Lue keskustelun säännöt.
MAISTERIN TUTKINTO - onko helppo suorittaa?
25.07.2019 |
"Olet suorittanut kertomasi mukaan maisterin tutkinnon Varsovan yliopistossa vuosina 2014-2016. Aloitit työskentelyn CMI:ssä syyskuussa 2014. Miten sait suoritettua tutkinnon työn ohessa niin lyhyessä ajassa?
– Tein maisterin, kaikki kurssit Varsovassa ja lopputyön viimeistelyn lähetin täältä ja kun lopputyö oli viimeistelty, sain paperit. Minulla on siis kauppatieteiden maisterin tutkinto Varsovan yliopistosta. Suoritin opintojen ohessa aika paljon erilaisia kursseja, joissa oli myös kansainvälisiä suhteita, X kommentoi IS:lle keväällä".
Kommentit (101)
Eikös tässä aloituksessa viitatussa tapauksessa käynyt niin, ettei sieltä Varsovasta edes löytynyt kyseisen henkilön tekemää maisterintutkintoa?
Maisteriopintojen vaikeus graduineen riippuu niille asetetuista tavoitteista eli halutaanko tutkinto vain ”suorittaa pois” vai löytyykö kunnianhimoa enemmän ja jatko-opinnoille on realistiset mahdollisuudet. Alakohtaista toki, miten nämä käytännössä kytkeytyvät toisiinsa.
Työtä se jokatapauksessa vaatii ja kuten joku mainitsikin, jos on paljon muuta ohjelmaa elämässä, aikatauluttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Ohis. Matemaattiset alat ovat tosiaan oma juttunsa: lähisukulaiseni pääsi lukemaan matematiikkaa ja suoritti ensimmäisten muutaman viikon aikana koko vuoden opintoviikkojen edestä tenttejä rästiläisten mukana. Hän ei ollut käynyt lukiotakaan, joten oli selvää, että lahjoja oli tavallista enemmän. Tämä tosin tapahtui 80-luvulla, joten ehkä asiat ovat muuttuneet.
Näistä tutkintoasioista on turha kiistellä, koska järjestelmät ovat niin erilaisia. Sitten, kun (melko varmasti ei koskaan) saadaan nähtäväksi Altaeen tutkintotodistus ja gradu tai muu päättötyö, voidaan ruveta keskustelemaan.
Jos oikein saivarrellaan, minä olen lukenut maisteriksi kolmessa kuukaudessa. Kun sairastuin vakavasti ja jouduin jättämään opiskelun kesken neljännen vuosikurssin, minulla oli suoritettuna kandintutkinto ja lähes kaikki opinnot paitsi graduseminaari ja itse gradu. Palasin opiskelemaan monen vuoden ja yhden tutkinnonuudistuksen jälkeen. Graduseminaarissa kävin istumassa kaksi kertaa, tein gradun kokonaan ilman ohjausta, vein sen esitarkastukseen, josta se lähti seuraavana aamuna lopputarkastukseen. Graduni ei silti ollut huonoimmasta päästä, koska tiivistä tekstiä oli reilusti yli sata sivua ja arvosana keskiverto C. Tällainenkin opintopolku on mahdollinen, vaikkei kuitenkaan aukea ulkopuolisille selittämättä perusteellisesti.
Se, että jättää kertomatta kandintutkintoon käyttämänsä vuodet ja rehvastelee huippunopealla maisterintutkinnolla, on suunnilleen samanlainen temppu kuin sanojen "of applied sciences" ja "ammatti" jättäminen pois opinahjonsa nimestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme noitavaino tätä al-Taeeta kohtaan nyt. En itsekään hyväksy niitä hänen aiempia vihapuheitaan ja vaimon kohtelu antaa kuvan epämiellyttävästä tyypistä muutenkin, mutta nyt kyllä menee jo ihan kiusaamistasoiseksi tämä tutkintohommasta pilkun viilaaminen, kun hänellä kuitenkin Varsovan yliopistonkin mukaan on oikeasti se maisterintutkinto sieltä ja siis kyse on vain yksityiskohdasta että voiko käyttää nimikettä KTM vain pitäisikö vaan sanoa kauppatieteiden maisteri (Varsovan yliopistosta). Suomalaiset asiantuntijatkaan ei ole tuosta yhtä mieltä.
Eikö nyt ole kuitenkin parempi kaivaa kerralla kaikki valheet esiin. Ei jää sitten kaivelemaan
Ei savua ilman tulta,noitarovio pysyy liekillä niin kauan kuin valehtelua ja vastuunpakoilua riittää. Ruotsissa olisi joutunut jo eroamaan parlamentista,mutta ei meillä,kun arvopohja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.
Palasin Suomeen heti opintojen jälkeen pääosin siitä syystä että haaveeni on aina ollut asuminen jossain hiljaisella, maalaismaisella seudulla, ja Englannissa it-firmat on usein Lontoossa ja muissa suurimmissa kaupungeissa, eikä niiden lähettyviltä löydy sinkun budjettiin sopivia maaseutu-asuntoja (ainakaan niin ettei työmatka-ajat mene kohtuuttomiksi). Lisäksi työelämä alalla oli siellä erittäin kovaa, vaaditaan käytännössä jatkuvia ylitöitä ilmaiseksi tekemään, loppuunpalamisia on todella paljon, kilpailu kova.
Hain Suomessa alkuun kahteen isoon it-alan firmaan ja molempiin olisin päässyt. Valitsin isomman kansainvälisen konsulttitalon ja olen edelleen samassa paikassa. Aloitin perus koodinvääntäjänä (Software Engineer), nykyisin olen seniori arkkitehti. Tienaan 5800 euroa kuussa.
Valitsin ulkomaanopinnot, koska olin lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja muutenkin koulu oli mennyt pahasti penkin alle, teini-iän ollessa vaikea (kiinnosti vain bileet ja pojat, ei koulu). Todennäköisyys päästä mihinkään korkeakouluun, varsinkaan matemaattiselle alalle, Suomessa opiskelemaan oli hyvin huono, lähinnä pieni mahdollisuus päästä pienissä suoraan pääsykokeella otettavien kiintiöissä. Ja Britannia kiinnosti muutenkin, ja se että pääsisi kokeilemaan ulkomailla asumista. Vanhemmat suostuivat siihen, että maksavat minun lukukausimaksut, kunhan hoidan opintoni tehokkaasti, enkä "rilluttele", ja teen itsekin jotain elatukseni eteen. Pääsy yliopistoon oli aika läpihuutojuttu, kun briteissä on maksaville kv-opiskelijoille sellainen käytäntö että lähes kuka vaan pääsee kunhan se lukion päättötodistus (käännettynä englanniksi) on, mutta sitten ensimmäisen vuoden jälkeen voi karsiutua pois jos ei pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.
Palasin Suomeen heti opintojen jälkeen pääosin siitä syystä että haaveeni on aina ollut asuminen jossain hiljaisella, maalaismaisella seudulla, ja Englannissa it-firmat on usein Lontoossa ja muissa suurimmissa kaupungeissa, eikä niiden lähettyviltä löydy sinkun budjettiin sopivia maaseutu-asuntoja (ainakaan niin ettei työmatka-ajat mene kohtuuttomiksi). Lisäksi työelämä alalla oli siellä erittäin kovaa, vaaditaan käytännössä jatkuvia ylitöitä ilmaiseksi tekemään, loppuunpalamisia on todella paljon, kilpailu kova.
Hain Suomessa alkuun kahteen isoon it-alan firmaan ja molempiin olisin päässyt. Valitsin isomman kansainvälisen konsulttitalon ja olen edelleen samassa paikassa. Aloitin perus koodinvääntäjänä (Software Engineer), nykyisin olen seniori arkkitehti. Tienaan 5800 euroa kuussa.
Valitsin ulkomaanopinnot, koska olin lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja muutenkin koulu oli mennyt pahasti penkin alle, teini-iän ollessa vaikea (kiinnosti vain bileet ja pojat, ei koulu). Todennäköisyys päästä mihinkään korkeakouluun, varsinkaan matemaattiselle alalle, Suomessa opiskelemaan oli hyvin huono, lähinnä pieni mahdollisuus päästä pienissä suoraan pääsykokeella otettavien kiintiöissä. Ja Britannia kiinnosti muutenkin, ja se että pääsisi kokeilemaan ulkomailla asumista. Vanhemmat suostuivat siihen, että maksavat minun lukukausimaksut, kunhan hoidan opintoni tehokkaasti, enkä "rilluttele", ja teen itsekin jotain elatukseni eteen. Pääsy yliopistoon oli aika läpihuutojuttu, kun briteissä on maksaville kv-opiskelijoille sellainen käytäntö että lähes kuka vaan pääsee kunhan se lukion päättötodistus (käännettynä englanniksi) on, mutta sitten ensimmäisen vuoden jälkeen voi karsiutua pois jos ei pärjää.
Käytännössä siis et oppinut paljon mitään yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.
Palasin Suomeen heti opintojen jälkeen pääosin siitä syystä että haaveeni on aina ollut asuminen jossain hiljaisella, maalaismaisella seudulla, ja Englannissa it-firmat on usein Lontoossa ja muissa suurimmissa kaupungeissa, eikä niiden lähettyviltä löydy sinkun budjettiin sopivia maaseutu-asuntoja (ainakaan niin ettei työmatka-ajat mene kohtuuttomiksi). Lisäksi työelämä alalla oli siellä erittäin kovaa, vaaditaan käytännössä jatkuvia ylitöitä ilmaiseksi tekemään, loppuunpalamisia on todella paljon, kilpailu kova.
Hain Suomessa alkuun kahteen isoon it-alan firmaan ja molempiin olisin päässyt. Valitsin isomman kansainvälisen konsulttitalon ja olen edelleen samassa paikassa. Aloitin perus koodinvääntäjänä (Software Engineer), nykyisin olen seniori arkkitehti. Tienaan 5800 euroa kuussa.
Valitsin ulkomaanopinnot, koska olin lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja muutenkin koulu oli mennyt pahasti penkin alle, teini-iän ollessa vaikea (kiinnosti vain bileet ja pojat, ei koulu). Todennäköisyys päästä mihinkään korkeakouluun, varsinkaan matemaattiselle alalle, Suomessa opiskelemaan oli hyvin huono, lähinnä pieni mahdollisuus päästä pienissä suoraan pääsykokeella otettavien kiintiöissä. Ja Britannia kiinnosti muutenkin, ja se että pääsisi kokeilemaan ulkomailla asumista. Vanhemmat suostuivat siihen, että maksavat minun lukukausimaksut, kunhan hoidan opintoni tehokkaasti, enkä "rilluttele", ja teen itsekin jotain elatukseni eteen. Pääsy yliopistoon oli aika läpihuutojuttu, kun briteissä on maksaville kv-opiskelijoille sellainen käytäntö että lähes kuka vaan pääsee kunhan se lukion päättötodistus (käännettynä englanniksi) on, mutta sitten ensimmäisen vuoden jälkeen voi karsiutua pois jos ei pärjää.
Käytännössä siis et oppinut paljon mitään yliopistossa.
En ihan ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan ehkä, mutta alallani on myös niin, että opinnoilla ja käytännön työllä on todella vähän tekemistä keskenään. Opinnoissani opiskelin pääosin kaikenlaista teoreettista kuten algoritmien kompleksisuusanalyysiä, tilastotiedettä, matematiikkaa (erit. logiikka ja formaalit kielet), elektroniikkaa, ja oli vain ihan jokunen alkeiskurssi ohjelmoinnista ja tietokannoista, jotka kuitenkin on työelämässä se mitä useimmat tekee.
Opinnot oli kuitenkaan itsessään hyvin kiinnostavia, paljon kiinnostavampia kuin jos kyseessä olisi ollut "amis" jossa opetellaan jotain sen hetken muodissa olevia ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Ja sen ohjelmoinnin ja muut on oppinut sitten työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu alasta mikä maisteritason tutkinto on helppo. Esim sähkötekniikan DI saa melkein olla Mensan jäsen jotta valmistuu. Mutta esim kauppatieteet naurettavan helppoja tekniikkaan verrattuna. Olen siis sekä DI että KTM itse. Hyvä kuvaus on kun meidän matematiikan professori kertoi että kauppispuolen vaikein matikan kurssi on tekniikan puolen helpoin. Itse tein KTM tutkinnon täyspäiväisten töiden ohessa 2 vuodessa, alla oli jo DI tutkinto ja pääsin siis suoraan maisterivaiheeseen.
2v on tosiaan normi tavoiteaika maisterintutkinnon suorittamiselle. Hommia saa kyllä paiskia, mutta ei se mitenkään poikkeuksellista ole. Riippunee myös jonkin verran alasta. On se vaikeaa aikataulullisesti, jos on perhe ja työt, mutta jos omistautuu sille gradun tekemiselle, niin kyllä se onnistuu. Itseni lisäksi tuntemiani tavoiteajassa valmistuneita maistereita on luonnontieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vain kandi, maisterin paperit jäi haaveeksi.
Olen ihka oikea pesunkestävä uimakandi parin viikon opinnot!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Ohis. Matemaattiset alat ovat tosiaan oma juttunsa: lähisukulaiseni pääsi lukemaan matematiikkaa ja suoritti ensimmäisten muutaman viikon aikana koko vuoden opintoviikkojen edestä tenttejä rästiläisten mukana. Hän ei ollut käynyt lukiotakaan, joten oli selvää, että lahjoja oli tavallista enemmän. Tämä tosin tapahtui 80-luvulla, joten ehkä asiat ovat muuttuneet.
Ainakin jos on Suomessa niin on hölynpölyä. Matematiikassa ekan vuoden kursseihin liittyy paljon pakollisia laskuharjoituksia, niitä ei voi noin vain tenttiä pois, ei siis edes vaikka oikeasti osaisi kaiken tenteissä olevan asian. Ei pääse edes tenttiin jos laskuharjoitusten suoritusprosentti on liian alhainen.
Toinen juttu on että pelkillä luonnonlahjoilla ei kukaan pärjää. Kyllä siellä tulee myös paljon uutta oppia ja asiaa, mikä lahjakkaankin pitää omaksua että sitä sitten osaa soveltaa. Toki on mahdollista että joku on opiskellut ne asiat jo muualla (avoin yliopisto, aiempi oppilaitos) tai itsekseen, mutta jossain ne on pitänyt ihan oppia, ei mene niin että kun vaan on lahjakas niin osaa tuosta vaan hoitaa yliopistomatematiikan ekan vuoden tentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli aikanaan 2000 luvun alussa Joensuussa 23 vuotias fysiikan tohtori, eli kaikki on mahdollista. Jos osaa, niin yliopistossa voi tenttiä suurimman osan kursseista parin kk aikana
Se riippuu lasketaanko kandi erikseen (3v.) siihen alle vai ei. Maisteri on 5v. kandin kanssa, mutta monella menee myös yli. 7 v. tai 10 v. ei ole poikkeus. Riippuu myös alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aikanaan 2000 luvun alussa Joensuussa 23 vuotias fysiikan tohtori, eli kaikki on mahdollista. Jos osaa, niin yliopistossa voi tenttiä suurimman osan kursseista parin kk aikana
Nykyään valitettavasti tällaista on vaikeutettu. Itse opiskelin maisteriksi myös suositusaikataulua huomattavasti nopeammin, kun aloitinkin opinnot vasta kolmekymppisenä enkä halunnut tuhlata aikaa opiskeluun viittä vuotta. Oman 15 vuoden takaisen kokemukseni pohjalta suosittelin tätä myös eräälle sukulaispojalle, tsemppasin että kyllä siihen pystyy jos halua on.
MUTTA: ei enää onnistu! Ennenkin oli kursseissa esitietovaatimuksia, mutta ne ei olleet oikeasti vaatimuksia, ne oli suosituksia. Sinne sai vapaasti tulla yrittämään ilmankin esitietojen suorittamista ja jos pääsi läpi niin kurssi oli suoritettu. Nykyään kuulemma tosiaan koko kursseille ja tenttiin ei ole asiaa jos jokaista esitietovaatimuksissa listattua kurssia ei ole suoritettu, mikä käytännössä pakottaa siihen että maisterintutkintoon menee noin 5 vuotta ja pitää mennä aika lailla opinto-oppaan "lukujärjestyksen" mukaan ilman yksilöllisiä vaihteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Ohis. Matemaattiset alat ovat tosiaan oma juttunsa: lähisukulaiseni pääsi lukemaan matematiikkaa ja suoritti ensimmäisten muutaman viikon aikana koko vuoden opintoviikkojen edestä tenttejä rästiläisten mukana. Hän ei ollut käynyt lukiotakaan, joten oli selvää, että lahjoja oli tavallista enemmän. Tämä tosin tapahtui 80-luvulla, joten ehkä asiat ovat muuttuneet.
Ainakin jos on Suomessa niin on hölynpölyä. Matematiikassa ekan vuoden kursseihin liittyy paljon pakollisia laskuharjoituksia, niitä ei voi noin vain tenttiä pois, ei siis edes vaikka oikeasti osaisi kaiken tenteissä olevan asian. Ei pääse edes tenttiin jos laskuharjoitusten suoritusprosentti on liian alhainen.
Toinen juttu on että pelkillä luonnonlahjoilla ei kukaan pärjää. Kyllä siellä tulee myös paljon uutta oppia ja asiaa, mikä lahjakkaankin pitää omaksua että sitä sitten osaa soveltaa. Toki on mahdollista että joku on opiskellut ne asiat jo muualla (avoin yliopisto, aiempi oppilaitos) tai itsekseen, mutta jossain ne on pitänyt ihan oppia, ei mene niin että kun vaan on lahjakas niin osaa tuosta vaan hoitaa yliopistomatematiikan ekan vuoden tentit.
Voit toki ajatella, että tämä on hölynpölyä, mutta et olekaan törmännyt tähän äärimmäiseen erikoistapaukseen, jonka tieltä Helsingin yliopisto poisti kaikenlaisia muodollisuuksia.
Sanoinko muuten, että hän suoritti [yksinomaan] ensimmäisen vuoden kurssien tenttejä? Älä ajattele niin kaavamaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.
Palasin Suomeen heti opintojen jälkeen pääosin siitä syystä että haaveeni on aina ollut asuminen jossain hiljaisella, maalaismaisella seudulla, ja Englannissa it-firmat on usein Lontoossa ja muissa suurimmissa kaupungeissa, eikä niiden lähettyviltä löydy sinkun budjettiin sopivia maaseutu-asuntoja (ainakaan niin ettei työmatka-ajat mene kohtuuttomiksi). Lisäksi työelämä alalla oli siellä erittäin kovaa, vaaditaan käytännössä jatkuvia ylitöitä ilmaiseksi tekemään, loppuunpalamisia on todella paljon, kilpailu kova.
Hain Suomessa alkuun kahteen isoon it-alan firmaan ja molempiin olisin päässyt. Valitsin isomman kansainvälisen konsulttitalon ja olen edelleen samassa paikassa. Aloitin perus koodinvääntäjänä (Software Engineer), nykyisin olen seniori arkkitehti. Tienaan 5800 euroa kuussa.
Valitsin ulkomaanopinnot, koska olin lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja muutenkin koulu oli mennyt pahasti penkin alle, teini-iän ollessa vaikea (kiinnosti vain bileet ja pojat, ei koulu). Todennäköisyys päästä mihinkään korkeakouluun, varsinkaan matemaattiselle alalle, Suomessa opiskelemaan oli hyvin huono, lähinnä pieni mahdollisuus päästä pienissä suoraan pääsykokeella otettavien kiintiöissä. Ja Britannia kiinnosti muutenkin, ja se että pääsisi kokeilemaan ulkomailla asumista. Vanhemmat suostuivat siihen, että maksavat minun lukukausimaksut, kunhan hoidan opintoni tehokkaasti, enkä "rilluttele", ja teen itsekin jotain elatukseni eteen. Pääsy yliopistoon oli aika läpihuutojuttu, kun briteissä on maksaville kv-opiskelijoille sellainen käytäntö että lähes kuka vaan pääsee kunhan se lukion päättötodistus (käännettynä englanniksi) on, mutta sitten ensimmäisen vuoden jälkeen voi karsiutua pois jos ei pärjää.
Käytännössä siis et oppinut paljon mitään yliopistossa.
En ihan ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan ehkä, mutta alallani on myös niin, että opinnoilla ja käytännön työllä on todella vähän tekemistä keskenään. Opinnoissani opiskelin pääosin kaikenlaista teoreettista kuten algoritmien kompleksisuusanalyysiä, tilastotiedettä, matematiikkaa (erit. logiikka ja formaalit kielet), elektroniikkaa, ja oli vain ihan jokunen alkeiskurssi ohjelmoinnista ja tietokannoista, jotka kuitenkin on työelämässä se mitä useimmat tekee.
Opinnot oli kuitenkaan itsessään hyvin kiinnostavia, paljon kiinnostavampia kuin jos kyseessä olisi ollut "amis" jossa opetellaan jotain sen hetken muodissa olevia ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Ja sen ohjelmoinnin ja muut on oppinut sitten työelämässä.
Taitaa koko kirjoittamasi olla ihan hölynpölyä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aikanaan 2000 luvun alussa Joensuussa 23 vuotias fysiikan tohtori, eli kaikki on mahdollista. Jos osaa, niin yliopistossa voi tenttiä suurimman osan kursseista parin kk aikana
Kyseessä taitaa olla luokkakaverini lukiosta. Kirjoitti ylioppilaaksi kahdessa vuodessa ja suoritti armeijan muiden viettäessä abivuotta. Toinen luokkakaverini peruskoulusta kirjoitti väitöskirjaansa 22-vuotiaana, mutta sai burnoutin joten valmistuminen vei odotettua pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen vastaus. Maisterin tutkinto 60 opintoviikkoa. Merkonomilla myös, kai
Opintoviikoista luovuttiin ajat sitten.
Ne ovat OPINTOPISTEITÄ.
Maisteritutkinto on 120 op.
Merkonomi on amistutkinto, ei mitään tekemistä maisterin tutkinnon kanssa.
Ihmetyttää tälläiset kommentit.
mies 31v kirjoitti:
Riippuu alasta mikä maisteritason tutkinto on helppo. Esim sähkötekniikan DI saa melkein olla Mensan jäsen jotta valmistuu. Mutta esim kauppatieteet naurettavan helppoja tekniikkaan verrattuna. Olen siis sekä DI että KTM itse. Hyvä kuvaus on kun meidän matematiikan professori kertoi että kauppispuolen vaikein matikan kurssi on tekniikan puolen helpoin. Itse tein KTM tutkinnon täyspäiväisten töiden ohessa 2 vuodessa, alla oli jo DI tutkinto ja pääsin siis suoraan maisterivaiheeseen.
Aika paljon tosiaan riippuu alasta. Teoreettisissa tieteissä kyky poimia oleellinen tieto ja valokuvamainen muisti auttaa tosi pitkälle. Omalla alalla puolet opintokokonaisuudesta koostui käytännön harjoituksista, jotka olivat hyvinkin työläitä, mutta lähinnä vaativat alan perustietoja ja lukutaitoa. Nykyisin opiskelua on vaikeutettu melkoisesti uusien opetusmetodien vuoksi, jotka käytännössä edellyttävät luennoille osallistumista. Minun aikana luennoille osallistuminen oli 90 % vapaaehtoista.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.