Miten englanti voi olla niin vaikea kieli?

Ai rot nu.

No englanti on kyllä aika looginen. Suomen kieli se vasta vaikea on.

Vierailija kirjoitti:

No englanti on kyllä aika looginen. Suomen kieli se vasta vaikea on.

Jos luet aloitukseni uudelleen, huomaat etten ajattele samoin.

Ap

Englannin kielioppi on niin erilaista kuin suomen. Jos englantia ns. suomentaa ihan suoraan, siitä tulee hoonoa soomea eikä välttämättä suomeksi suoraan käännettynä kuulosta järkevältä. Tämä monesti hämää. Moni suomalainen ajattelee englannin paljon vaikeammin mitä se todellisuudessa on.

Lisäksi englannin ääntäminen ei taivu ollenkaan suomalaisen suuhun, toisin kuin esim. Espanjan kielen. Englannin kieli on paljon vaikeammin äännettävää kuin ruotsi tai espanja, jotka ihan helppoja ääntää.

Englanti on monesti epäselvää sössötystä. Joskus ihan käsittämättömän vaikeaa saada selvää englanninkielisistä biiseistä. Tekstiä kyllä ymmärrän ihan hyvin.

Ei ap

Englanti ja suomi on niin kaukana toisistaan kielinä.

Kaikki puhuvat englantia, joten rima on paljon korkeammalla osaamisen suhteen, kuin jollain tuntemattomalla ja pienellä kielellä. Ok, saksa ei ole pieni kieli, mutta pointti tuli kuitenkin selväksi? Tää sama vaivaa ylioppilaskirjoituksia, eli kun kaikki ovat päntänneet englantia sieltä alakoulusta saakka, niin vaatimustaso on vähän erilainen kuin jossain ranskassa.

Voit katsoa biisin sanoja samalla kun kuuntelet musiikkia.

Englanti on helppo kieli.

Englantia pitää kuunnella ja käyttää...ts. sitä oppii parhaiten korvakuulolta. Siinä on paljon esim. idiomaattisia sanontoja ja sanoja on lainattu eri puolilta vuosituhansien ajan jne. Ruotsi, saksa ja espanjakin ovat loogisempia.

Siksi, koska englannin kieli vaikeutuu koko ajan mitä pidemmälle sitä opiskelee. Ihmiset luulee, että se on helppo kieli, koska sitä kuulee koko ajan ja monet sitä osaavatkin, mutta jos haluaa tai täytyy osata puhua oikeaoppisesti, niin myös niihin kielen rakenteisiin on perehdyttävä sanasto opiskelun lisäksi.

Toisaalta, enkussa lauseiden perusrakenteet on aika selkeät eli myönteisen päälauseen sanajärjestys (SPOTPA) ja kysymys- ja kieltolauseiden sanajärjestykset ovat kaiken perusta, joista on hyvä jatkaa esim. aikamuotojen muodostamiseen ;)

Minä en edes osaa mitään englannin kielioppisääntöjä. Ajattelen aina mikä kuulostaa järkevimmältä ja yleensä se on oikein.

Mutta englannilla kuitenkin pärjää yllättävän hyvin vaikkei olisi hyvä. Itse olen aika surkea enkussa ja pärjäsin kuitenkin 2kk englanninkielisellä kurssilla ongelmitta :D

Englanti on sekakieli, joka on ottanut vaikutteita latinasta ja germaanisista kielistä, jopa kelttiläisistä kielistä. Epäsäännöllisyyksiä on paljon enemmän kuin puhtaasti latinalaisissa kielissä. Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat toisistaan todella paljon. Yleensä osaamme englantia eniten kuitenkin sen takia, että viihde, turismi, tiede, musiikki ja tietotekniikka pursuaa sitä.

Englantia on vaikea oppia jos sitä ei pääse käyttämään käytännön tilanteissa.

Minulle englanninkieliset oppikirjat ovat ihan jotain käsittämätöntä. Kun joku esittää teorian X, jota ei löydy suomeksi niin minulla ei ole mitään käsitystä siitä mihin suomennokseen pitäisi päätyä sen teorian kanssa. Sanavaihtoehtoja tulee niin paljon, että teoriasta saa väännettyä mitä tahansa.

Englantia on helppoa ja vaikeaa. Ns. Helpolla englannilla pärjää hyvin arkitilanteissa ja selviää kyllä muutenkin. Mutta kaiken maailman englanninkieliset tutkimukset ja tiedejutut menee kyllä ohi korkealta ja kovaa 😂

Mutta englannissa ei tarvitse olla täydellinen, kenenkään muiden ei tarvitse puhua sitä oikeasti hyvin paitsi kanadalaisten, jenkkien, australialaisten,brittien, irlantilaisten yms joiden äidinkieli on englanti. Jos äidinkielesi ei ole englanti, voit ihan rohkeasti häpeilemättä puhua sitä niin kuin osaat, täydellisyyttä ei kukaan edes odota.

Vierailija kirjoitti:

Minulle englanninkieliset oppikirjat ovat ihan jotain käsittämätöntä. Kun joku esittää teorian X, jota ei löydy suomeksi niin minulla ei ole mitään käsitystä siitä mihin suomennokseen pitäisi päätyä sen teorian kanssa. Sanavaihtoehtoja tulee niin paljon, että teoriasta saa väännettyä mitä tahansa.

Niin, juuri tuosta syystä, eli vaikka noistakin ,mitä sinä nyt tuossa mainitsit on monikin tutkija ja moni muukin henkilö Suomessa ilmaissut huolensa siitä säilyykö kielemme ns. 'tieteen ja korkeimman opetuksen'  kielten joukossa.

Eli käännetäänkö kaikki tieteen,tekniikan ja tutkimuksen  uudet termit  aina myös  suomeksi (siis aivan periaatteessa samaa käytäntöä ja tapaa noudattaen kuin että ne kääntyvät ,eli käännetään myös esim. Saksassa saksaksi  ja Ranskassa ranskaksi ja tietääkseni ne käännetään myös Hollannissa hollanniksi (vaikka se nykyään paljon pienempi ja vähämerkityksisempi kieli onkin, kun sitä esim. vaikka jo puhujamäärältäänkin noihin kahteen ensinmainittuun vertaa. )

Asia, eli siis se ,että säilyisi, olisi kyllä meille kansana tärkeämpää, kuin moni nykyään osaa kuvitellakaan.

Siis esim. että mitkä olisivat seuraukset siitä , jos  englannin kieli ja sen taitaminen mahdollisimman hyvin muuttuisivatkin täällä  Suomessa paitsi uran edistämiskeinoksi ja -avuksi yksilöille jotka jonnekin ulkomalle pyrkivät, MYÖS keskeisimmäksi luku- ja  opiskelukieleksi yliopistomaailmassa ? Se vaikuttaisi hyvin pian kaikkeen MUUHUNKIN kuin esim. siihen pelkkään  yliopisto-opetukseen.... Pian oltaisiin sitten tilanteessa, jossa PELKÄN suomen puhuminen jo sinänsä kertoisi "yksilön, tai joidenkin ryhmien  sosiaalisista ongelmista, tai vakavasta syrjäytymisuhasta " jne. (...kaikki kun piti saada 'mukaan kelkkaan' tähän kaikkia meitä koskevaan  kansalliskielemme muuttamis-ja vaihtamisprosessiin) Sitkein vastarintahan olisi jo 'kansainvälisen suomikuvamme kirkastamiseksi" ja maamme esittelykelkoisuuden varmistamiseksi kitkettävä täältä tarkkaan tai sitten se sitkein vastarinta ajettava johonkin 'alkuperäisreservaattiin ' ja heidän jälkikasvunsa sijoitettava 'asuntola-kouluihin' ,kuten saamelaiset ja Kanadan alkuperäiskielten puhujille aikanaan tehtiin.

Vai olenkohan sittenkin väärässä, eli olisikohan skenaarioni liian dystooppinen ?

Ehkä me vain kaikki  lopulta ja loppua kohti, yhtä  'ihqua' hihkuen ja iloisin mielin ihan vain itse luovumme vapaa-ehtoisesti  tästä uniikista kansallisesta kielialueestamme maailmassa ...

enkku oikeasti on aika vaikea kieli, semmoinen iirin, gaelin, pictin, ranskan ja mitä lie muiden kielten kreoli. Ja seuraa siten näiden eri kieliryhmien eri sääntöjä ja kirjoitusasuja täysin sattumanvaraisesti. Yhdistettynä vielä shakespearen sääntöön jonka mukaan saa vapaasti keksiä uusia sanoja ihan vain vaikka huvikseen ja tavata ne kuten huvittaa lisäten niitä kieleen.

Vähemmästäkin menee hieman sekaisin. 

Mutta toisaalta tää kuningattaeren enkku on jonkin verran tosin standardoitu jos ei muuten niin lasumisasultaan. Mutta kirjoittaminen on edelleen sekamelska.

Anglismit ovatpahasti vallanneet tieteen ja tekniikan kieltä sanoilta, joille on olemassa vakiintuneet suomenkieliset vastineet.

Voi kuulla puhuttavam mm. oskillaation frekvenssistä.

Itse opin englannin hyvin jo ennen koulun englannintunteja katsomalla tvtä ja pelaamalla tietokonepelejä. Tietokonepelit jota pelasin olivat point-and-click seikkailupelejä, joistain räiskintäpeleistä voisi olla hankalampi kieltä oppia