Lue keskustelun säännöt.
Mitä sairauksia teillä on, mistä ihmisillä tuntuu olevan väärät käsitykset tai eivät tiedä mitä se sairaus oikeasti on?
Tämmöinen ketju. En laita omaani aloitukseen, ettei ketju ala pyörimään aapeen lyttäämisen ympärillä. Laitan sen sitten kun on tullut muidenkin sairauksia tänne.
Kommentit (1655)
I tyypin diabetes. Usein sekoitetaan kakkoseen, plus tietous jopa yleislääkäreillä on luvattoman huonoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolan puute. Ihmisten vaikeaa ymmärtää, mutta en käytä ruuanlaitossa ollenkaa suolaa enkä koskaan syö mitään suolasta. En vain pidä suolasta. Kehoni ei kuitenkaan saa tarpeeksi suolaa jotta nestetasapaino pysyisi vakiona ja lääkärin mukaan pitäisi siksi opetella käyttämään ruuanlaitossa. En siltikään ole muuttanut elintapoja ja syön edelleenkin kaiken suolattomana.
Tuo ei ole sairaus. Ja onhan se nyt typerää tahallaan aiheuttaa itselleen puutostila, joka voi johtaa vakavaan sairastumiseen. Suolaa saa helposti käyttämättä lainkaan suolaa ruuanlaitossa. Esim. lakritsissa on suolaa, vaikka se ei maistu suolaiselta. On jopa olemassa suolatabletteja.
Onhan tuolla liian alhaisella suolankäytöllä kanssa seurauksensa, mutta ei se liika suolakaan ole hyväksi.
https://www.fit.fi/hyva-olo/karsitko-suolan-puutteesta-naita-asioita-ka…
http://www.terveystaito.fi/liian-vahan-suolaa-voi-olla-haitallisempaa-k…
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005946589.html
Olen allerginen kasvisproteiinille, siis tappavan allerginen. Vegaani haaste vei viikoksi teholle ja tippaan. Hauskaa kun pitäisi siirtyä vegaaniseen ruokavalioon jotta maailma ei ylikuormitu, näin jopa sairaalassa missä osastolla hoitajat yritti väkisin tuputtaa soijaa vaikka ylilääkäri kielsi sen.
Vierailija kirjoitti:
Olen allerginen kasvisproteiinille, siis tappavan allerginen. Vegaani haaste vei viikoksi teholle ja tippaan. Hauskaa kun pitäisi siirtyä vegaaniseen ruokavalioon jotta maailma ei ylikuormitu, näin jopa sairaalassa missä osastolla hoitajat yritti väkisin tuputtaa soijaa vaikka ylilääkäri kielsi sen.
Eli kaikelle kasviksille? Mikä se sellainen on? Mitä sitten syöt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulostamisvaikeus. Terveyskeskuksen yleislääkärit eivät ilmeisesti tiedä tällaisesta vaivasta eivätkä suostu lähettämään jatkotutkimuksiin, koska kyseessä ei ole ummetus. Ei ole ilmeisesti heille koskaan tullut vastaan esim. synnyttäneitä joilla on laskeuma tai suolistosyöpää sairastavia, joihin molempiin voi kuulua ulostamisvaikeus. Päättivät sitten, että tämä on psyykkistä. On psyykkistä, ettei se p*ska tule kaikki ulos vaikka kuinka päkistäisi. Selvä.
Käy gynekologilla. Kannattaa.
Nimim.leikattu
Täytyy ehdottomasti käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suolan puute. Ihmisten vaikeaa ymmärtää, mutta en käytä ruuanlaitossa ollenkaa suolaa enkä koskaan syö mitään suolasta. En vain pidä suolasta. Kehoni ei kuitenkaan saa tarpeeksi suolaa jotta nestetasapaino pysyisi vakiona ja lääkärin mukaan pitäisi siksi opetella käyttämään ruuanlaitossa. En siltikään ole muuttanut elintapoja ja syön edelleenkin kaiken suolattomana.
Eikö tuo ole ongelma jos valmiiksi kärsii liikahikoilussa, mutta lisäksi vielä jos tykkää myös liikkua paljon aktiivisesti hikoiluttavasti? Mitä jos vähentäisit liikkumista tai joisit vettä vain puoli litraa päivässä?
Kaikki sellaiset mitkä ei näy päällepäin.
Monet ihmiset ymmärtävät kipsatun jalan, mutta eivät ymmärrä jos eivät näe vammaa.
Ja ärtyvän suolen ruokavaliorajoitukset, vaikka ne ovatkin helpot tässä tapauksessa, vain paprika, sipuli, omena ja pasta pois.
Sitä on joidenkin, ystävien perheiden ja jopa ravintoloissa tarjoilijoiden,
vaikea ymmärtää -- enkä haluaisi ruokailua aloittaessa selittää kuinka vatsa menee pahalle ripulille.
Toivoisinkin kaikkien ymmärtävän vaivat, vammat ja sairaudet yhdestä lauseesta.
Niitä ei ole mukava selittää eikä puolustella!
Ja ne ovat yksityisasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Krooninen yksinäisyys. Ei se mikään sairaus ole mutta ei ihmiset tuppaa paljoakaan ymmärtämään siitä. Kun puhut muille siitä miten kaipaat paljon ja kokoajan sellaisia kavereita joiden kanssa pitää yhteyttä, tehdä ja hengailla niin ihmiset vaan toppuuttelee vähättelevästi miten jokainen aina välillä kokee hetkittäisiä yksinäisyyden tunteita ja välillä on hyvä olla yksin. On surullista miten yksinäisiä ihmisiä ei lainkaan tmmärretä vaikka kroonistunut yksinäisyys on pahempi ja haitallisempi asia kuin se että oikeasti vetäisi askillisen tupakkaa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keliakia. Kiitos muotigluteenittomien, keliakiaan suhtaudutaan joskus tosi välinpitämättömästi. Suurin osa ymmärtää, kun sanon että kyseessä on vakava sairaus, mutta osa vaan pyörittelee päätään.
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.
Sivuseikka tässä kokonaisuudessa, mutta mua kiinnostaa tuo gluteeniton ruoka sairaalassa. Itsellä 90-luvulla diagnosoituja ruoka-allergioita, joista en tiedä näkyvätkö enää missään potilastietojärjestelmissä, plus ärtyvä suoli. Olen kuskannut päivystyskäynneillä mukana itse kirjoittamaani allergialistaa, mutta onko sellainen minkään arvoinen wirallisessa systeemissä? Pitäisikö hankkia joku tietynlainen todistus mahdollisia sairaalareissuja varten? Olisi suht painajaista joutua sairaalaan ja väärälle ruoalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös täällä migreeni. Jos en ota joka päivä estolääkettä tai kohtauksen alkaessa heti ihan kunnon reseptilääkettä ja vetäydy pimeään huoneeseen makaamaan, niin koko toinen puoli kehosta puutuu, en näe toista puolta näkökentästäni ja lopulta oksennan. Ilman lääkettä täysi toimintakyvyttömyys ja raastava päänsärke kestää itselläni noin 3 tuntia. Olen sinänsä onnekas, tiedän että joillakin kestää päiviä...
Että ei hoidu ihan buranalla ja niskavenyttelyllä tämä, ei.
Outoa että joku alapeukuttaa tällaista viestiä. Epäileekö joku ettei voi olla totta. Kuulostaa vielä kaiken lisäksi hyvin tyypilliseltä migreeniltä, ei ole edes epätavallisia oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bipolaarihäiriö. Moni kuvittelee, että maniassa ollaan täysin holtittomia ja petetään ja tuhlataan kaikki rahat. Todellisuudessa yöuneni menevät ja touhuan kotona enemmän kuin yleensä, eikä minulla ole ollut kuin kaksi tällaista viikon maniaa kymmenen vuoden aikana. Masennuskin on vähäoireinen, kiitos hyvän lääkityksen.
Mulla vähän vaikeampi mania, mutten tuhlaile, petä tai mitään muutakaan holtitonta. En vaan saa nukuttua ja saatan järjestellä kaapit 14 kertaa päivässä jos ei muuta tekemistä ole. Masennusjaksot eivät ole kans pahat koska on toimiva lääkitys.
Täällä myös yksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava. Tasapaino kaikilla elämän osa-alueilla on todella tärkeää, voin paljon paremmin ja olen parempaa seuraa kun vaihdoin äskettäin työpaikkaa. Edellisessä työpaikassa talousosaston henkilö antoi ymmärtää lukeneensa sairauskertomuksiani, tai muuten vain tietävänsä sairaudestani. Eikä jättänyt minua rauhaan.
Revin päivittäin kynteni lyhyeksi stressistä, enkä muutenkaan voinut hyvin. Vasta työpaikan vaihto auttoi. Nyt on pitkä yhtenäinen jakso takana kun olen nukkunutkin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen parantunut syövästä elinsiirron avulla ja selvinnyt aivoaneurysmasta.
"Mitä, oliko sinun syöpäsi vaarallinen ja miten niin elinsiirtosi oli vaikein mahdollinen."
"Aivoaneurysmia on lähes kaikilla ja lähes kaikki selviävät aivoaneurysmaleikkauksista."
Tilanteen olivat kuin tupakoivaa ja paljon sairastavaa astmaatikkoa kuunnellessa.
Masennus ja yleisesti mielenterveyden häiriöt. Mutta niitä on kyllä vaikea ymmärtää, jos ei itse ole kokenut. Se kun se laiskuus ei ole vain normaalia laiskuutta, vaan kun ei oikeasti jaksa ja itketyttää sen takia, että on niin väsynyt ja uupunut. Ja nukkuminen ei auta tilanteeseen kovinkaan paljoa...
On muutakin tähän liittyen, mutta keskittyminen ei nyt riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset eivät tunnu tajuavan särkyneen sydämmen syndroomaa eli takotsubokardiomyopatiaa. Aina joutuu selittämään ja perustelemaan sitä miksi suru aiheuttaa minulla aina sydäninfarktin vaikka en ole edes vielä kahtakymmentä. Sydänkohtausten kun ajatellaan koskevan edelleenkin vain hyvin vanhoja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Krooninen yksinäisyys. Ei se mikään sairaus ole mutta ei ihmiset tuppaa paljoakaan ymmärtämään siitä. Kun puhut muille siitä miten kaipaat paljon ja kokoajan sellaisia kavereita joiden kanssa pitää yhteyttä, tehdä ja hengailla niin ihmiset vaan toppuuttelee vähättelevästi miten jokainen aina välillä kokee hetkittäisiä yksinäisyyden tunteita ja välillä on hyvä olla yksin. On surullista miten yksinäisiä ihmisiä ei lainkaan tmmärretä vaikka kroonistunut yksinäisyys on pahempi ja haitallisempi asia kuin se että oikeasti vetäisi askillisen tupakkaa päivässä.
Tuskin näkyy. Ei siitä ole kovinn kauaa kun minua yritettiin kala-allergisena pakottaa sairaalassa kalakeittoa kun en suostunut syömään sitä ja perustelin juuri tarkkaan miksi. Hoitaja vielä yritti saada syömään sitä keittoa niinkin että noukki ne kalanpalat sormin keitosta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keliakia. Kiitos muotigluteenittomien, keliakiaan suhtaudutaan joskus tosi välinpitämättömästi. Suurin osa ymmärtää, kun sanon että kyseessä on vakava sairaus, mutta osa vaan pyörittelee päätään.
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.Sivuseikka tässä kokonaisuudessa, mutta mua kiinnostaa tuo gluteeniton ruoka sairaalassa. Itsellä 90-luvulla diagnosoituja ruoka-allergioita, joista en tiedä näkyvätkö enää missään potilastietojärjestelmissä, plus ärtyvä suoli. Olen kuskannut päivystyskäynneillä mukana itse kirjoittamaani allergialistaa, mutta onko sellainen minkään arvoinen wirallisessa systeemissä? Pitäisikö hankkia joku tietynlainen todistus mahdollisia sairaalareissuja varten? Olisi suht painajaista joutua sairaalaan ja väärälle ruoalle...
Ainakaan synnärillä ei mitään todistusta tarvinnut, oma ilmoitus riitti.
- keliaakikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keliakia. Kiitos muotigluteenittomien, keliakiaan suhtaudutaan joskus tosi välinpitämättömästi. Suurin osa ymmärtää, kun sanon että kyseessä on vakava sairaus, mutta osa vaan pyörittelee päätään.
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.
Olen hengessä mukana! Itselläni tosin lähipiiri kyllä hyväksyy gluteenittomuuden ja ottavat sen huomioon (ja oikeastaan muutkin), mutta olen saanut kuulla myös tuosta "muotigluteenittomuudesta". Tätä tosin olen kuullut vain sellaiselta taholta, josta löytyy todennettua keliakiaa. Samoin terveydenhuollossa on tätä ikävää asennetta, ja IBS:ää on diagnoosiksi heitetty, vaikka vain gluteeniviljat ovat selkeitä oireiden aiheuttajia. (Ollut jo kymmenien vuosien ajan) Kaikkia muita elintarvikkeita, mitä IBS:ssä pitäisi vältellä, eivät aiheuta oireita. Näin ollen pelkäänkin, että jos joskus ennemmin tai myöhemmin hoitokotiin, sairaalaan tms. joudun, niin joudunko jatkuvan ripulin kouriin heidän toimestaan vai ottavatko gluteenittomuuden huomioon. Onhan se gluteenittomuus myös tiedoissakin, mutta en tosiaan tiedä, miten tositilanteessa tulee käymään. Tai vaikka ottavatkin gluteenittomuuden huomioon, niin kun virheellisesti IBS-tulkinta on heitetty, niin miten se muuten sitten käytäntöihin vaikuttaa, kun ei muita IBS:ään vaikuttavia elintarvikkeita tarvitse vältellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keliakia. Kiitos muotigluteenittomien, keliakiaan suhtaudutaan joskus tosi välinpitämättömästi. Suurin osa ymmärtää, kun sanon että kyseessä on vakava sairaus, mutta osa vaan pyörittelee päätään.
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.Sivuseikka tässä kokonaisuudessa, mutta mua kiinnostaa tuo gluteeniton ruoka sairaalassa. Itsellä 90-luvulla diagnosoituja ruoka-allergioita, joista en tiedä näkyvätkö enää missään potilastietojärjestelmissä, plus ärtyvä suoli. Olen kuskannut päivystyskäynneillä mukana itse kirjoittamaani allergialistaa, mutta onko sellainen minkään arvoinen wirallisessa systeemissä? Pitäisikö hankkia joku tietynlainen todistus mahdollisia sairaalareissuja varten? Olisi suht painajaista joutua sairaalaan ja väärälle ruoalle...
Hei, sairaalassa kyllä kysytään nämä ruokavalioasiat. Ystäväni on sairaalan keittiössä dieettikokki (ja tällä ei siis ole mitään tekemistä laihdutuksen kanssa, kuten sana dieetti usein ymmärretään; se on ruokavalio). Dieettikokki on saanut ammattimaisen koulutuksen, mitä mikäkin ruokarajoite pitää sisällään. Se on tarkkaa hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bore out käräytti loppuun ja vei tajunnan, mutta edelleenkään ihmiset eivät ymmärrä miten tylsyyteen voi masentua tai miksi sen vuoksi joutuu irtisanoutumaan töistä. Tällä hetkellä pyrin kuntoutumaan ja kerään taas voimia pystyäkseni palaamaan takaisin työelämään.
Out out out, bore our, burn out, masennukset, suru, alakulo jne jne... Pelkkiä laiskan ihmisen tekosyitä jättäytyä pois toistä jotta voi vaan vaan nukkua aamut pidempää ja löhötä loppupäivä sohvanpohjalla pulloa kittaamassa.
Unohdit kertoa, mikä tauti/sairaus sinua vaivaa. Epäilisin mutulla katkeruutta ja empatiakyvyttömyyttä. Jotka ovat tietenkin tunnetiloja, mutta aiheuttaako sairautesi tällaisia tunne-elämän puutoksia?
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.