Pitkään sinkkuna olleet naiset, miksi ette kelpaa miehille?
Kysymys on ehkä provosoiva, mutta itsekin kuulun tähän joukkoon. Olen 27-vuotias enkä ole koskaan seurustellut, joten haluaisin kuulla muiden samankaltaisten naisten kokemuksia ja ajatuksia siitä miksi eivät ole löytäneet miestä.
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole malli tai missi kirjoitti:
Ulkonäköni ei kelpaa ja exät ovat tästä sanoneet suoraan.
Olen liian lyhyt, 164cm ja ”normaalin” painoinen eli en mallimitoissa. Rintani liian pienet. Nykyisin myös liikaa ikää. Miehet haluavat alle 30v. naisen.
164cm ei ole lyhyt vaan keskimittainen. Ihmeellisiä miehiä, kun nainen ei saa olla pitkä, eikä liian lyhyt, mutta keskimittainenkaan ei kelpaa.
No, nämähän ovat siis kirjoittajien uskomuksia asioista. En usko, että 164cm on kenellekään liian lyhyt... Joskus voi vaan olla helpompi vedota johonkin typerään syyhyn, kuin todelliseen syyhyn erota ihmisestä.
Ihmiset eivät löydä kumppania, koska etsivät jotain liian tasokasta itselleen. Näin se vaan menee. Tutkitustikin ihmiset tykkäävät eniten suht samanlaisen koulutustaustan, arvomaailman ja ulkonäön omaavista ihmisistä. Ihmisellä oltava siis sama sosiaalinen status. Moni ehkä arvioi itsensä paremmaksi, kuin onkaan.
Etenkin moni nainen näyttää vaativan paljon, mutta olevan itse valmis tarjoamaan aika vähän... Eihän se tule toimimaan. Ensin pitää laittaa oma ulkonäkö, elämäntilanne ja asenne kuntoon. Ensin on oltava valmis tarjoamaan itse jotain hyvää, todennäköisesti saa jotain hyvää vastavuoroisesti myös.
Sieltähän se taas tuli. Vielä kun joku osaisi yksiselitteisesti määritellä nämä kuuluisat "tasot". Itse en edes usko niihin.
Kyllä sinäkin arvotat ihmiset heidän luonteensa ja ominaisuuksiensa kautta, joko korkeammalle tai matalammalle. Jos et ulkoisien ominaisuuksien kautta niin viimeistään sisäisten.
Itse asiassa en. Se mikä minulle merkitsee parisuhdetta muodstettaessa, on tunne toisesta ihmisestä. En laita ihmisiä arvojärjestykseen.
Tuskin äskeinen kirjoittaja tarkoitti, että teet Exceliin listoja ja pisteytyksiä. Kyse oli siitä, että tietyillä ominaisuuksilla varustetut ihmiset sytyttävät sinuun sen tietyn tunteen ja toiset ei.
Onko siinä sitten tasoista kyse? En oikein osaa ajatella niin. Voihan toki ollakin.
Miehet ehkä käytännollisempinä näkevät tuon asian määriteltävinä tasoina, kun taas naiset enemmän tunteellisina olentoina näkevät sen tunnetilojen muutoksina eriihmisiä kohtaan. Ehkä..
Rakastuminen on tunne. On mielestäni kuitenkin tervettä pitää sitä tunnetason muutoksena. Jos esineellistät sekä itsesi että toiset ja laskeskelet ihmisille erinäisiä pisteitä hänen keskimääräisen tilastollisen suosionsa perusteella, niin saatat kyllä aika pahasti vaikeuttaa rakastumisen tunteen syntymistä itsessäsi yleiselläkin tasolla. Eivät ihmiset rakastu toisiinsa pelkästään sen perusteella, miten suosittuja ovat vaan sen perusteella, miten sopivia ovat toisilleen. Kaikkien välillä ei vain ole "kemiaa", ei fyysistä eikä henkistä. Myös elämäntilanne ja tilannesidonnaiset tekijät takuulla vaikuttavat spontaanisti nouseviin rakastumisen ja ihastumisen tunteisiin enemmän kuin oletetaan.
Heh, tämähän on MGTOW-naisten oma ketju. WGTOW, Women Going Their Own Way
Mikäs siinä. Omien teiden kulkeminen on vain positiivinen asia.
En rehellisesti sanottuna tiedä. Olen pitkähkö (172cm), hoikka nainen, enkä mielestäni ole mikään rumakaan. Olen aina pitänyt myös luonnettani ihan kivana. En ole kuitenkaan koskaan edes seurustellut, joten pakko minussa on jotain vikaa olla. Vielä en ole sitä keksinyt.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut sinkkuna 6 v kohta ja ottajia olisi aina, mutta viihdyn yksin peremmin. Toki ehkä joskus voisi harkita valitsevansa jonkun hyvän sitten kun sitä miestä tarvitsee.
Onkohan teillä naisilla vähän paksut pohkeet ?
Jaa-a. Luonne on kiva, mutta ulkonäössä on puutteita ja olen myös hiukan ujo. Katselen paljon alaspäin. Jos mulle tulee juttelemaan, niin heitän toki juttua takaisin ja noin. En vain itse uskalla aloittaa. Ristiriitaista sikäli, koska olen sosiaalinen ja pidän ihmisistä. Musta on vain kasvanut tällainen pelkuri, mikä ei ole kovin viehättävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo useampikin maininnut, että ottajia kyllä olisi jne... Mutta moniko niistä ottajista todella haluaisi parisuhteen kanssanne? Etenkin jos tutustuisivat teihin syvemmin.
Onhan minuunkin sadat naiset tässä vuosien mittaan osoittaneet kiinnostusta treffipalstoilla ja oikeassa elämässäkin ja kymmeniin olen myös tutustunut, mutta en minä parisuhteessa silti ole tälläkään hetkellä. Kaikki eivät toki ole kiinnostaneet minua enää kun on keretty vähän tutustua, mutta olisin minä useitakin kelpuuttanut rakentamaan parisuhdetta ja yhteistä elämää kanssani, kuten myös moni heivaamani nainen.
Sattumankauppaa tuntuu olevan löytääkö sitä molemminpuolista syvempää kiinnostusta koskaan.
Juuri tämä. Mullakin olisi ottajia, mutta tosiaan sillä tarkoitan, että miehiä, jotka haluisivat TREFFEILLE. Olen saanut treffikutsuja livenä ja Tinderissä, mutta en koe, että se tekee minusta halutun parisuhteeseen.
Mun miehelläkin, jonka Tinderissä tapasin, olisi varmasti ottajia, mutta ei sitä kyllä moni mimmi jaksais. :D On meinaan hyvin jääräpäinen ja oman tiensä kulkija, eikä oikutteleva ja kiukutteleva nainen sen kanssa pärjää. Niin kun ei minunkaan kanssa mikään vässykkä, joka sanoo kaikkeen kyllä. Turhaudun jos ei ole omia mielipiteitä.
Mies on hyvin tasa-arvoinen ja reilu, mikä tarkoittaa sitä, että maksetaan jutut puoliksi ja kumpikaan ei loki. Sen takia tarjotaan vuorotellen toisillemme. Tulotaso on molemmilla hyvä, on tehty jo pari lomamatkaakin yhdessä.
Me ollaan match, koska ollaan samalla viivalla. Miehen mukaan aiemmin on ollut aivan typeriä riitoja exän kanssa, mm. kaljan juomisesta lomalla. Loma on loma, on eri asia ottaa joka päivä all inclusivessa bisseä kun kitata kaljaa joka arki-ilta. Me ei juoda arkena eikä usein edes vknloppuna, kun molemmat treenaa salilla.
Mies on kertonut, että monet naiset olettavat miehen maksavan treffeillä. Mies on maksanut, mutta ei ole halunnut nähdä enää uudestaan, koska tietäähän sen jo heti, ettei ole omanlainen, tasa-arvoinen nainen.
Jotkut suhtautuvat liian vakavasti toisten puutteisiin ja virheisiin, ja kiukutellaan ihan turhasta. Miksi kukaan haluaisi jakaa elämänsä ihmisen kanssa, joka jarruttaa jatkuvasti ja kontrolloi?
Ei pidä olla sellaisen miehen kanssa, joka ärsyttää. Arvostan mun miehessä niin paljon tiettyjä asioita, että ne nk. ikävät puolet jää heittämällä sinne varjoon. Naiset kertovat, että tasa-arvo suhteessa on hyvä asia, mutta kuitenkin se vaikuttais menevän naisen eduksi lopulta.
Vai on tasa-arvo sitä, että molemmat maksaa täsmällisesti omansa :D. Itse arvostan kohteliaisuutta. Jos mies pyytää ulos, oletan hänen tarjoavan. Ei tarvitse tehdä mitään kallista, kahvittelu tai leffa on ihan ok. Jos kiinnostun, niin seuraavalla kerralla tai seuraavan kierroksen voin tarjota itse. Jos itse pyydän ulos, ehdottaisin itse tarjoavani.
En tykkää siitä, että raha edellä tehdään kaikki. Sitä edellytän myös kumppanilta.
N38
Olet sä sinkku? Isekkäältä ainakin vaikutat. Miksi kenenkään pitäis sulle mitään tarjota? Oletko sä mielestäs jotenkin erityisessä asemassa, että sulla on varaa edellyttää tuntemattomalta ihmiseltä sun juottamista? Tän takia nykymiehet ärsyyntyy naisista, koska tekopyhyys.
Ei jumalauta mikä järjenjuoksu, hohhoijaa
Ei kannata nettiinkään kirjottaa kaikkee paskaa, saatika sitten päästää suustaan
Odotan että nainen lähestyy, tehän sen lapsen synnytätte jos haluatte. Siihen asti pysyn sinkkuna.
M33.
Vierailija kirjoitti:
Heh, tämähän on MGTOW-naisten oma ketju. WGTOW, Women Going Their Own Way
Mikäs siinä. Omien teiden kulkeminen on vain positiivinen asia.
Väität kulkevasi omia teitä, mutta silti valitat miehistä koko päivän internetissä? Onnea vain :DDDD
Vierailija kirjoitti:
Koska olen fyysisesti epäkiinnostava (ei muotoja + epäsopusuhtainen + super ohuet hiukset). Ja nyt 36 vuoden iässä olen miesten mielestä liian vanha. Ulkonäöllä on aivan VALTAVASTI miehille merkitystä. Ennen olin mukava, kiltti (en kuitenkaan liian kiltti) nuori nainen... Mutta en enää. Koko tilanne ja jatkuva yksinäisyys on saanut katkeroitumaan miesten suhteen. En usko että löydän enää ketään.
Olen mies ja katkeroiduin naisten suhteen. Ei kannata katkeroitua. Sillähän sitä sitten pitää loitolla ne hyvätkin miehet. Minun tapauksessani hyvät ja huonot naiset. Vasta kun pääsin siitä yli, tutustuessani mukavaan naiseen tajusin miten turhaa oli katkeroitua, ja nyt hänen kanssaan kaveerataan.
En ole kiinnostunut miehistä. Menee siis niin päin että miehet eivät kelpaa minulle. Sinkkuna on ihan OK olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suurin osa ikisinkkunaisista on sitä siksi, että omat rahkeet on mallia Tiina Tradenomi, harrastaa Netflixiä ja viiniä ja matkustelua, mutta haussa on 190 cm pankkiirilääkäri jolla on hienoja tuttavia seurapiireissä ja joka asuu Eirassa 200 neliöisessä poikamieskämpässä, josta 40 neliötä on varattu on puusepänverstaalle jota mies pitää harrastusluontoisesti.
M36
Ja miehet haluaa 21 v blondin Instagram-mallin.
En ottaisi Instagram-mallia, vaikka sellainen tulisi minulle itseään tyrkyttämään (äärimmäisen epätodennäköistä kyllä). En ole kiinnostunut naisista, joilla on Instagram-maailman arvot.
M36
No entäs 21 v blondi alusvaatemalli?
Milloin tavataan? 😀😀😂😌😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen fyysisesti epäkiinnostava (ei muotoja + epäsopusuhtainen + super ohuet hiukset). Ja nyt 36 vuoden iässä olen miesten mielestä liian vanha. Ulkonäöllä on aivan VALTAVASTI miehille merkitystä. Ennen olin mukava, kiltti (en kuitenkaan liian kiltti) nuori nainen... Mutta en enää. Koko tilanne ja jatkuva yksinäisyys on saanut katkeroitumaan miesten suhteen. En usko että löydän enää ketään.
Olen mies ja katkeroiduin naisten suhteen. Ei kannata katkeroitua. Sillähän sitä sitten pitää loitolla ne hyvätkin miehet. Minun tapauksessani hyvät ja huonot naiset. Vasta kun pääsin siitä yli, tutustuessani mukavaan naiseen tajusin miten turhaa oli katkeroitua, ja nyt hänen kanssaan kaveerataan.
Kiitos optimistisesta viestistä.
T: tuo jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen fyysisesti epäkiinnostava (ei muotoja + epäsopusuhtainen + super ohuet hiukset). Ja nyt 36 vuoden iässä olen miesten mielestä liian vanha. Ulkonäöllä on aivan VALTAVASTI miehille merkitystä. Ennen olin mukava, kiltti (en kuitenkaan liian kiltti) nuori nainen... Mutta en enää. Koko tilanne ja jatkuva yksinäisyys on saanut katkeroitumaan miesten suhteen. En usko että löydän enää ketään.
Olen mies ja katkeroiduin naisten suhteen. Ei kannata katkeroitua. Sillähän sitä sitten pitää loitolla ne hyvätkin miehet. Minun tapauksessani hyvät ja huonot naiset. Vasta kun pääsin siitä yli, tutustuessani mukavaan naiseen tajusin miten turhaa oli katkeroitua, ja nyt hänen kanssaan kaveerataan.
Noin se on. Täälläkin näkee kommenteissa kovin tutun näköistä tekstiä, joka voisi olla aiemmin itseni kirjoittamaa.
Eipä sillä katkeruudella saavuta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaatimuslistani on kova. Tämä siksi, että kaksi pitkää suhdettani (toinen oli kihlaus ja toinen pitkä avioliitto mistä lapsia) on molemmat päättyneet miehen pettämiseen. Olen kai miesten mielestä ronkeli nykyään.
Mitäkö vaatisin mieheltä? 100% uskollisuutta (ei edes Tindereitä tai treffipalstoilla roikkumista), ei tupakointia, vähäinen alkoholin käyttö (pari oluttölkkiä enintään viikossa), perussiisteys (likaisia vaatteita ei viskellä lattioille ja anneta olla lattialla viikkotolkulla), järkevä rahan käyttö (ei uhkapelejä ja baareissa notkumista), ei valehtelua, ei salailua, ei jatkuvaa se*sin vonkaamista (en halua joka päivä), ei jatkuvaa se*silelujen tilaamista ja käyttöä (mulle riittää useimmiten ihan perusjutut), ei minun haukkumista (ulkonäkö ja luonne).
Pitkä lista. En edes halua tutustua kehenkään enää. Ja jos joku osoittaa kiinnostusta niin torjun äkkiä. Asiaa ei helpota yhtään että olen miesvaltaisella alalla ja aina joku meidän tehtaalla yrittää tehdä tuttavuutta. Tälläkin hetkellä on ihan koominen tilanne käynnissä työpaikalla. Noin 35 v mies yrittää koko ajan lähestyä mua muutakin kuin työtuttavana ja mä olen jo 42 v :) Jotenkin niiiiiiin absurdia, että nuori kolli kulkee perässä :) Ihan söpö mies hän on, mutta usko miehiin on mennyt....
Kova vaatimuslista? Itse ainakin täytän nuo ihan luonnostaan, ei tarvitse edes miettiä. Lisäksi ollaan melkein samanikäisiäkin...
m
Vierailija kirjoitti:
Minua on pyydetty treffeille, seurustelemaan ja kosittu, mutta en halua miestä. Miehillä ei ole mitään hyvää annettavaa.
Näinhän se asia on. Naisen kanssa voisin vielä tulevaisuudessa ryhtyä suhteeseen, jos sopiva kumppaniehdokas tulee vastaan. Pärjään kyllä yksiksenikin, jos en jostain syystä koskaan löydä elämäni naista.
en ole löytänyt, koska en jaksa vaivautua "tyrkylle" suomalaiseen deittimaailmaan. Baareissa en siedä soitettua musiikkia ja kännistä älämölöötä, nettideiteillä en jaksa souvia kaikkien seksitarjousten ja dickpickien lomasta todellisia tositarkoituksella viestejä. Tulen myös hyvin toimeen omillani, että ei ole mikään pakkomielle päästä naimisiin tai suhteeseen. Siinähän se.
Samasta syystä olen sitten enemmän käynyt treffeillä muiden eurooppalaisten miesten kanssa, kun he vielä uskaltavat tutustua muutenkin kuin kännissä, baarissa tai netissä. Nuo suhteet yleensä kaatuvat siihen, kun aletaan miettiä miten asumiskuviot järjestetään. Nostan kyllä tosi paljon hattua niille suomalaisille miehille, jotka osaavat käyttää alkoholia kohtuudella eivätkö taivu kännäämään edes sosiaalisen paineen alla. Heidän pitäisi jatkaa sukua niin paljon kuin mahdollista, että saadaan vähemmän kännigeenisiä lapsia tähän maahan.
Mieheni tulee myös olla savuton (nuuska ja huumeet mukaan lukien), se on aika vaikeaa nykyisin löytää savutonta miestä! Tykkäisin myös mökkielämästä ja olen tyypiltäni enemmän omakotitaloasuja: se vaatii molemmilta paljon halua tehdä niitä iänikuisia kotitöitä ja fiksauksia. Miehelläni tulee olla myös itse luottamusta: pari suhdetta on kaatunut siihen, että mies on alkanut epäillä pettämistä, kun olen halunnut vain omaa aikaa ladatakseni akkujani. Kai se sitten vain on niin, että olen laiska käyttämään suomalaisia tapoja löytää kumppania ja että sopivaa ei ole löytynyt. Onhan tässä maassa varmasti paljon miestyyppini mukaisia hemmoja, ainakin uskon niin.
Harmi ettei suomessa ole sellaista kulttuuria, että voi puhua tuntematomille, tai jos jossain puistossa olisi edes penkit ja pöydät kansalaisille viettää vapaa-aikaa raittiissa ilmassa. Tämä viimeinen toki johtuu siitä, että ne vallattaisiin heti paikallisten puliukkojen toimesta, mutta noin muuten suomesta puuttuu yhteisöllinen arkkitehtuuri ja puistosuunnittelu, joka loisi kansalaisille paikkoja sosiaalisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Heille ei kelpaa ne tavalliset miehet. Treffipalstoilla on samat naamat vuodesta toiseen.
Ehkä jotkut vain tykkäävät deittailla?
Ottajia olisi ollut eron jälkeen, mutta ei sitä tasoa jota haluan.
Miehen pitää olla kiinnostunut kulttuurista, pitää olla varaa matkusteluun, ulkona syömiseen esim. Palace. Terve henkisesti ja fyysisesti. Pituus yli 180 cm paino Max 90 kg.
Vierailija kirjoitti:
- yksi on todella ujo ja arka, joka ajattelee, ettei hän kelpaa kenellekään. Hän jänistää aina, kun joku mies on kiinnostunut. On myös vähän erilainen tyyppi, eli perusmies ei ole hänestä kiinnostunut.
Ehkäpä ikisinkut on luokiteltavissa näihin neljään kategoriaan...?
Tää olen minä. Tosin ei ole kauheasti tarvinnut jänistellä, kun ei kukaan oikein koskaan ole ollut kiinnostunut.
N27
otsikossa kysyt "miksi ette kelpaa"
ja tekstissä "miksi ette ole löytäneet"
kummasta naisryhmästä siis haluat vastaajia?