Näetkö koskaan kuolleen tuttavasi ihmisvilinässä
Kommentit (18)
Kyllä. Ja mietin ovatko oikeasti kuolleet vai onko heillä kaksoiselämä.
Mummullani oli tapana istua keittiön ikkunalla katsomassa ulos. Näen mummuni hahmon ikkunassa melkein joka kerta kulkiessani siitä ohi, vaikka mummu kuoli jo 6 vuotta sitten.
Ukkini joskus nähnyt ihmisten keskuudessa esim. jossakin tapahtumassa.
MInä näen isäni, jonka kuolemasta on 32 vuotta.
Epäilen, että turhia tuttavia ei näe, näkee vain ne kuolleet, joiden kuolema on ollut erityisen raskas menetys. Olin 18v kun läheinen tätini kuoli 30v, hänen kuolemansa oli iso järkytys, pienet serkut jäivät ilman äitiä. Häntä näin lähes 10v ihmisvilinässä. Myöhemmin kuolleita, isovanhempiani, isääni tai muita sukulaisia en ole nähnyt.
Tietäkää että he todella ovat ne. Ette näe harhoja.
Kerran näin Elviksen Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Isältäni näyttäviä miehiä olen nähnyt. Mutta toisaalta taas, monet siihen kuntoon itsensä juoneet näyttävät melko samanlaisilta.
Iäisyydessä ei ole aikakäsitystä. Ei mitään merkitystä onko kuolemasta 30 vai 3v.
Näin joskus vanhan luokkakaverini kaupassa. Sitten tajusin, että ensinnäkin hän oli ollut 10 vuotta kuolleena ja toiseksi näkemäni nainen oli paljon häntä lyhyempi. Sitä paitsi tämä tapahtui satojen kilometrien päässä hänen kotiseudustaan.
Olisi ollut ihan kiva nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Tietäkää että he todella ovat ne. Ette näe harhoja.
Eräs ystäväni oli appeni ystävä ja appeni kuolema järkytti häntä syvästi.
Pari vuotta sitten tämä henkilö sanoi pelästyneensä, kun luuli nähneensä appeni ajavan autolla.
Auton perusteella tunnistin "kummituksen" naapurin vaariksi. Kieltämättä samaa näköä.
Näin nämä kummitustarinat syntyvät.
En muuta kuin unissani. Voin nähdä myös ilman uita ihmisiä.
Aikuiseksi kasvettuani olen ottanut tavaksi saattaa nämä vainajat matkalleen niin, että yleensä ei ole tarvinnut montaa kertaa tulla näyttäytymään.
Olen nähnyt isäni unessa monta kertaa.
Sekä edesmenneitä lemmikkejäni.
Minulle kaikki he erittäin rakkaita ja merkittäviä.
Muitakin tosi rakkaita ihmisiä on kuollut, mutta aika outoa etten ole nähnyt heitä unessa.
En, mutta minä olen erään ihmisen kuollut ystävä. Siksi hän tutustui minuun. Kuulemma olen täysin saman näköinen, ikäinen, nimikin sama, luonne, samat kiinnostuksen aiheet, mutta hän itse päätti nuorena päivänsä, sairastimme kumpikin samaa sairautta. Minä paranin siitä. Se on harmillista, minulla on aina ollut puolikas olo itseni kanssa. Olisi ollut mukava tutustua.
Varsin usein nopeasti katsoen hätkähdän, että se oli joku kuollut tuttava.
Mutta sitten kun tarkemmin katsoo niin onkin joku toinen.
Ihmiset tunnistavat hahmoja melko hataran havainnon perusteella.
Aivot paikkaavat havainnon "täydelliseksi".
Kerran katsoimme telkkua ja yhtä aikaa vaimoni kanssa huudahdimme "Irja"!
Uutispätkässä oli ensivilkaisulla vaimoni isotädin näköinen mummo.
No, mummoa haastateltiin, eikä hän niin kovin "Irjan" näköinen ollutkaan.
En