Tutkijat: vaatekaupat pitäisi laittaa kiinni ja ohjata ihmiset ostamaan vaatteensa kirppareilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yksittäisen kuluttajan kannalta paras tapa hommata uusia vaatteita on seuraava: jos ostaa uutena kaupasta, niin valitsee kestävän, eettisesti valmistetun tuotteen, minkä pitkäikäisyydestä voi olla varma. Vaatteita voi myös valmistaa, itse opettelin juuri ompelemaan, villapaidat neulon. Satunnaisesti voi kiertää kirpputoreja. Ja oikeasti; aikuinen ihminen ei tarvitse paljoa vaatteita, kukaan ei tarvitse esim 7 eri kesäpaitaa tai 5 hametta.

Muuten samaa mieltä, mutta ympäristön kannalta on aivan sama, omistanko viisi vai viisitoista paitaa taikka mekkoa, jos vain käytän ne loppuun. Vaate kuluu käyttökertojensa mukaan, ei ajan. Minulla on varmasti ainakin viisitoista mekkoa, kun pukeudun niihin mielelläni. Varmasti pärjäisin vaikka neljällä, mutta toki ne kuluisivat sitten nopeammin.

Sitä paitsi: pesukone tulee aina laittaa päälle vasta kun se on täysi! Perus-ekologiaa!

Mutta sitten joitakin vaatteita ei voi koskaan pestä, koska ne pitää pestä erillään tai eri pesuohjelmalla, ja niitä on niin vähän ettei niistä koskaan tule täyttä koneellista.

Nykyajan vaatteet eivät kyllä tahdo kestää käyttöä. Ostin vuosi sitten lindexiltä farkut ja ne ovat jo kuluneet sisäreisiltä ja haaroista läpikuultaviksi. Eivät ole edes tiukat eivätkä reiteni osu yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti ruuan alv 0%iin myös, koska syömisen ei pidä olla valtiolle business. Halvempi ruoka lisää terveyttä ja ravinto on terveyden ylläpidossa tärkeimpiä asioita. Valtion rahan ahneus on syypää moniin sairauksiin.

Luultavammin suurinosa ostaisi vaan enempi sitä sokerisontaa.

Tämä voi tulla uutisena mutta valtio ei hinnoittele tuotteita. Sen tekee teollisuus ja kauppa.

Aina se jaksaa yllättää, että Suomessakin riittää ihmisiä, jotka eivät ole tajunneet Neuvostoliiton olevan historiaa.  Olisihan se kiva, jos syöminen olisi tosiaan valtion business ja ruoka vain tulisi *jostain*, eli valtiolta, neuvostokansalaisen lautaselle.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan vaatteet eivät kyllä tahdo kestää käyttöä. Ostin vuosi sitten lindexiltä farkut ja ne ovat jo kuluneet sisäreisiltä ja haaroista läpikuultaviksi. Eivät ole edes tiukat eivätkä reiteni osu yhteen.

Naisten farkkujen kestävyydessä on ihan valtavia eroja. Ystäväni sai yhdet hajalle kuukaudessa. Minullakin on ollut jotkut alle vuoden kestäneet. Syynään nykyään saumat ja materiaalit tosi tarkasti.

Elastaanittomat ovat parhaita, ja olenkin löytänyt (työllä ja tuskalla!) kahdet sellaiset. Yhdet kropanmyötäiset elastaani-ihmeet olen säästänyt, kun näyttävät hyvältä tiettyjen vaatteiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alv pitää nostaa 50%iin ja kierrätys alvittomaksi. Näin saadaan kierrätystalous käyntiin.

Ihan totta. Olen 50-vuotias ja kun minä olin nuori ja vielä nuori aikuinen ihmiset korjasivat, paikkasivat ja huolsivat vaatteitaan. Tosi suuri osa osasi ommella. Vanhempani ovat korkeastikoulutettuja ja hyvätuloisia, mutat minulla oli  murto-osa vaatemäärästä mikä nykyisin on normaalia.  Vaatekaappi pysyi siistinä, ja kun sama koski muutakin tavaramäärää elämä oli vapaampaa ja kevyempää kuin nykysiin. On järjetöntä että farkut maksavat pari euroa ja heitetään roskiin parin käyttökerran jälkeen. Muistan kuinka kaikki halveksuivat tuolloin 1980-luvulla jenkkejä kun vaihto-oppilaana olleet kertoivat niiden noin tekevän. Moukat. Nyt suomalaiset ovat itse samanlaisia.

Kerro nyt hyvä ihminen mistä löytyy uusia farkkuja parilla eurolla.  Varmaan Suomen kaikki pienituloiset ilahtuisvat tästä uutisesta.

Kirpputorilt penkomaan ja kiertämään. Helposti löytää kymmenetkin farkut ja kaikki vielä ihan uuden veroisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yksittäisen kuluttajan kannalta paras tapa hommata uusia vaatteita on seuraava: jos ostaa uutena kaupasta, niin valitsee kestävän, eettisesti valmistetun tuotteen, minkä pitkäikäisyydestä voi olla varma. Vaatteita voi myös valmistaa, itse opettelin juuri ompelemaan, villapaidat neulon. Satunnaisesti voi kiertää kirpputoreja. Ja oikeasti; aikuinen ihminen ei tarvitse paljoa vaatteita, kukaan ei tarvitse esim 7 eri kesäpaitaa tai 5 hametta.

Muuten samaa mieltä, mutta ympäristön kannalta on aivan sama, omistanko viisi vai viisitoista paitaa taikka mekkoa, jos vain käytän ne loppuun. Vaate kuluu käyttökertojensa mukaan, ei ajan. Minulla on varmasti ainakin viisitoista mekkoa, kun pukeudun niihin mielelläni. Varmasti pärjäisin vaikka neljällä, mutta toki ne kuluisivat sitten nopeammin.

Sitä paitsi: pesukone tulee aina laittaa päälle vasta kun se on täysi! Perus-ekologiaa!

Mutta sitten joitakin vaatteita ei voi koskaan pestä, koska ne pitää pestä erillään tai eri pesuohjelmalla, ja niitä on niin vähän ettei niistä koskaan tule täyttä koneellista.

Silloin niitä ei pitäisi koskaan ostaa...

Vierailija kirjoitti:

Alv pitää nostaa 50%iin ja kierrätys alvittomaksi. Näin saadaan kierrätystalous käyntiin.

Kannatan.

T. Kokoomus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö pitäisi paremminkin vaatia vaateketjua valmistamaan kestäviä ja vähemmän luontoa kuormittavia vaatteita kuin ruveta tavallista kuluttaa syyttämään joka kumminkin haluaisi kestävämpiä vaatteita?

"Tehdää kestävämpiä vaatteita". Tietääkö se valmistajakaan edes, että mikä kestää? Voiko kestävyyden jotenkin määritellä tai testata? Robottikäsi hinkkaamaan vaatetta siannahkaa vasten ja sitten algoritmi arvioi kuvadatasta miten paljon vaate on haalistunut tai geometria muuttunut? Pesukoneeseen 24/7 ja katsotaan miten kauan kestää ennen kuin haalenee?

Luontoa ne vaatteet eivät kuormita laisinkaan, jos vaateteollisuuden ulkopuolinen teollisuus, kuten sähkölaitokset, vesilaitokset, logistiikka ja sen sellainen puhdistaa oman toimintansa. Ja jos tämä jälkimmäinen muutos tehdään, niin sitten on aikalailla se ja sama, vaikkeivat ne vaatteet kestäisikään pitkään.

Joten loppupeleissä ongelma on jossain aivan muualla kuin vaateteollisuudessa.

Esimerkiksi reiman tehtaalla on ollut käytössä jonkun sortin kulutuksentestikone, en ihan tarkkaan osaa sanoa miten se toimii, bongasin vain myynnistä käytöstä poistetun koneen.

Meidän vaatealan yrityksessä meidän omille kankaille tehdään pesutestejä, eli uuden kankaan saavuttua siitä leikataan reiluhko pala, jota pyöritellään muun pyykin seassa kerrasta toiseen, otetaan kuvat aina merkinnällä monesko pesu. Toki myös puuvillassa laatu vaihtelee ajoittain eli sama printti samalla kankaalla eri erässä voi olla huonompilaatuinen. Luonnonkuidussa tasalaatuisuutta ei ihan voida taata samoin kuin teollisesti valmistetuissa.

Ja näin yleisesti keskustelun aiheeseen, kotimaisen vaatevalmistuksen verotusta voisi keventää verrattuna halpa tuontiin. Ylipäätään hiukan kotonaan yksin ompelevien yritysten perustamista ja laajentamista voisi myös yrittää helpottaa, jotta kotimainen vaateteollisuus voitaisiin saada nousuun.

Verotuksen keventäminen olisi yksi yritystuki lisää.

T. Virheiden puoluetoimisto

Monikulttuurissa taas merkkivaatteet kaiken a ja o.

Aha?? Mä ostan mitä mä ostan koska mun omat rahat ja käytetyt haisee on läikkiä ja niist näkee et käytetty! Sä et voi tietää kuka on käyttäny mä haluisin tietää edes sen!! Ne vaatteet menee kierrätyseen ja lukee mitä se tarkottaa se tarkottaa et ne käytetään uudestaan vaatteina niist tehään uusia!!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti ruuan alv 0%iin myös, koska syömisen ei pidä olla valtiolle business. Halvempi ruoka lisää terveyttä ja ravinto on terveyden ylläpidossa tärkeimpiä asioita. Valtion rahan ahneus on syypää moniin sairauksiin.

Luultavammin suurinosa ostaisi vaan enempi sitä sokerisontaa.

Voisitko edes yrittää perustella, miksi ihmiset niin tekisivät? Ihmiset ovat tietoisia valinnoistaan ja tietävät sokerin olevan epäterveellistä. Sokeri on jo nyt äärimmäisen halpaa, joten sen hinnassa alv on mitätön osa. Alvin lasku laskisi juuri kalliiden ruokien hintaa. 

Et taida ymmärtää oikein matematiikkaa.

Et taida ymmärtää ihmisiä. Terveellinen ruoka ON halpaa nykyäänkin, mutta sen valmistaminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin sen einesroskan. Pussillinen kausivihanneksia ja broilerinkoivet tulevat halvemmaksi kuin makaroni ja eineslihapullat, mutta silti ihmiset ostavat jälkimmäisiä koska kokevat ne helpompana. Ei yleinen hinnanalennus muuttaisi tätä yhtään mihinkään. Eikä nämä ihmiset teoreettisen hinnanalennuksen jälkeenkään ostaisi sitä 20 euron kilohintaista valmiiksi savustettua lohta tai 4 euron valmissalaatteja (koska itse tekeminen on ilmeisesti liian vaivalloista, ja siihen kelpaa vain kotimainen luomutomaatti keskitalvella ostettuna, niinkuin aina vedetään esimerkiksi siihen miksi "salaatti on kallista")

Eipä kyllä kausivihannekset ja kana ole halvempaa, kun makaroni ja einespullat. Makaronia saa alle 20snt/400g ja eineslihapulla paikallisessa prismassa on 29snt/400g.

Et varmasti löydä halvemmalla kanaa ja kasviksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö pitäisi paremminkin vaatia vaateketjua valmistamaan kestäviä ja vähemmän luontoa kuormittavia vaatteita kuin ruveta tavallista kuluttaa syyttämään joka kumminkin haluaisi kestävämpiä vaatteita?

"Tehdää kestävämpiä vaatteita". Tietääkö se valmistajakaan edes, että mikä kestää? Voiko kestävyyden jotenkin määritellä tai testata? Robottikäsi hinkkaamaan vaatetta siannahkaa vasten ja sitten algoritmi arvioi kuvadatasta miten paljon vaate on haalistunut tai geometria muuttunut? Pesukoneeseen 24/7 ja katsotaan miten kauan kestää ennen kuin haalenee?

Luontoa ne vaatteet eivät kuormita laisinkaan, jos vaateteollisuuden ulkopuolinen teollisuus, kuten sähkölaitokset, vesilaitokset, logistiikka ja sen sellainen puhdistaa oman toimintansa. Ja jos tämä jälkimmäinen muutos tehdään, niin sitten on aikalailla se ja sama, vaikkeivat ne vaatteet kestäisikään pitkään.

Joten loppupeleissä ongelma on jossain aivan muualla kuin vaateteollisuudessa.

Esimerkiksi reiman tehtaalla on ollut käytössä jonkun sortin kulutuksentestikone, en ihan tarkkaan osaa sanoa miten se toimii, bongasin vain myynnistä käytöstä poistetun koneen.

Meidän vaatealan yrityksessä meidän omille kankaille tehdään pesutestejä, eli uuden kankaan saavuttua siitä leikataan reiluhko pala, jota pyöritellään muun pyykin seassa kerrasta toiseen, otetaan kuvat aina merkinnällä monesko pesu. Toki myös puuvillassa laatu vaihtelee ajoittain eli sama printti samalla kankaalla eri erässä voi olla huonompilaatuinen. Luonnonkuidussa tasalaatuisuutta ei ihan voida taata samoin kuin teollisesti valmistetuissa.

Ja näin yleisesti keskustelun aiheeseen, kotimaisen vaatevalmistuksen verotusta voisi keventää verrattuna halpa tuontiin. Ylipäätään hiukan kotonaan yksin ompelevien yritysten perustamista ja laajentamista voisi myös yrittää helpottaa, jotta kotimainen vaateteollisuus voitaisiin saada nousuun.

Verotuksen keventäminen olisi yksi yritystuki lisää.

T. Virheiden puoluetoimisto

Niinhän se on, mutta ainakin itse yrittäjänä näkisin että kotimaisten pienyritysten mahdollisuuksia työllistää pitäisi helpottaa, mahdollisesti keventää alvia ja nostaa alv-rajaa. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on todella iso kynnys myös rahallisesti.

Ketjuliikkeissä masentaa ne vaatteet, joissa on valmiiksi vinot saumat, langanpätkiä, roikkuvat napit, materiaali epätasaista. Spr:n ja Kontin ym. ns. kunnon paikoista löytyy usein laadukkaampaa vaatetta ja tulee hyvä mieli, ettei tue kertakäyttöteollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Aha?? Mä ostan mitä mä ostan koska mun omat rahat ja käytetyt haisee on läikkiä ja niist näkee et käytetty! Sä et voi tietää kuka on käyttäny mä haluisin tietää edes sen!! Ne vaatteet menee kierrätyseen ja lukee mitä se tarkottaa se tarkottaa et ne käytetään uudestaan vaatteina niist tehään uusia!!! 

Minäkään en ole koskaan ostanut vaatteita kirppiksiltä, koska inhottaa se edellisen käyttäjän ominaistuoksu niissä vaatteissa. Ja haalistuneita ja käytetyn näköisiähän ne kirppisvaatteet yleensä ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirpputorilt penkomaan ja kiertämään. Helposti löytää kymmenetkin farkut ja kaikki vielä ihan uuden veroisia.

Tuo on ihan totta, että farkkuja on paljon. Mietin, miksi ne olivat joutuneet kirpparille ja syykin selvisi, kaikki olivat väärän kokoisia tai mallisia, joten ei löytynyt itselleni sopivia. Eniten löytyi taaperoiden vaatteita tai alle 140 cm kokoisia.

Muutenkin aivan sietämättömän vaikea löytää mieluisia vaatteita, niin sitten pitäisi jotain kirppareita juosta ja nettiä selata mistä päin maata löytyy kiva ja oikeaa kokoa ja sopivilla toimitusehdoilla? Mulla on jo päivätyö, toiselle ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä juuri katselin paikkatarpeita kaupoista enkä oikeasti muuta nähnyt kun juurikin noita perhos ja kukka paikkoja, 12v pojan vaatteita pitäisi korjata enkä oikein usko että nuo paikkaiheet meidän meidän poikaa kovinkaan innostaisi. Yhdessä kaupassa toki oli näiden lisäksi saatavilla dinosauruksia ja formuloita, mutta ajattelin nuokin on ehkä tarkoitettu enemmänkin pienmpien lasten vaatteitten paikkaamiseen sillä ne todella olivat myös sen näköisiä. Hämmästyttää ja ihmetyttää Minne siis aikuisten aikuismaiset paikkausvermeet ovat kangaskauppoja myöten kadonneet?

Katso eBaysta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ihmiset osaa enää edes paikkaa ommella?

Ei minun lapsuudessani vaatteita paikkailtu. Olen syntynyt 1972.

Kyllä korjattiin ja paikattiin. Olen syntynyt 1969. Ihan yhteiskunnan huipulle saakka. Omakohtainen tieto tämä. Farkkuja ei saanut nykyrahassa alle 100e, niin että ei ollut sellaista piittaamatonta asennetta.

Poikani on syntynyt 1969. Pakkasin hänen farkkujaan kivan näköisellä paikoilla. Olin oppinut äidiltäni, että näin tehdään.

Kirpparilta en vaatteita ostaisi. Jouduin lapsena käyttämään siskolta perittyjä vaatteita. Nyt ostan uutta. Eikä mulle kelpaa Prisma tai Cittari vaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Kierrätys oli kivaa, ennen kun luteista tuli isohko ongelma. Ei uskalla ostaa enää mitään kirppareilta kun ei tiedä mitä saa kaupan päälle.

Minä pussitan ja suljen kirpparilöydöt tiukasti kuminauhalla. Pussit saavat olla muutaman kuukauden rauhassa ennen kuin pesen niissä olevat vaatteet. Huonekaluja en uskalla ludevaaran vuoksi ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noita nykyvaatteita oikein paikkailla tai laiteta kirpparille (ellei ollut ihan hutiostos, jota itse ei käytä ollenkaan). Ohuita ja huonolaatuisia. Ja usein mukana on käyttömukavuutta lisäävää elastaania, jonka kesto ei ole kummoinen.

Edes "laatu"merkeiltä ei tahdo saada enää vaatteita, jotka oikeasti kestäisivät. Erityisesti naisten vaatteet tehdään järjestään hirvittävän ohuesta kankaasta. Mahdollisesti tavoitellaan laskeutuvuutta??? On myös paksuja, kauniisti asettuvia, laskeutuvia kankaita, mutta ne ovat kalliita.

Esim. vanhoista uikkareista ja kuminauhallisista vaatteista olen huomannut, että elastaani kuolee vaatteissa (siis matskuissa ja/tai kuminauhoissa) 5-20 vuodessa. Sitähän ei tiedä, kuinka kauan esim. kuminauhat on olleet varastossa valmistajilla.

Yhtään vaatetta, jossa on elastaania tai kumia, ei saa missään nimessä pestä huuhteluaineen kanssa koska huuhteluaine katkoo elastaani- ja kumikuidut. Käy sama juttu kuin tiskihanskoille, joita ei ole pesty sen jälkeen kun on pesty rasvaisia astioita tiskihaskat kädessä.

Huuhteluaine on turhake. Väkiviinietikalla voi korvata sen täysin ja vaatteet sekä lompakko kiittävät.