Alan ymmärtää miksi lomilla ihmisillä palaa hermot puolisoon saati erot lisääntyvät - olen yksi heistä joka pohtii vakavissaan erillisiä asuntoja

Hitto kun naisten täytyy suorittaa lomakin, että se menee "oikein", kun mihet taas mielellään pitäisi lomalla lomaa juuri siitä suorittamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin lomalla kuvittelin että menemme aikuisten kesken jonnekin. Mies lupaili hotelliyötä yhdestä kaupungista tai menoa porijazzeille, kumpikaan ei toteutunut. Porijazzit menivät ohi, mutta hotelliyö vaihtui kahteen olueen kaupungilla.

Jatseille pitää ostaa liput jo keväällä ja hotellimajoitus vuotta aiemmin. Olisit ottanut selvää asiasta, ei tarvitsisi nyt ruikuttaa. Olepa nyt viitseliäs ja ryhdy heti toimeen, niin ensi vuonna pääset ehkä jatseille.

Nauran palstamammojen miesvihalle.

Jatsien majoitukset varataan jopa vuosiksi etukäteen. Viimeistään silloin kun seuraavan kesän pääesiintyjistä on ensimmäiset tiedot. Mutta miehien vikaa tämäkin. -eri 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se asia, jota monet miehet eivät vain tajua. Jos nainen sanoo, että jazzeilla on hyviä bändejä, mies, joka naisestaan välittää, kysyy, että no mitäs oot mieltä, mentäiskö? Yhdessä voidaan pohtia, onko se nyt oikeasti sopiva ajankohta jne. mutta jos tullaan tulokseen, että oishan se ihan kiva, mies sanoo: okke, ja hoitaa liput ja hotellit.

Samoin tekee nainen, kun mies vihjaa, että ei olla muuten pitkään aikaan oltu niillä hauskoilla olutfestareilla, pohditaan, sopiiko se kalenteriin ja nainen hoitaa homman.

Siis häh?

Miksi se nainen ei voi hommata niitä pilettejä ja hotellia, jos hän kerran on ehdottanut, että mennään sinne tai tänne? Saahan siinä odottaa vaikka tuomiopäivään asti, jos kuvittelee, että pelkästä vihjailusta "voi että toi konsertti on varmaan hyvä" toinen heti poukkaa järjestämään homman kuntoon. Millaisia prinsessoja täällä oikein on?

Ja siis itse olen nainen. Osaan kyllä ostaa lipun itselleni, kaverilleni, miehelleni tai mille kokoonpanolle vain tilaisuuteen, joka minua kiinnostaa ja johon olen etukäteen pyytänyt seuraa mukaani.

Kyllä tuon osaa jokainen, mutta ei kukaan normaalin itsekunnioituksen omaava ihminen raahaa mukanaan jotain saamatonta riippakiveä joka ei itse koskaan osallistu millään tavalla tekemisen järjestämiseen vaan roikkuu vain passattavana mukana, ei miestä sen paremmin kuin kaveriakaan. Jos jotakuta kiinnostaa yhteinen tekeminen niin vähän ettei sen eteen voi ikinä tikkua ristiin laittaa, niin on minulla paljon sellaistakin seuraa tarjolla joka ymmärtää vastavuoroisuuden periaatteen eikä ole ainoastaan jonain mukanaraahattavana hangaroundina mukana. Enkä minä miestä niin paljoa elämässäni tarvitse että rupeaisin sekä piiaksi että ohjelmatoimistoksi jollekulle joka itse ei viitsi vaivautua.

Miten se liittyy itsekunnioitukseen, että hommaa itse lipun tilaisuuteen, joka itseä kiinnostaa? Ja että hommaa lipun samalla myös kaverille/puolisolle, jolta on etukäteen kysynyt, kiinnostaisiko tilaisuus myös häntä? Minusta se on nimenomaan itsekunnioitusta, että ei odota toisten palvelevan vaan ihan itse tekee ja ostaa asioita, joita itselleen haluaa.

Olisi karseaa olla sellaisen ihmisen kumppani, joka odottaa koko ajan, että kaikki asiat, joita hän vihjailee ihailevansa, tuodaan hänelle tarjottimella. Oli sen sitten konserttilippu tai makkarakastike. Todella raskasta elämää. Jos ei kärppänä koko ajan kuuntele, mitä se nyt haluaa, ja toteuta sitä saman tien, on pas*a kumppani ja potkitaan kohta pellolle. Ehkä se olisi hyväkin - tuollaisella kumppanilla näyttäisi olevan narsistinen persoonallisuushäiriö, ja onnellisempi on hän, joka ei tuollaista kumppania joudu palvelemaan.

Toisin päin yhtä paha juttu: ei voisi koskaan sanoa esim. että tykkää jostain näyttelijästä tai että vinkuintiassa on varmaan lämmintä kesällä, koska toinen heti kuvittelisi, että no nyt tuolle täytyy hommata lomamatka tai leffalippu.

Jos haluaa, että toinen hommaa lahjaksi tai muuten, sen voi ihan sanoa ääneen. "Kulta, minusta olisi hauska mennä jatseille yhdessä. Voisitko ostaa meille liput sinne, niin minä maksan hotellin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin lomalla kuvittelin että menemme aikuisten kesken jonnekin. Mies lupaili hotelliyötä yhdestä kaupungista tai menoa porijazzeille, kumpikaan ei toteutunut. Porijazzit menivät ohi, mutta hotelliyö vaihtui kahteen olueen kaupungilla.

Jatseille pitää ostaa liput jo keväällä ja hotellimajoitus vuotta aiemmin. Olisit ottanut selvää asiasta, ei tarvitsisi nyt ruikuttaa. Olepa nyt viitseliäs ja ryhdy heti toimeen, niin ensi vuonna pääset ehkä jatseille.

Nauran palstamammojen miesvihalle.

Jatsien majoitukset varataan jopa vuosiksi etukäteen. Viimeistään silloin kun seuraavan kesän pääesiintyjistä on ensimmäiset tiedot. Mutta miehien vikaa tämäkin. -eri 

Minä olen nainen ja asun Porissa. Tämä oli ihan vain tietoisku ap:lle. Jos haluaa jatseille, täytyy ruveta puuhaamaan sitä asiaa vähintään vuotta aiemmin. On turha ruveta miettimään kesäkuussa, lähtisikö heinäkuussa jatseille. Jos siis ap haluaa sinne mennä ensi kesänä, hän on hyvä ja alkaa saman tien varaamaan majoitusta. Lippuja saa halvemmalla vuoden loppuun asti, vuodenvaihteen jälkeen ne kallistuvat. Kesän korvalla moni konserttipäivä saattaa olla jo loppuunmyyty.

Vierailija kirjoitti:

Hitto kun naisten täytyy suorittaa lomakin, että se menee "oikein", kun mihet taas mielellään pitäisi lomalla lomaa juuri siitä suorittamisesta.

hyvin kiteytetty. Varakas ystäväni tuossa totesi että ei vie perhettään lomalle useammin, koska se stressi minkä nainen loman oikeasta viettotavasta ja aktiviteeteista aiheuttaa, on loman palauttavaa vaikutusta suurempi.

Aikoinaan mies unohti passinsa, kun pidin itsestäänselvyytenä, että molemmat tsekkaavat nämä omansa. Bussissa lentokentälle hirveä älämölö, että suurinpiirtein bussin pitää kääntyä takaisin ym. HOHHOIJAA, ilmoitin miehelle, että minä ainakin lähden reissuun, voi ihan itse hoitaa tämän unohduksen. PS: Siis kaikki oli jo kerrattu ennen lähtöä, tämä vain pääsi unohtumaan kaljan kittaamisen lomassa.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan mies unohti passinsa, kun pidin itsestäänselvyytenä, että molemmat tsekkaavat nämä omansa. Bussissa lentokentälle hirveä älämölö, että suurinpiirtein bussin pitää kääntyä takaisin ym. HOHHOIJAA, ilmoitin miehelle, että minä ainakin lähden reissuun, voi ihan itse hoitaa tämän unohduksen. PS: Siis kaikki oli jo kerrattu ennen lähtöä, tämä vain pääsi unohtumaan kaljan kittaamisen lomassa.

Voi ei. Eiköhän se mies sitten kärsinyt siitä sen verran kuin kärsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitto kun naisten täytyy suorittaa lomakin, että se menee "oikein", kun mihet taas mielellään pitäisi lomalla lomaa juuri siitä suorittamisesta.

hyvin kiteytetty. Varakas ystäväni tuossa totesi että ei vie perhettään lomalle useammin, koska se stressi minkä nainen loman oikeasta viettotavasta ja aktiviteeteista aiheuttaa, on loman palauttavaa vaikutusta suurempi.

"Et sä voi sanoo noin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kyllä me perheen kanssa tehdään just niin kun ollaan yhdessä suunniteltu! Mäkin kerroin jo ennen jouluu miehelle, että Elska-mummun nimipäivät on juhannusta edeltävänä viikonloppuna, ja sen takii mennään 22.4 sen luokse päiväkahveille klo 12. Ja että helmikuussa sanoin, että mattojenpesu ennen vappua on varattu pyykkitupaan pääsiäisen jälkeen. Sit se ei muistanu Jaminan neuvola-aikaa, jonka mä olin varannu. Ja Oscar-Pietron kaverisynttäreitä, joista mä olin sopinu! Raivostuttaa tää kaikki metatyö, eikä mies muista mitään! Ei ees mun toisen nimen nimipäivää!"

Las suk ka jankkaa täällä maksamisesta ja sohvalla mskaamisesra, vaikka ap kertoi, että hän on maksanut miehenkin lennot, kun mies halusi itse lähteä mukaan, mutta mies ei viitsi edes pakataveikä tee kotitöitäkään, vaan makaa tietokoneella. Mies kuulostaa aikamoiselta kiviriipalta ja ap:n olo varmaan kevenisi eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan mies unohti passinsa, kun pidin itsestäänselvyytenä, että molemmat tsekkaavat nämä omansa. Bussissa lentokentälle hirveä älämölö, että suurinpiirtein bussin pitää kääntyä takaisin ym. HOHHOIJAA, ilmoitin miehelle, että minä ainakin lähden reissuun, voi ihan itse hoitaa tämän unohduksen. PS: Siis kaikki oli jo kerrattu ennen lähtöä, tämä vain pääsi unohtumaan kaljan kittaamisen lomassa.

Voi ei. Eiköhän se mies sitten kärsinyt siitä sen verran kuin kärsi.

Olisin miehenä jäänyt ennemmin kotiin "passin unohtaneena" kuin puolison seurassa matkalle, jos edellinen kirjoittaja oli se puoliso-Justiina. Kaljakin oli varmaan matkalla pannassa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan mies unohti passinsa, kun pidin itsestäänselvyytenä, että molemmat tsekkaavat nämä omansa. Bussissa lentokentälle hirveä älämölö, että suurinpiirtein bussin pitää kääntyä takaisin ym. HOHHOIJAA, ilmoitin miehelle, että minä ainakin lähden reissuun, voi ihan itse hoitaa tämän unohduksen. PS: Siis kaikki oli jo kerrattu ennen lähtöä, tämä vain pääsi unohtumaan kaljan kittaamisen lomassa.

Voi ei. Eiköhän se mies sitten kärsinyt siitä sen verran kuin kärsi.

Olisin miehenä jäänyt ennemmin kotiin "passin unohtaneena" kuin puolison seurassa matkalle, jos edellinen kirjoittaja oli se puoliso-Justiina. Kaljakin oli varmaan matkalla pannassa 

Tämä oli myös oma ensireaktio. HOHHOIJJAA.

Vierailija kirjoitti:

Las suk ka jankkaa täällä maksamisesta ja sohvalla mskaamisesra, vaikka ap kertoi, että hän on maksanut miehenkin lennot, kun mies halusi itse lähteä mukaan, mutta mies ei viitsi edes pakataveikä tee kotitöitäkään, vaan makaa tietokoneella. Mies kuulostaa aikamoiselta kiviriipalta ja ap:n olo varmaan kevenisi eron jälkeen.

Että oikein las-sukka kun viljelemäsi vuosia paskasana on bannassa? olet niin säälittävä ujeltava , että haluaisin tietää tarinasi. Miksi miehesi jättikään sinut aikanaan? 

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella ennen avioliittoa ja mahdollisia lapsia ilmeisesti pitää vähintäänkin asua vuosia samassa asunnossa, jottei tulisi ikäviä yllätyksiä. Muuten kaikki sudenkuopat ja eroavaisuudet ei tule esiin.

Lasten isän kanssa seurusteltiin 8v ennen ekaa lasta, näistä 5v samassa asunnossa. Silti 13v kuluttua tuli ero lapsimiehestä. Joka kyllä alkuvuodet teki osansa kotitöistä eikä hautautunut tietokoneen/puhelimen seuraan tai viilettänyt menoissaan pitäen minua itsestäänselvyytenä, mutta niin ne asiat voi muuttua..

Tuttipullo vaihtuu näköjään sujuvasti kaljapulloon mutta henkistä kypsymistä ei tunnu tapahtuvan. Voisiko mitenkään ajatella että molemmille puolisoille kuuluu huolehtia siitä, miten perheen lomat vietetään (myös perheen yhteistä aikaa ajatellen) ja mitä matkalle pakataan, ihan kuten ap toivoikin. Onko mahdottomuus osallistua vai riittääkö oma mikrokosmos)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella ennen avioliittoa ja mahdollisia lapsia ilmeisesti pitää vähintäänkin asua vuosia samassa asunnossa, jottei tulisi ikäviä yllätyksiä. Muuten kaikki sudenkuopat ja eroavaisuudet ei tule esiin.

Lasten isän kanssa seurusteltiin 8v ennen ekaa lasta, näistä 5v samassa asunnossa. Silti 13v kuluttua tuli ero lapsimiehestä. Joka kyllä alkuvuodet teki osansa kotitöistä eikä hautautunut tietokoneen/puhelimen seuraan tai viilettänyt menoissaan pitäen minua itsestäänselvyytenä, mutta niin ne asiat voi muuttua..

Eikö ylpeys antanut ennen periksi myöntää että valitsit väärin? Valitse paremmin tai ole iöman, sinun elämä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttipullo vaihtuu näköjään sujuvasti kaljapulloon mutta henkistä kypsymistä ei tunnu tapahtuvan. Voisiko mitenkään ajatella että molemmille puolisoille kuuluu huolehtia siitä, miten perheen lomat vietetään (myös perheen yhteistä aikaa ajatellen) ja mitä matkalle pakataan, ihan kuten ap toivoikin. Onko mahdottomuus osallistua vai riittääkö oma mikrokosmos)

Ei tarvitse matkustaa jos siltä tuntuu. Mikä olettamus tuo on, että lomalla edes tarvitsee pakata?! Ei ole pakko, ei ole. Minä haluan olla kotona, enkä halua tehdä ylimääräistä, lomailen. En pakkaa. Etkö sinä osaisi ymmärtää koska ilmeisesti osaat ne kamatkin pakata, tämä ei ole vaikeampaa.

Kuka teidän petheessä tienaa eniten? Kuka vaihtaa öljyt autoon sun muuta autoon liittyvää kuten renkaan vaihdot? Kuka pesee matot? Ikkunat? Tekee ruoan ja imuroi? Lumityöt ja syksyllä haravoi pihan? Ruohonleikkuu? Tietokoneeseen tulee häikkää? Huonekalujen siirtely? Remppojen teko ainakin nk pienet rempat? Kuka maalaa kodissa seiniä.kattoja jne?

Vierailija kirjoitti:

Kuka teidän petheessä tienaa eniten? Kuka vaihtaa öljyt autoon sun muuta autoon liittyvää kuten renkaan vaihdot? Kuka pesee matot? Ikkunat? Tekee ruoan ja imuroi? Lumityöt ja syksyllä haravoi pihan? Ruohonleikkuu? Tietokoneeseen tulee häikkää? Huonekalujen siirtely? Remppojen teko ainakin nk pienet rempat? Kuka maalaa kodissa seiniä.kattoja jne?

Kiva kun kysyit. Minähän se, tosin mies välillä vähän auttelee.

Meillä on myöskin näin. Homma on pikkuhiljaa vain ajautunut siihen että minä, äiti, olen kaiken multitaskaaja. Jos lähdetään reissuun niin mies kyllä mielellään suunnittelee ja hoitaa varaukset ym., mutta minä olen se joka järjestää arjen niin että reissu onnistuu.

Esimerkki. Ennen lomaa pakolliset hankinnat lapsille (uudet kesävaatteet pienten tilalle), loma-anomus kouluun ja ilmoitus päiväkotiin, pyykinpesut ennen ja jälkeen reissun, pakkaaminen itselle ja lapsille. Mietin ja pakkaan itselleni käsimatkatavaroihin välipalat, varavaatteet. Reissun aikana huomaan että se olen minä joka 100% hoitaa kuopuksen vessatukset (kuulemma koska olen nainen ja kuopus tyttö), lapset tukeutuu minuun esimerkiksi ravintolassa, autan pienemmän ruokailun, istun sen pienemmän kanssa lastenaltaassa ja vahdin isompaa joskin onneksi uimataitoista miehen ottaessa aurinkoa. Olen lasten käytettävissä 100% ja edelleen koko reissun kannan mukanani aurinkorasvat, nenäliinat, varavaatteet, vesipullot. Koska mulla on kuulemma käsilaukku.

Reissun jälkeen toki puran laukut ja pesen vaatteet. Ja huomaan enemmän tienaavana maksaneeni reissusta 80%. Miehen mielestä hänen suunnittelupanoksensa on siinä, kun on tosiaan varannut ne matkat ja selannut netistä ne kiinnostavat retkikohteet. Minähän en moista ole edes ehtinyt kun aika mennyt lapsia hoitaessa.

Viimeksi pari vuotta sitten istuin lentokoneessa mennen tullen yksin kahden lapsen kanssa miehen istuessa pari riviä taaksepäin yksin viinilasin kanssa kirjaa lukien. Käsipuolessani ja manducassa oli 2v koko reissun, yhtään ruokaa en syönyt keskeytyksettä enkä kertaakaan ottanut aurinkoa kirjaa lukien. Minä paikkasin laastareilla pipit ja nukutin päiväunille.

Mies oli rentoutunut ja ihmetteli miksi kiukkusin väsymystäni reissun päälle. Pyysin monta kertaa esim altaalla olemaan pienemmän kanssa mutta mies ei kuulemma tykkää uida.

Ja mikä hirveintä, tajusin vasta nyt mistä väsymykseni johtuu. Kun olen kuvitellut että mulla on osallistuva mies kun se siivoaa eikä ryyppää. Arkena minä hoidan kuopuksen pk-hoitoajat, esikoisen Wilman ja siitä aiheutuvat menot ja järjestelyt (liikuntavaatteet yms). Vuorotyöläisenä hoidan neuvolat, hammaslääkärit, vasut ja vanhempainvartit. Vapaamatkustaja ja rusinat pullasta-tyyppihän se mies on. Vaikka vaihtaakin kaksi kertaa vuodessa auton renkaat ja ei pelkää imuria. Ja minä pyydän toistuvasti ottamaan vastuuta, ei ota kun mielestään osallistuu siinä missä minäkin.

Todennäköisesti lapset tukeutuu minuun ”äiti, äiti!”, koska hekin on huomanneet miehen vain hengailevan itsekseen. Lukemattomia kertoja esikoinen on soittanut minulle töihin vaikka mies on kotona, kysyäkseen voiko mennä kaverille tai kaveri tulla meille. Isi kuulemma sanonut että kysy äidiltä. Ei siis ota kantaa mihinkään.

Mies on muuten kaikin puolin kunnollinen, mutta en viitsi kolmatta lasta kantaa mukanani. Joskus se rakkauskaan ei riitä, todellakin on taas tänäkin kesänä käynyt mielessä että yksin pääsisin helpommalla. Renkaan vaihdot voin ostaa, eipä tarvisi jatkuvia pettymyksiä kestää enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on se asia, jota monet miehet eivät vain tajua. Jos nainen sanoo, että jazzeilla on hyviä bändejä, mies, joka naisestaan välittää, kysyy, että no mitäs oot mieltä, mentäiskö? Yhdessä voidaan pohtia, onko se nyt oikeasti sopiva ajankohta jne. mutta jos tullaan tulokseen, että oishan se ihan kiva, mies sanoo: okke, ja hoitaa liput ja hotellit.

Samoin tekee nainen, kun mies vihjaa, että ei olla muuten pitkään aikaan oltu niillä hauskoilla olutfestareilla, pohditaan, sopiiko se kalenteriin ja nainen hoitaa homman.

Siis häh?

Miksi se nainen ei voi hommata niitä pilettejä ja hotellia, jos hän kerran on ehdottanut, että mennään sinne tai tänne? Saahan siinä odottaa vaikka tuomiopäivään asti, jos kuvittelee, että pelkästä vihjailusta "voi että toi konsertti on varmaan hyvä" toinen heti poukkaa järjestämään homman kuntoon. Millaisia prinsessoja täällä oikein on?

Ja siis itse olen nainen. Osaan kyllä ostaa lipun itselleni, kaverilleni, miehelleni tai mille kokoonpanolle vain tilaisuuteen, joka minua kiinnostaa ja johon olen etukäteen pyytänyt seuraa mukaani.

Niin minäkin osaan. Sen lisäksi minulla on avioMIES, joka on kiinnostunut puokkaamaan vihjailuistani järjestämään ´meille yhteistä, kivaa tekemistä. En ole prinsessa, olen kuningatar.

Ei ole mikään pakko ottaa miehiä, joiden minusta normaalia huomiointia pitää odottaa tuomiopäiviin. Ja kyllä: en halua lippua minne sattuu, jonne toista sattuu huvittamaan mennä, vaan vihjaisen kauniisti, minne lipun haluan. Toki kerron suoraankin.

Jätit myös lainaamatta (lukematta?) että tietysti tämä on vastavuoroista ja teen samoin miehelle.

Me katsos ei vaan ostella toisillemme lippuja tilaisuuksiin, joka MINUA kiinnostaa. Se olisi prinsessakäytöstä, kuvitella, että koska ostan lipun sinulle MINUA kiinnostavaan tapahtumaan, sinä iloisena kieput mukana.