Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia vanhemmat antaa lapsen kirkua kaupassa?
tinnituksen helvetissä
22.07.2019 |
Tänään Myyrmäen Cittarissa joku taas antoi lapsen kiljua niin että pää räjähti ja tinnitus laulaa hyvä jos vain kaksi seuraava vuorokautta. Miksi ei aikuinen ihminen osaa laittaa käden kiljujan suun eteen ettei muut siitä kärsis? Oisko aikuisen, joka ei osaa toimia lapsen kanssa, syytä olla hankkimatta niitä huollettavia. Lapsi ei voi tietää että hän tekee väärin jos aikuinen ei edes sano mitään. Jä tässä tapauksessa olis riittänyt että se saakelin "aikuinen" olis ottanut huomioon muut kanssaihmiset ja laittanut käden lapsen kiljunnan eteen ja vaimentanut sen äänen vähemmän tappavaksi. Ja minä en ollut edes lähellä silti nyt tappomigreeni ja vinkunaa korvissa. Eli ei sitten nukuta muutamana yönä. Ja koska tää tekee minut hulluksi niin voi olla että ensi kerralla minä menen kiljumaan sen huoltajan korvaan.
Terveisin vähintään kolme seuravaa vuorokautta
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman ilmiön. On todella tuskastuttavaa kun kaupassa jonkun kersa kiljuu kuin syötävä. Ja vanhempi ei edes yritä hyssyttää sitä. En ymmärrä miksi lapsille voi opettaa käytöstapoja? Kaikkien olisi paljon helpompaa kuin ne ei olisi niin huonosti kasvatettuja.
Itsekin kasvatin lapseni.
Minäkin olen omat lapseni kasvattanut, mutta yksi lapsista siitä huolimatta välillä kiljui kaupassa. Kaksi lapsistamme oli aina teini-ikään asti hyvin käyttäytyviä, mutta yksi jo hyvin pienestä asti sellainen, että tiesi mitä haluaa ja jos ei saanut niin sai itkupotkuraivarit. Tätä pahensi se, että jos tälle lapselle erehtyi puhumaan ennen kun oli rauhottunut niin kiljui kaks kertaa pitempään ennen kun rauhottui ja kun oli rauhottunut niin sitten hälle voi taas puhua. Vielä aikuisenakin tämä lapsi on hyvin temperamenttinen, toisin kun sisaruksensa.
Meillä kaksoset olivat vastaavanlaisia ja voi että miten kaupassa sai pahoja katseita ihmisiltä, kun muka tahallaan huudatettiin. Osa tuli ihan keskustelemaan asiasta, mutta ymmärsivät, kun asian heille selitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyyhän siihen reagoida! Sitten tätä vanhempien kasvattamattomuutta yritetään korjailla päiväkodeissa ja kouluissa kun ei osata julkisilla paikoilla olla. Oikea tapa on viedä lapsi ulos kaupasta tai missä olettekin, jos ei nätisti sanominen tehoa. Ei ihme ettei iso matkaan osaa käyttäytyä häiritsemättä toisia julkisilla paikoilla kun vanhemmat ovat näin avuttomia. Ja kyllä tämä on mahdollista. Omat lapseni ja töissä 20:n lapsen ryhmät osaavat käyttäytyä kun on selkeä ja jämäkkä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun noissa tilanteissa ei auta vaikka kuinka yrittää hiljentää lapsen, todennäköisesti se kiljumalla nimenomaan haluaisi huomiota ja jos sillä saa vanhemman hermostumaan niin tasan varmasti kiljuu ens kerralla vielä enemmän.
Toinen vanhemmista kantaa lapsen pois autoon ja kaikki kivat ja mahdolliset karkit jätetään sillä kertaa väliin. Ei tarvitse tehdä tämän kuin kerran niin muksu tottelee siitä lähin. Kauppareissuilla voi alakouluikäisille muksuille vaikka tikkaria vastaan antaa jonkun "homman" mihin keskittyvät, ottavat oman pienen ostoskärryn ja sitten seuraavat, ääneen sanot listasta mitä tarvii ja kysyt siltäkin että löytyykö hyllystä. Semmoinen kaupparituaali saa ainakin ne "mää itte!"-muksut innostumaan.
Kurinpidossa on aina relevanttia pitää joku rangaistus, sen uhka pitää sen kurin yllä. Ja jos sääntöjä rikotaan niin rangaistuksen pitää aina tulla johdonmukaisesti ja automaattisesti ilman mitään tekosyitä.
Vain palstalla alapeukuttaa tätä, vaikka kasvatuksellisesti ehdottomasti paras tapa toimia. - eri
Vierailija kirjoitti:
Pienten lasten äitinä minua naurattaa tuollaiset elämän äänistä loukkaantujat. En tarvitse kenenkään suosiota tai hyväksyntää. Jos ei elämän ääniä kestä, ei auta muu kuin muuttaa ruumishuoneelle eli muuttotappiokuntaan, esim. Puumalaan asumaan. Siellä ei lapset pidä ääntä.
Eli kasvatat lapsistasi öykkäreitä, joilla tulee olemaan vaikeuksia, koska eivät osaa käyttäytyä.
Eilen prismassa ei annettu kirkua, vaan riivittiin tuorekurkusta kelmu pois että vauva sai raapia sitä hampaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lapsi ei hallitse tunteitaan, niin yksinkertainen syy.
Samaa muuten valittavat monet asiakaspalvelijat, parkkipirkot, poliisit, sossut, lehtimyyjät jne. kun jotkut aikuiset räyhäävät kovaan ääneen, jopa käyvät käsiksi. Kukahan heitä kasvattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyyhän siihen reagoida! Sitten tätä vanhempien kasvattamattomuutta yritetään korjailla päiväkodeissa ja kouluissa kun ei osata julkisilla paikoilla olla. Oikea tapa on viedä lapsi ulos kaupasta tai missä olettekin, jos ei nätisti sanominen tehoa. Ei ihme ettei iso matkaan osaa käyttäytyä häiritsemättä toisia julkisilla paikoilla kun vanhemmat ovat näin avuttomia. Ja kyllä tämä on mahdollista. Omat lapseni ja töissä 20:n lapsen ryhmät osaavat käyttäytyä kun on selkeä ja jämäkkä
Lapset saattavat käyttäytyä aivan eri tavalla vanhempien kanssa tai päiväkodissa, usko vaan. Varmasti moni vanhempikin tunnistaa tämän. Eli sillä jämäkkyydellä nyt ei aina selitellä sitä miten lapsi käyttäytyy päiväkodissa. Siellä on ns. "ryhmäpaine" jokavaikuttaa lapsen kykyyn toimia asiaan kuuluvalla tavalla. Joillekin lapsille aiba helppoa, toiset opettelevat pidempään. Onhan meitä aikuisiakin eri temperamenttisia. Mun omat lapset on aika erilaiset keskenään, tyttö sietää enemmän esim. väsymystä, nälkää ja eri ärsykkeitä ja poika taas on hermostuvampaa sorttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin... Työpaikkani on ison marketin yhteydessä olevassa liikkeessä. Välikatto puuttuu, vain "sermi" väliseinänä. Työsuhde-etuihini kuuluu tämän kiljumisen ja huutamisen kuuleminen joka ikinen päivä.
Takuuvarmat ajat ovat klo 11-13 ja klo 15-17. Omassa mielessäni yhdistän huutoraivarit lapsen väsymykseen ja nälkään. Olisko pitänyt olla jo kotona, että lapsi ehtii ajoissa päiväunille, ennen kuikkuväsymystä? Ja iltapäivällä, tullaanko hoitopaikasta suoraan kauppaan nälkäisen lapsen kanssa? Riittäisi, kun yhden kerran ostaisi yhden päivän ruuat enemmän ja jatkossa ensin lapselle ruokaa napaan ja sitten vasta kauppaan.
Ei se lapsi välttämättä ole sen tunnin tai parin päästä yhtään sen paremmalla tuulella. Nukkumaanmeno on vaan astetta lähempänä. Sitten voikin jo nukahtaa autoon, valvoa yöllä ja kiukutella tarhassa tädeille, jotka voi sitten pyöritellä silmiään miksei huolehdittu lapsen rytmistä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä niiden oli ihan pakko hakea kaurahiutaleita tai maitoa. Äiti varmaan oli yrittänyt hiljentää lasta jo aiemmin, mutta todennut pahentavansa tilannetta. Ajatteli sitten, että juostaan nyt ne kaurahiutaleet äkkiä että päästään syömään.
Lasuilmon paikka jos on noin avuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen wanhaan jos meteli ei vaimentunut, niin vanhempi antoi "luunapin", eli näpäytti sormella otsaluuhun niin että tuntui. Jos ei meinannut tepsiä niin tehokkaampi konsti oli lusikalla kopauttaminen samaiseen otsaluuhun.
Ei kestä kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun noissa tilanteissa ei auta vaikka kuinka yrittää hiljentää lapsen, todennäköisesti se kiljumalla nimenomaan haluaisi huomiota ja jos sillä saa vanhemman hermostumaan niin tasan varmasti kiljuu ens kerralla vielä enemmän. Käsi suun eteen alkaa jo nykymittapuulla olla väkivaltaa ja varma lasun aihe. En oo kyllä koskaan kuullut julkisilla paikoilla semmoista kiljumista että korvat soisi, ei kai ole mikään pakko jäädä pitemmäksi aikaa hengaamaan jonkun kiljukaulan lähelle? Ajatelkaa ne vanhemmat ei voi edes kävellä pois vaan joutuu kuuntelemaan sitä kiljumista joka päivä ja vielä toisten ihmisten pahat katseet päälle.
Sulla ei selvästikään ole kasvatustaidot hallussa. Pieni lapsi vie 6-0. Ja muutkin saa kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset eivät ole juuri koskaan huutaneet kaupoilla, mutta tämä nuorimmainen laulaa ja laulaa aika kovaa. Välillä yritän hyssytellä, mutta kun monet mummelit katsovat vain ihaillen toisen laulua, niin eihän se auta. Tosin välillä meinaa kyllä itseäkin naurattaa kun toinen laulaa lihatiskillä tuiki tuiki tähtönen erittäin kuuluvalla äänellä ja osittain omilla sanoituksilla höystettynä.. Ei mua häiritse lasten melu, ainoa jotka häiritsee on humalaiset ja valitettavasti niitäkin tuolla näkee keskellä päivää..
Luuletko, että muiden kaupassaolijoiden mielestä lapsesi erittäin kuuluvalla äänellä hoilottaminen on jotenkin hauskaa?
Voin sanoa, ettei ole. Joku mummelikin hymyilee lähinnä kohteliaisuudesta.
Eikö teille nyt herranen aika mene ymmärrykseen että siihen huutoon ei vastata juuri siksi että lapsi ei seuraavalla kerralla huutaisi ja oppisi näin varjelemaan arvon korvianne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen saanut migreenikohtauksen kaupassa lapsen yhtäkkiä kiljuessa korkeaa C:tä. En ehtinyt peittää korvia ja se oli menoa sitten. Kirjaimellisesti, sillä jouduin lähtemään kaupasta. Lapsi ja sen perhe jäi sinne.
Omat lapset ei ikinä järjestäneet kohtauksia. Joskus villi poika kannettiin autoon kun ei osannut käyttäytyä vaan alkoi juoksennella. Se kasvatus tuppaa unohtumaan aika monelta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teille nyt herranen aika mene ymmärrykseen että siihen huutoon ei vastata juuri siksi että lapsi ei seuraavalla kerralla huutaisi ja oppisi näin varjelemaan arvon korvianne?
Höpö höpö. Pentu kainaloon ja muualle huutamaan. Siitä se oppii eikä siitä että vanhemmat on kuin lobotomian läpikäyneitä eivätkä reagoi. Lapset eivät opi kunnioittamaan muita ihmisiä jos ei niitä opeta. Kunnioittamiseen kuuluu hyvä käytös.
Vierailija kirjoitti:
tinnituksen helvetissä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ottipa sua kovasti päähän 😅
Niin ottaa. Sattuu ihan helvetisti. Vieläkin ja siitä on jo monta tuntia! Ja se tekee oikeesti puoli psykoottiseksi, jos et usko mä voin kiljuu sun korvaa ja katotaan sitten onko ottamatta sun päähän.
Terveisin vähintään kolme seuravaa vuorokautta tinnituksen helvetissä.
No, nyt kun tiedät.
Käytä korvatulppia aina, jos on meteliriski.
Itse käytän aina autossa, junassa, muuallakin jos tuntuu tarpeelliselta.
T. nim. Aina soi
Minulla myös yliherkät korvat, joten tulee käytettyä usein korvatulppia. Kerran kassajonossa eräs äiti provosoitui tästäkin, että "osoitin mieltä", kun en jaksanut kuunnella lapsensa itkua ja laitoin tulpat korviin.
Vierailija kirjoitti:
Pienten lasten äitinä minua naurattaa tuollaiset elämän äänistä loukkaantujat. En tarvitse kenenkään suosiota tai hyväksyntää. Jos ei elämän ääniä kestä, ei auta muu kuin muuttaa ruumishuoneelle eli muuttotappiokuntaan, esim. Puumalaan asumaan. Siellä ei lapset pidä ääntä.
Toivon sulle samanlaista saatanallista migreeniä kuin aloittajalla ja myös minulla. Ei aina ole kyse kestämisestä. On asioita joille ei voi mitään. Lapsen kirkuminen ei ole normaalia yleisillä paikoilla.
Meillä nuorimmainen tykkäs kiljua kun huomasi että kaikuu. Kieltämisestä vain yltyi. AP:n ehdottamaa väkivaltaa en sentään käyttänyt.
Onhan se ärsyttävää itse kullekin. Muistan yhden tapauksen, kun olimme perheen kanssa sisustusliikkeessä ja tytär alkoi kiljumaan täyttä kurkkua. Mieheni eli lapsen isä puki vaatteet ja kaappasi syliin ja vei ulos. Siinä oli jotain mummoja ja ne päivitteli, että kuinka ”kamalaa lapsenrääkkäystä ja joulukin on parin päivän päästä”. Olisivat halunneet ilmeisesti kuunnella lisääkin huutoa...:D
Pienten lasten äitinä minua naurattaa tuollaiset elämän äänistä loukkaantujat. En tarvitse kenenkään suosiota tai hyväksyntää. Jos ei elämän ääniä kestä, ei auta muu kuin muuttaa ruumishuoneelle eli muuttotappiokuntaan, esim. Puumalaan asumaan. Siellä ei lapset pidä ääntä.