopesi ja sanoi että nyt ei enää ajeluta minua sinne. Parisuhteeniki meinasi mennä pilalle kun äitini yritti ohjata että täytyy muuttaa kotiin asumaan. Koko elämänsä elänyt lompakkoloisena ja yhteiskunnan rasitteena ilman mitään aikomusta tehdä kenenkään hyväks mitään. Syyllistää muita, heittäytyy marttyyriksi, elää omassa kuplassaan, uhkailee ja kiristää ymsyms isä sokea hänen toimilleen, ehkä nyt alkanut tajuamaan tai sitten itse samanlainen. Sisarukseni samanlainen onnenonkija. Onneksi nyt elän omaa elämääni kaukana ja en ole suvun kanssa tekemisissä. Välillä edelleen tulee ahdistuskohtauksia, jos muistelee menneitä, mutta unohtaa vaan kaiken ja jatkaa elämäänsä..
Mun äitiin sopii myös tuo eläminen lompakkoloisena. Isälläni on varakas sukutausta ja varsinkin hänen äidillään oli suuri omaisuus. Äiti itse erosi isästäni, mutta voi jeesus sitä vaatimusten määrää! Äidistä oli esim. ivan ok, että hän mökkeilee kanssani isän suvun mökillä, vaikkei isä sen takia "mahtunut" sinne. Samoin hankki vaatimuksen ja oikeuden asua anopin kämpässä ilmaiseksi (maksoi yhtiövastikkeen) koska minä. Ja kun isoäiti sanoi ostavansa isälle uuden kesämökin, koska isän veli ajoi äitini ulos aiemmalta niin äitinihän sekin piti saada valita.
Kun isäni löysi uuden puolison niin äiti ei hyväksynyt mökkiä heille vaan halusi pitää sen itsellään. Että sellaista.
Ap
Ja kaiken aikaa näissä riidoissa äitini hoki vain, jos mä noista riidoista kärsin, kuinka isäni suku riitelee hänen kanssaan kaikesta. Ihan omille vioilleen sokea ihminen. Lapsen mielipahasta ei välittänyt mitään. Ja mä en tietenkään saanut mitään lohdutusta enkä tukea.
Ap
On ihan kauheita ja ymmärtämättömiä kommentteja täällä. Voiko tajuta, että kuinka paljon saa lisää vahinkoa aikaan uhrille noin? Löisitkö väkivallan uhria uudestaan? Lyötyä ei kuulu lyödä.
Narsisti voi eristää uhrin ihan niin, ettei hänellä olisi melkein ketään, kenen puoleen kääntyä. En tiedä, onko ap:n kohdalla näin, mutta se on täysi mahdollisuus. Siinä vaiheessa keskustelupalstallekin avautuminen voi olla melkein yksi ainoista selviytymiskeinoista. Ja sitten kuinka kauhealta saattaa tuntua ajattelemattomien ihmisten ilkeät kommentit. Oli ap:n kertoma totta tai ei, näin ei kuuluisi kohdella toista.
Jos äitisi on ollut sinua kohtaan väkivaltainen, ja kaikki väärä mitä hän sinua kohtaan on tehnyt, olen niin pahoillani. Ja jokaisesta ilkeästä myötätunnottomasta kommentista täällä: olen niin pahoillani.
Et ole koskaan, missään vaiheessa elämässäsi, ansainnut tällaista käytöstä sinua kohtaan. Sinua kohtaan on toimittu niin väärin. Jokaisella ihmisellä on oikeus tuntea ja ilmaista itseään, oli se sitten iloa, naurua, tai itkua, surua, tai vihaa. Kukaan ei voi päättää tunteistasi. Jokainen tunne on sallittu. Ja sinulla on oikeus käsitellä niitä tunteita turvallisessa ympäristössä. Blockaa äitisi, laita häneen välit kokonaan poikki, vaikka kuinka vaikealta tuntuisi. Keskity nyt vain itseesi ja omaan hyvinvointiisi. Se olisi sinulle parasta, ettei hän vaan voi enää tehdä sinulle mitään väärää, ja jotta saisit vihdoin olla häneltä rauhassa, eikä kehosi ja mielesi olisi kokoajan hälytystilassa. Ymmärrän, että haluaisit niin osoittaa hänelle, kuinka väärässä hän on ollut sinua kohtaan. Mutta voit tehdä sen turvallisemmalla tavalla. Jatkamalla terapiassa, vertaistukiryhmät. Kirjoita vaikka paperille kaikki mitä mieleen tulee, sit voit sutata, rypistää tai repiä paperin. Lyö nyrkkiä tyynyihin. Itke niin kauan kuin itkettää. Huuda jos tuntuu siltä. Anna tunteiden tulla ja olla. Äitisi varmasti tietää tehneensä väärin sisimmässään, mutta narsistihan nyt ei kykene koskaan tunnustamaan vikojaan ja kantamaan vastuuta. No-contact olisi parasta sinua itseäsi varten. Se on itsesi suojelemista. Et ole pelkästään ollut uhri. Olet selviytyjä. Ja tulet vielä selviämään tästä.
Niin ja joku kauhea kommentti mainitsi että ap olisi itse narsisti.. Yksi kamalimmista asioista mitä uhri voisi kuulla, niin on se, että hän on itse narsisti tai mielenvikainen. Narsistin kamaluutta ja sen vaikutusta uhriin ei voi täysin ymmärtää muuta kuin se, joka on itse sen kokenut. Jos ei ole itse kokenut, niin on vaikea uskoakaan, miten niin julmallisia "ihmisiä" voi olla edes olemassakaan.
Muista, että tämä ei tule jatkumaan ikuisesti. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mut sä voit päättää tulevaisuudestasi ja elää vielä niin paljon vapaampana kuin koskaan ennen, kaiken tän jälkeen. Mikään ei ole liian myöhäistä tai mahdotonta sinunkaan kohdalla. Kukaan ei voi olla niin rikki, etteikö kaikkivaltias Jumala voisi vielä korjata täysin uudeksi. Hän on nähnyt kaiken väärän ilkivallan mitä sua kohtaan on tehty. Hän on oikeudenmukainen. "Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan, näin sanoo Herra." Roomalaiskirje 12:19
"Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa." Psalmit 147:3
"Jumalalle mikään ei ole mahdotonta." Luukas 1:37
Sinulta on voitu riistää oikeutesi tuntea, olla ja elää niinkuin jokaisen ihmisen kuuluukin. Mutta kukaan ei voi koskaan viedä sinulta sinun arvoasi ihmisenä. Ja se on se, että olet aina yhtä rakastettu ja arvokas. Se, kuinka väärin sinua on kohdeltu, ei määrittele sinua ja sinun arvoasi. Olet arvokas ja rakastettu, ennen, nyt ja aina.
Miten helvetissä tämä keskustelu on yhä täällä?? Ylläpito nyt herätys jumalauta