Lue keskustelun säännöt.
MAISTERIN TUTKINTO - onko helppo suorittaa?
25.07.2019 |
"Olet suorittanut kertomasi mukaan maisterin tutkinnon Varsovan yliopistossa vuosina 2014-2016. Aloitit työskentelyn CMI:ssä syyskuussa 2014. Miten sait suoritettua tutkinnon työn ohessa niin lyhyessä ajassa?
– Tein maisterin, kaikki kurssit Varsovassa ja lopputyön viimeistelyn lähetin täältä ja kun lopputyö oli viimeistelty, sain paperit. Minulla on siis kauppatieteiden maisterin tutkinto Varsovan yliopistosta. Suoritin opintojen ohessa aika paljon erilaisia kursseja, joissa oli myös kansainvälisiä suhteita, X kommentoi IS:lle keväällä".
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse suoritin briteissä tietojenkäsittelytieteen maisterin (Master of Science, Computer Science) kolmessa vuodessa myös. Ja tein iltaisin ja viikonloppuisin töitä rahoittaakseni elämistäni koska vanhemmat maksoi vain lukukausimaksut. Jäihän siinä unet 4-5 tuntiin yössä eikä juhlimisiin jäänyt aikaa, eikä mihinkään muuhunkaan kuin työhön ja opiskeluun, mutta onnistui kun oli kova halu valmistua ja päästä tienaamaan.
Jos pelkkä ylempi tutkinto niin ok. Jos meinaat, että suoritit alemman ja ylemmän tutkinnon tkt:ssä kolmessa vuodessa niin joko arvosanat on kuraa tai sitten tuohon tutkintoon nimestä huolimatta ei mitään kovin teoreettista tai analyyttista sisältöä kuulunut.
Tai ainahan tietysti on mahdollista, että kuulut siihen hyvin, hyvin pieneen erityislahjaikkaiden joukkoon...
Suoritin tosiaan sekä Bachelor että Master tason tutkinnot tuohon 3 vuoteen eli pohjalla oli vain ylioppilastutkinto. Arvosanoista en ollut tosiaan kiinnostunut, koska en harkinnut akateemista uraa, ja alan yrityksissä merkitystä on vain sillä, että on se tutkinto, kukaan ei katso arvosanoja. Eli arvosanat on lähinnä keskitasoisia ja on toki paljon kursseja jotka vedin tärpeillä rimaa hipoen läpi.
Kyllä sisältö oli nimenomaan aika teoreettista, mutta nämä matemaattiset alat on ehkä hieman eri asia siinä mielessä, että sitä luettavaa ei ole niin valtavasti. Toisaalta siinä on oma haasteensa sisäistää sitten miten käytännössä käytetään lyhyesti tai kaavamuotoisesti esitettyä oppia. Erilaisia käytännön harjoituksia ja töitä oli toki myös aika paljon.
Tuo on todella kova suoritus, nostan hattua. (En ole tuo aiempi kyselijä.) Kerrotko jäitkö sinne töihin vai palasitko Suomeen? Kauanko olet nyt ollut töissä valmistumisen jälkeen ja minkälaista palkkaa saat? Olet tosiaan tsempannut tutkintosi eteen, joten toivon kovasti että nyt sataa mannaa taivaasta.
Ja vielä uteliaisuudesta pitää kysyä, miksi valitsit Ison-Britannian? Itsellä on siinä käsitys, että nimenomaan IT-puolella Suomessa on todella kovaa osaamista ja en ihan näe mitä lisäarvoa tuo kallis ulkomailla suoritettu tutkinto tuo.
Palasin Suomeen heti opintojen jälkeen pääosin siitä syystä että haaveeni on aina ollut asuminen jossain hiljaisella, maalaismaisella seudulla, ja Englannissa it-firmat on usein Lontoossa ja muissa suurimmissa kaupungeissa, eikä niiden lähettyviltä löydy sinkun budjettiin sopivia maaseutu-asuntoja (ainakaan niin ettei työmatka-ajat mene kohtuuttomiksi). Lisäksi työelämä alalla oli siellä erittäin kovaa, vaaditaan käytännössä jatkuvia ylitöitä ilmaiseksi tekemään, loppuunpalamisia on todella paljon, kilpailu kova.
Hain Suomessa alkuun kahteen isoon it-alan firmaan ja molempiin olisin päässyt. Valitsin isomman kansainvälisen konsulttitalon ja olen edelleen samassa paikassa. Aloitin perus koodinvääntäjänä (Software Engineer), nykyisin olen seniori arkkitehti. Tienaan 5800 euroa kuussa.
Valitsin ulkomaanopinnot, koska olin lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja muutenkin koulu oli mennyt pahasti penkin alle, teini-iän ollessa vaikea (kiinnosti vain bileet ja pojat, ei koulu). Todennäköisyys päästä mihinkään korkeakouluun, varsinkaan matemaattiselle alalle, Suomessa opiskelemaan oli hyvin huono, lähinnä pieni mahdollisuus päästä pienissä suoraan pääsykokeella otettavien kiintiöissä. Ja Britannia kiinnosti muutenkin, ja se että pääsisi kokeilemaan ulkomailla asumista. Vanhemmat suostuivat siihen, että maksavat minun lukukausimaksut, kunhan hoidan opintoni tehokkaasti, enkä "rilluttele", ja teen itsekin jotain elatukseni eteen. Pääsy yliopistoon oli aika läpihuutojuttu, kun briteissä on maksaville kv-opiskelijoille sellainen käytäntö että lähes kuka vaan pääsee kunhan se lukion päättötodistus (käännettynä englanniksi) on, mutta sitten ensimmäisen vuoden jälkeen voi karsiutua pois jos ei pärjää.
Käytännössä siis et oppinut paljon mitään yliopistossa.
En ihan ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan ehkä, mutta alallani on myös niin, että opinnoilla ja käytännön työllä on todella vähän tekemistä keskenään. Opinnoissani opiskelin pääosin kaikenlaista teoreettista kuten algoritmien kompleksisuusanalyysiä, tilastotiedettä, matematiikkaa (erit. logiikka ja formaalit kielet), elektroniikkaa, ja oli vain ihan jokunen alkeiskurssi ohjelmoinnista ja tietokannoista, jotka kuitenkin on työelämässä se mitä useimmat tekee.
Opinnot oli kuitenkaan itsessään hyvin kiinnostavia, paljon kiinnostavampia kuin jos kyseessä olisi ollut "amis" jossa opetellaan jotain sen hetken muodissa olevia ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Ja sen ohjelmoinnin ja muut on oppinut sitten työelämässä.
Taitaa koko kirjoittamasi olla ihan hölynpölyä.
Joo. Samaa mieltä.
Olen se ensimmäinen kyselijä ja olen itse suorittanut tietojenkäsittelytieteen opinnot (alempi ja ylempi) suomalaisessa yliopistossa. Tämän Briteissä opiskelleen jutut kyseenalaistan, koska maisteri 3 vuodessa on todella, todella kova suoritus, varsinkin lyhyen matematiikan pohjalta. Voihan tietysti opetus- ja suoritusmenetelmissä olla eroja, mutta siinä tapauksessa Briteissä on ainakin kyseisessä yliopistossa melko heikkolaatuinen opetus jos jokaisesta kurssista pääsee ensimmäisellä yrittämällä läpi vaikka kuinka olisi ahkera.
Opintosuuntaan sisältyy sen verran iso pläjäys logiikkaa, ohjelmointia, aikavaativuusanalyysejä ja formaalien kielten perusteita sekä useita erilaisia kurssitöitä ja -projekteja, että ainakaan Suomen tasoisessa opetuksessa niitä ei kyllä 3 vuoteen ihan joka tyyppi suorita. Tietysti jos brittiyliopistossa on voinut tenttiä noita kursseja kirjoja pänttäämällä ilman soveltavia kysymyksiä esim. logiikasta, algoritmeistä ja ohjelmoinnista, niin ehkä sitten.
En luonnollisesti pysty vertaamaan opintojeni vaativuutta suomalaisten korkeakoulujen vastaaviin, kun en ole Suomessa opiskellut. Matematiikka, jota eniten pelkäsin, ei yllättäen ollut ollenkaan vaikeammasta päästä, koska se oli niin täysin erilaista kuin lukiomatematiikka, joka oli paljolti "laskentoa". Yliopiston matematiikka oli paljon teoreettisempaa eikä tuntunut rakentavan sellaisen pohjalle mitä olisi edes pitkässä matematiikassa opetettu. Ei ollut siis mitään "insinöörityyppistä" matematiikkaa, mikä olisi voinut olla lyhyen matematiikan pohjalta erittäin vaikeaa.
En minä kaikkia kursseja ensi tenttimisellä läpi kyllä päässyt. Muistaakseni jotain paikallistenkin opiskelijoiden pelkäämää mikroprosessorikurssia kävin tenttimässä 3 kertaa ennen kuin meni läpi, se taisi olla mun ennätys. Mutta ei se menoa hidastanut, normi tenttipäivän jälkeen oli aika pian uusintatenttimahdollisuuksia joissa voi yrittää uudestaan. Lasku- tai ohjelmointiharjoituksia oli monessa ekan vuoden kurssissa, mutta esim. Suomessa suosittuja ryhmätöitä en muista olleen kuin yhden koko aikana (mikroprosessorikurssilla suunniteltiin 4 h ryhmänä suoritin tietyillä spekseillä), tai harjoitustöitä tms. Lisäksi sen jälkeen kun perusopinnot oli suoritettu, pystyi valkkaamaan paljon kursseja joista pääsee läpi pelkästään lukemalla joku kirja ja käymällä tenttimässä se. Koska tavoitteeni oli nopea valmistuminen, otin maisterinopinnoissa täytteeksi myös "filosofistyyppisiä" kursseja joissa käsiteltiin vaikka tulevaisuuden työtä ja sen tukemista tietotekniikalla, ettei ole pakollista läsnäoloa tai laskuharjoituksia.
Briteissä käsittääkseni myös tosiaan on paljon eroja eri yliopistojen opetustyyleissä ja myös vaativuudessa. Itse opiskelin Leicesterin yliopistossa, joka on ihan hyvämaineinen sinänsä, mutta sitä en osaa sanoa mikä on juuri tietojenkäsittelytieteen opetuksen vaativuus ja taso muihin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan nämä "kärsimyskorvaukset" : Vajaat 1000 €/kk, ”maksettu vuodesta 2016” ilmoitettu Suomen verottajalle siis herran veronalaiseksi tuloksi???? Itse pitää ilmoitaa, tieto ei tule ukomailta.
Varmaan kanditutkinto oli jo alla. Itse sain kauppatieteiden kandin paperit silloisesta Helsingin kauppakorkeakoulusta 5/2000 josta jatkoin samantien syksyllä maisterikoulutukseen. Sain maisterin paperit 12/2002 eli 2,5 vuoden kuluessa tuosta. Koko tämän 2,5v työskentelin 30h/vko samalla työnantajalla.
Ei tuossa maisterivaiheessa ollut enää paljoakaan läsnäolopakollisia kursseja. Tenteissä istuin ja gradua väänsin sekä graduseminaarissa kävin + muutamilla muillakin kursseilla.
Mitä ihmeellistä siinä on, että suorittaa kahden vuoden tutkinnon kolmessa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä siinä on, että suorittaa kahden vuoden tutkinnon kolmessa vuodessa?
Ei kun sori, näköjään ihan tavoiteajassa eli kahdessa. Ei edelleen mitään kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt Suomessa maisterin 1,5 vuodessa (kurssit vuodessa, graduun 6 kk kaikkinensa), lasten ollessa suht pieniä, reissaten usean sadan km:n päähän opiskelukaupunkiin. Töitä tein tiiviisti muutaman kuukauden vuodessa., ehkä yht 4 kk olin tekemättä mitään (kesäloma, sairasloma). Aika poikki olin. Mut ei mitenkään mahdotonta.
Siis 300 opintopistettä puolessatoista vuodessa? Nyt on ihan pakko kysyä, mikä on pääaineesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tein suomalaisen maisteritutkinnon alle 3 vuodessa lastenhoidon ohessa. Vaati tiukkaa aikataulutusta ja itsekuria. Tosin matkaa kotoa yliopistolle oli vain 100 km.
Siis olitko tehnyt jo kandin, vai teitkö 300 op alle 3 vuodessa? Mikä ala, oliko paljon pakollista läsnäoloa?
Tämä tapahtui ennen vuotta 2005, pohjalla ei ollut kandia ja pakollista läsnäoloa oli todella vähän. Käytännössä olin luennoilla keskiviikkoisin ja torstaisin, jos silloinkaan. Tein ne noin 300 op ajassa 2v 8 kk.
Eli pääasiassa kirjatenttejä, kirjasta ulkoa opettelemista. Alaa et kertonutkaan, mitä luultavimmin joku humanistinen tai valtiotieteellinen tutkinto. Kyllähän sitä ihan hyvin pystyy päivisin lukemaan kun lapset nukkuu tai on päiväkodissa. Ja iltaisin kun lapset on laitettu nukkumaan. Viikonloppuisin sitten mies usutettu lasten kanssa ulkoilemaan, että voi lukea.
- ohis
Esseessä ei tarvinnut edes opetella ulkoa, riitti, että osasi soveltaa. Lapset ei päivällä yleensä samaan aikaan nukkuneet eivätkä tietenkään olleet päiväkodissa, äitihän oli kotona. Iltaisin ja aamuisin saattoi niin lukea kuin kirjoittaakin, ryhmätyöt oli yleensä netissä nekin. Ja eiköhän kaikissa perheissä isät olet viikonloppuna lasten kanssa, vaikka äiti ei opiskelujuttuja tekisikään.
Miksi kirjoituksestasi paistaa jotenkin hirmuinen kateus: tuo toinen teki jotain elämällään, minä en selvinnyt kunnialla edes peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterin tutkinto on yleensä 120 opintopistettä eli 60/vuosi sisältäen gradun = 40-30 opintopistettä eli 2 vuotta on normiaika. Työn ohessa pystyy suorittamaan läsnäolopakosta riippuen, useimmat ovat töissä.
Helppous riippunee pääaineesta ja omista kyvyistä.Olisko kuitenkin kandin jälkeen tuo 120 opintopisteitä? Vai voiko samaa kandintutkintoa käyttää useampaan maisterintutkintoon. Omista opiskeluista on sen verran aikaa, että hum. kand oli vain arvo, jonka sai opiskeltuaan 100 opintoviikkoa ja tehtyään proseminaarityön (nyk. korjattuna kandintyö), fil. kand. oli tutkinto ja maisterin arvon sai anomuksesta.
Kandintyön ja gradunhan voi aina kopioida, joten kyllä siinä voi helpollakin päästä.
Ei nykyään taida kopiointi onnistua. Ainakin Helsingissä vedetään kaikki opinnäytetöt läpi Urkundilla.
Ei ole helppo, kuuntele mitä ihminen sanoo, älä mikä tutkinto on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, onko mitään kouluja Suomessa käynyt.
On hänellä puhelahjoja. Mut niitä voi olla vaikkei olisi käynyt kuin kiertokoulun ja senkin väärinpäin.Kyllä kansalaisille kuuluu tietää opiskelut. Onhan hänet edustajan hommaan äänestetty niillä meriiteillä ja opiskeluilla jotka hän on ilmoittanut. Ei se mitään noitavainoa ole, vaan oikeusvaltion periaate.
Kyllä Hassanin CV aina Hakkaraisen CV:n voittaa:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset suorittaa opintoja ulkomailla. Liekö päteviä kun palaavat Suomeen.
Jotkut eivät ole päteviä muussa kuin plagioinnissa vaikka valmistuvatkin Suomesta -- vink vink.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se riippuu lasketaanko kandi erikseen (3v.) siihen alle vai ei. Maisteri on 5v. kandin kanssa, mutta monella menee myös yli. 7 v. tai 10 v. ei ole poikkeus. Riippuu myös alasta.
Maisteri on maisteri, unohtakaa se kandi. 🙄
Tämä tyyppi on tradenomi, joten teki alemman ja ylemmän tutkinnon eri kouluissa ja ei varmaankaan putkeen.
Itse teen samaa. Tradenomi 3,5 vuotta ja nyt päälle maisteri 2 vuotta yliopistossa.
Pohjaopintoja pitää joka tapauksessa olla. Et voi vain mennä peruskoulun jälkeen suorittamaan 2 vuoden maisteritutkintoa.
Ai oikeeeeeeesti?!
Ei vaan.
Luulin, että selvä homma, että puhutaan erikseen.
Tässä nimittäin kyse tradenomista, joka haki erikseen maisterivaiheeseen. Ihan hölmöä puhua köntässä siitå kauppatieteiden kandin kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kanditutkinto oli jo alla. Itse sain kauppatieteiden kandin paperit silloisesta Helsingin kauppakorkeakoulusta 5/2000 josta jatkoin samantien syksyllä maisterikoulutukseen. Sain maisterin paperit 12/2002 eli 2,5 vuoden kuluessa tuosta. Koko tämän 2,5v työskentelin 30h/vko samalla työnantajalla.
Ei tuossa maisterivaiheessa ollut enää paljoakaan läsnäolopakollisia kursseja. Tenteissä istuin ja gradua väänsin sekä graduseminaarissa kävin + muutamilla muillakin kursseilla.
Mitä varmaan?
Sillä oli tradenomin tutkinto alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisteri on 120 op eli 2 v, mutta jossain ulkomailla (muistaakseni ainakin Alankomaat ja UK) oli maisterit 90 op.
Käytönnössä siis 6 kk vähemmän kursseja. Jos gradu sielläkin 30 op (varmaan on), niin kursseja vaan vuoden verran.
Ihan perustahti tuo 2014-2016.
Joojoo.
No kyllä kyllä.
Saan minäkin maisterin vuodessa jos haluan, koska tradenomin tutkinto löytyy ja avoimessa tehty puolen vuoden opinnot.
En kyllä halua vääntää gradua kesällä ja kiirehtiä.
Jaha. Pistäpä linkkejä, jossa sanotaan, että Suomessa maisteri suoritetaan 2 vuodessa.
Linkkejä?
Perustahti on 60 op vuodessa.
Maisteritutkinto on 120 op.
Hanken's Master's Program in a nutshell
MSc in Economics and Business Administration is a two-year leadership and business programme.
https://www.hanken.fi/en/studies/apply/masters-degree-programme
https://www.aalto.fi/fi/koulutustarjonta/masters-programme-in-economics
Kesto:
2 vuotta, täysipäiväinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suorittanut Suomessa KTM tutkintoa. Vaikka oli asunut Suomessa jo pitkään! Jossain varsvassa.. nevhö
Onko allis ekonomi vai merkantti
Suomessa tradenomin on vaikea päästä yliopistoon suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkinto. 🙄
Ainakin joissain maissa maisteri on 30 op lyhyempi kuin Suomessa, joten nopeamminkin voi suorittaa. En tosin Puolasta tiedä.
Myös ennen vanhaan pystyi kauppaopistosta pääsemään yliopistoon. Hyvin vaikeaa se oli, mutta mahdollista. Tunnen yhden, joka pääsi kauppiksen kautta opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa.
Nykyisinkin tradenomin eli merkantin on vaikea päästä yliopistoon, vaikka sitä väylää niin hehkutetaankin.
Itse juuri pääsin, mutta ei helppoa. Hyvällä keskiarvolla toki pääsee suht hyvin, mutta esim. Aaltoon ei. Erillinen GMAT-koe pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterin tutkinto on yleensä 120 opintopistettä eli 60/vuosi sisältäen gradun = 40-30 opintopistettä eli 2 vuotta on normiaika. Työn ohessa pystyy suorittamaan läsnäolopakosta riippuen, useimmat ovat töissä.
Helppous riippunee pääaineesta ja omista kyvyistä.Olisko kuitenkin kandin jälkeen tuo 120 opintopisteitä? Vai voiko samaa kandintutkintoa käyttää useampaan maisterintutkintoon. Omista opiskeluista on sen verran aikaa, että hum. kand oli vain arvo, jonka sai opiskeltuaan 100 opintoviikkoa ja tehtyään proseminaarityön (nyk. korjattuna kandintyö), fil. kand. oli tutkinto ja maisterin arvon sai anomuksesta.
Kandintyön ja gradunhan voi aina kopioida, joten kyllä siinä voi helpollakin päästä.Ei nykyään taida kopiointi onnistua. Ainakin Helsingissä vedetään kaikki opinnäytetöt läpi Urkundilla.
Jokaisessa yliopistossa käytetään nykyään plagiointitunnistusautomaatteja jokaiseen opinnäytetyöhön. Suoraan kopioimalla ei siis tutkintoa enää nykyään voi hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterin tutkinto on yleensä 120 opintopistettä eli 60/vuosi sisältäen gradun = 40-30 opintopistettä eli 2 vuotta on normiaika. Työn ohessa pystyy suorittamaan läsnäolopakosta riippuen, useimmat ovat töissä.
Helppous riippunee pääaineesta ja omista kyvyistä.Olisko kuitenkin kandin jälkeen tuo 120 opintopisteitä? Vai voiko samaa kandintutkintoa käyttää useampaan maisterintutkintoon. Omista opiskeluista on sen verran aikaa, että hum. kand oli vain arvo, jonka sai opiskeltuaan 100 opintoviikkoa ja tehtyään proseminaarityön (nyk. korjattuna kandintyö), fil. kand. oli tutkinto ja maisterin arvon sai anomuksesta.
Kandintyön ja gradunhan voi aina kopioida, joten kyllä siinä voi helpollakin päästä.Ei nykyään taida kopiointi onnistua. Ainakin Helsingissä vedetään kaikki opinnäytetöt läpi Urkundilla.
Jokaisessa yliopistossa käytetään nykyään plagiointitunnistusautomaatteja jokaiseen opinnäytetyöhön. Suoraan kopioimalla ei siis tutkintoa enää nykyään voi hankkia.
Myös ammattikorkeissa, eli ei tosiaankaan saa.
Vähän ihmetyttää aina tämä suomalaisten ylimielisyys ulkomaisia tutkintoja kohtaan. Ottakaa tosiaan esim. huomioon, että ulkomailla opinto-oikeus maisteriin haetaan erikseen, eli kun puhutaan maisterista niin tarkoitetaan vaan sitä tutkintoa. Iso osa ei opiskele kuin kandin, ja maisteria varten tarvitaan monessa paikassa keskimääräistä paremmat kandiarvosanat. Tämän perusteella epäilisin enemmin suomalaisia tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Aika nopsa, kun samalla oli Ahtisaaren firmassa työss.
Asiantuntija sanoi että KTM tutkinto on vain Suomessa käytetty nimike.
Eikai vaan ollut tahallinen teko... Varsovan tutkintonimike cv.ssä tuskin olisi niin säväyttänyt.
Outoa ettei Suomessa arvosteta muiden maiden yliopistotutkintoja. Usein parempia kuin suomalaiset.
Olen tehnyt Suomessa maisterin 1,5 vuodessa (kurssit vuodessa, graduun 6 kk kaikkinensa), lasten ollessa suht pieniä, reissaten usean sadan km:n päähän opiskelukaupunkiin. Töitä tein tiiviisti muutaman kuukauden vuodessa., ehkä yht 4 kk olin tekemättä mitään (kesäloma, sairasloma). Aika poikki olin. Mut ei mitenkään mahdotonta.