Millä palkalla perustaisitte perheen?
Osa ihmisistä - erityisesti vauvakuumeilevat naiset - ajattelevat lapsen hankkimista lähinnä tunne-perusteisesti. Stereotypian mukaan taas miehet suhtautuvat asiaan kylmän rationaalisesti: onko meillä varaa moiseen ylellisyyteen?
No joo, vähän vanhanaikainen esimerkki, mutta mitäs te ajattelette: Millaisessa taloudellisessa tilanteessa hankkisitte ensimmäisen lapsen? Minä (mies) tienaan 2600€/kk ja naisystäväni tienaa 2400€/kk, hänellä on tosin määräaikainen työsopimus vuoden loppuun asti. Sen jälkeen tyhjän päällä. Itse en todellakaan uskalla tässä tilanteessa edes harkita sitä ensimmäistä lasta - miten te olette asian hoitaneet / sopineet ennen kuin esikoisen päätitte hankkia? Onko tullut riitaa?
m30hki
Kommentit (333)
Ei nykyajan vaatimuksilla,odotuksilla duunarin tuloilla lisäännytä.Ennen paikattiin ne nansot, kolmekin paikkaa oli päälitystin.Savusaunassa käytiin kerran viikossa pesulla.Pimppi pestiin pesuvadissa tarvittaessa useammin.Vauveleilla oli harsovaipat.Muut mukavuudet oli pihan perällä.Näin maalla elettiin.Ei ole nykyään hyväksyttävää lasten kanssa asua jatkuvasti tällaisissa olosuhteissa.Huoli-ilmoitusta pukkaa nopiaan.
Jos perheen bruttotulot on yhteensä alle 100ke, ei siinä lapsi pahemmin harrastele tai käy disneylandissa ja rantalomilla.
Olisi pitänyt olla miljoonatulot kun tällaiseksi on tämä yhteiskunta mennyt. Eipä tullut edes kolmeakymmentä tuhatta euroa vuodessa milloinkaan, saatanan riistäjät.
Miljoonan euron vuosipalkalla (nettopalkka) voisin perustaa perheen eli adoptoida jonkun vauvan. Vauva menee suoraan lastenhoitajan (nanny) hoidettavaksi. Minä en jää kotiäidiksi.
N47, akateemisesti koulutettu, vela
Vierailija kirjoitti:
Miljoonan euron vuosipalkalla (nettopalkka) voisin perustaa perheen eli adoptoida jonkun vauvan. Vauva menee suoraan lastenhoitajan (nanny) hoidettavaksi. Minä en jää kotiäidiksi.
N47, akateemisesti koulutettu, vela
Hauskaa vanhuutta velalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miljoonan euron vuosipalkalla (nettopalkka) voisin perustaa perheen eli adoptoida jonkun vauvan. Vauva menee suoraan lastenhoitajan (nanny) hoidettavaksi. Minä en jää kotiäidiksi.
N47, akateemisesti koulutettu, vela
Hauskaa vanhuutta velalle.
No sepäs oli väsynyt kommentti. Tyypillistä naisvihaa. Miksi sinä kuvittelet, että lapsettomilla ei olisi ystäväpiiriä ja sukulaisia? Miksi kuvittelet, että Suomessa naisten pitäisi jotenkin "ansaita" oma ihmisarvonsa (perustuslain mukaiset oikeudet) sillä että ryhtyy synnytyskoneeksi?
Täällä haisee persumiehen naisviha. Huvittavaa kyllä, juuri se naisviha on yksi tärkein syy Suomen vauvakatoon (syntyvyyden romahdus). 🤣
Meillä miehen palkka n. 4500 e ja minun noin 2700 e (bruttona). Mulla määräaikainen työsoppari, mutta ala sellainen että työllistää aika hyvin ja puhetta olikin jo jatkosta, ehkä jopa vakinaistamisesta.
Juuri ollaan saamassa esikoinen (laskettu aika ensi viikolla) ja toivotaan 2-3 lasta. Ei asuta kyllä Etelä-Suomessa, mutta yliopistokaupungissa kuitenkin. Asumisen hintataso täällä sellaista keskitasoa Suomen mittapuulla mun mielestä, ei niin kallista kuin Helsingissä eikä niin halpaa kuin pikkupaikkakunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miljoonan euron vuosipalkalla (nettopalkka) voisin perustaa perheen eli adoptoida jonkun vauvan. Vauva menee suoraan lastenhoitajan (nanny) hoidettavaksi. Minä en jää kotiäidiksi.
N47, akateemisesti koulutettu, vela
Hauskaa vanhuutta velalle.
No sepäs oli väsynyt kommentti. Tyypillistä naisvihaa. Miksi sinä kuvittelet, että lapsettomilla ei olisi ystäväpiiriä ja sukulaisia? Miksi kuvittelet, että Suomessa naisten pitäisi jotenkin "ansaita" oma ihmisarvonsa (perustuslain mukaiset oikeudet) sillä että ryhtyy synnytyskoneeksi?
Täällä haisee persumiehen naisviha. Huvittavaa kyllä, juuri se naisviha on yksi tärkein syy Suomen vauvakatoon (syntyvyyden romahdus). 🤣
Naisvihaa? Mieskö ei voi olla vela?
Mitähän ne kaverit tekee kun vela on 75v?
Ei kiitos, sinkkuna on kivaa. Piparia saa rahalla.
M55
YÄK ! En mistään hinnasta ! Vapaus on arvokas. Ei kitiseviä kersoja, nalkuttavaa akkaa ynnä anoppia jotka pitäisi viedä kangaskauppaan tai hortesioita ostamaan... ym, hirveyttä.
Suosisin mieluummin köyttä. Ja lujaa petäjänoksaa.
Ei palkkoja mietitty. Sillä on aina pärjätty mitä on. Opiskelut ok. Mentiin naimisiin. Pahin 90-luvun lama. Aika perustöitä vaan saatiin. Ostettiin kuitenkin kolmiokin. Auto oli vanha romu. Niin vaan hyvin meni kaikki. Jos johonkin ei ollut varaa niin sitä ei ostettu. Meillä on 2 lasta. Oikein mukava elämä oli ja on yhä. Tosin nykyään olemme aika varakkaita 50+. Elämä kantaa.
Alimmillaan eli vähimmillään 4000e/kk brutto
Sellaista rahasummaa ei olekaan, millä perheen perustaisin.
Ongelma on siinä että lapsen kasvatus on noin 18 vuoden projekti. Jos nyt kaikki on hyvin ja paperilla laskelmat on hyvin, ei ole takeita että niin on aina ja tulee olemaan aina. Voi tulla eroa, työttömyyttä, sairastumista. Sitten kun kaikki on ns täydellisesti, voi olla mahdollista että raskaus ei ala. Enemmän miettisin tukiverkostoa. Onko olemassa sukulaisista tai ystävistä muodostiva tukiverkosto?
0 euroa. Kun bygaa pikaseen läjän kakaroita, niin Riikka Purra maksaa asunnot, ruoat ja lomamatkat.
Ensin kannattaisi hoitaa virallinen puoli kuntoon eli vihkiminen. Monelle on yllätys, että kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, niin joutuu selvittelemään lastenvalvojalle isyytensä. Meillä oli tilanne, että minulla oli vakityö ja mies oli ns. reppuhommissa eli heitti keikkaa eri paikkakunnilla ja välillä ei ollut työtä. Hyvin pärjättiin, kaksi lasta hankittiin. Ovat aikuisia nyt, mies mullan alla ja minä yksin. Menot piti sopeuttaa tulojen mukaan eli auto vaihdettiin, kun siihen oli varaa ja jossakin vaiheessa tarvittiin kaksi autoa töissä käynnin vuoksi. Matkoilla olen käynyt paljon, mistään en ole joutunut tinkimään, lapset saivat käydä mitä kouluja halusivat ja molemmat ovat olleet kymmeniä vuosia töissä. Jos alkaa miettiä pankkitilin saldoa, että koska niitä lapsia voi hankkia, niin sitä päivää ei tule koskaan. Juopon ja väkivaltaisen kanssa ei kannata yhteen mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sovittiin, että vauva saa tulla kun on tullakseen. Rahaa emme miettineet lainkaan. Täysin turhaa viivyttää perheen perustamista "sitkun"-tyyliin. Siinä käy hyvin helposti niin, että se "sitkun" ei koskaan koita. Tai jos koittaa, lapsia ei enää siinä vaiheessa tulekaan.
Sitkun lapsi syntyi, oma määrä-aikainen työsuhteeni päättyi lopullisesti ja miehen pätkä työ toi nettona 1600€ / kk. Ensimmäiseksi meni luottotiedot, vuokrat alkoi jäädä rästiin säännöllisesti, otettiin pikavippiä, joka on nyt erääntyneenä noin 50k€ ja perintäfirmat perässä. Rahapulassa mies koitti vedättää vakuutusyhtiötä ja tuomiohan siitä tuli. SUoraan sanottuna elämä on ollut sellaista alamäkiluisua että väkijuomaa kuluu enemmän ja enemmän... ei tässä näin pitänyt käydä?!? Itsellä adhd ja mies muuten vaan huolimaton / ei välitä
Noin vastuuttomille vanhemmille ei pitäisi tulla lapsia ollenkaan, mutta nehän juuri lisääntyvät ja ovat kaikissa jonoissa kerjäämässä, Kelassa etunenässä.
Sillä palkalla ei loppujenlopuksi ole väliä, voit silti joutua työttömäksi lapsen syntymisen jälkeenkin. Ei asioita voi miettiä ihan noin tarkkaan. Hyvähän se toki on varautua mutta varaudu myös siihen että ne asiat ei mene niinkuin ajattelet. Ei sitä noin voi ajatella, mitävain voi tapahtua, entä jos lapsen toinen vanhempi menehtyy ja jompikumpi elättää yksin, sekin on mahdollista. Tai jos toinen menettää työpaikan.
Minä sain 1300€/kk palkkaa ja tällähetkellä yksinhuoltajana minusta riippumattomista syistä. Hyvin tässä silti elätän pienenkin ihmisen vierellä ja velkaa ei lainkaan eikä toivottavastu tarvitsekaan olla vielä aikoihin. Lasta en kadu pätkääkään. Minäkin mietin alunperin noin. Kunnes asiat eivät menneetkään niin
Tuohon aiempaan kommentiin. Miten ihmeessä ihmiset ei elä 1600€/kk? Siinä jää itsellä vielä 200€ ylimääräistä ruokien, laskujen sun myiden jälkeen
Eihän perhettä perusteta palkalla. Ei koskaan rahan takia. Perhe perustaan ihan muista syistä. Jos mietitään rahan kannalta, on se huono lähtökohta. Meille lapset tuli rakkaudesta ja heitä haluttiin, ei laskettu rahassa, mitä tuottaa ja mitä menettää, millä hinnalla. Lapset ovat rahaakin arvokkaampaa.