Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko 50-60-vuotiaat oikeasti niitä ruuhkavuosiaan viettäviä?
22.07.2019 |
He hoitavat lapsenlapsiaan, vanhentuvia ja heikentyviä vanhempiaan, raivaavat kuolinpesiä, auttavat aikuisia lapsiaan rakennusprojekteissa, kestitsevät kesämökillään lapsiaan perheineen, järjestävät sukujoulut, töissä yrittävät sinnitellä mukana kehityksessä...!
Hehän vasta joutuvatkin venymään joka suuntaan.
Samaa vai eri mieltä?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Eikö niiden lastenlasten hoito pitänyt olla onni ja voimavara, kun perjantaina tuodaan aina lauma pilttejä mummille viikonloppuhoitoon solmimaan suhteita ja mummille elämään sisältöä. Sunnuntai-iltana sitten haetaan kotiin, että mummi pääsee maanantaina töihin.
Heh. Joudun itse vielä kuskaamaan. Satoja kilometrejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minulla lapset ovat teinejä/opiskelijoita, eikä vanhemmistakaan huolta. Töissä olen vasta päässyt vihreämmälle oksalle. Huoletonta elämää ja aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa, vaikka työ on aika vaativaa. Lasten auttamista rakennusprojekteissa, moniko muka oikeasti tekee tuollaista?
Puhumattakaan mistään mökillä kestitsemisistä ja isoista sukujouluista 😅
Me olemme juuri tuollaisia kuin ap kirjoitti.
Todellakin on tekemistä enemmän kuin tarpeeksi. Helppoa oli 30v 3 lapsen äitinä kun ei tarvinnut huolehtia kuin omasta pesueesta!
Reilu 20v on elätetty ja huolehdittu appiksista taloudellisesti ja muutenkin, nykyään anoppi juoksuttaa parin päivän välein kauppaan jne. Dosetti käydään täyttämässä viikoittain ja hoidetaan lääkärit, pankkiasiat yms.
Lapsista 4. asuu vielä ainakin pari vuotta kotona. On kyydityksiä (esim wknd festareille vienti ja haku 2 pv yms) kylälle ja kauemmas, lompakko levällään koko ajan jne.
3 aikuista lasta perheineen asuu kivan lähellä, 3 lastenlasta olen hoitanut vähintään kerran viikossa. Vähintään kerran kuukaudessa tulevat meille kaikki syömään ja joulut olen järjestänyt perheelle jo 39v. Ystäviäkin yritetään tavata, käydään n kerran kuukaudessa puolin ja toisin syömässä toistemme luona.
Parhaillaan rakennamme autotallia ja uutta pihaa kaiken hässäkän keskellä (2 taloa rakennettu aiemmin). Parisuhdettakin pitäisi huomioida jos olisimme edes joskus kaksin. Ja tiety normi kodinhoito ja ruuanlaitto yms
Mä en lopulta enää ehtinyt edes käymään töissä, ihmettelen miten selvisimme tästä kaikesta kun vielä olin töissä.
Koskahan tulee meidän vuoro? Jos ei tämä lle ruuhkavuodia niin mikä on??
n59v
Mun mieserkku sai nyt ekan lapsensa kun hän on 44 joten kyllä hän 5kymmppisenä viettää ruuhkavuosia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä. Heillä ei ole enää velvollisuuksia mihinkään suuntaan kuin korkeintaan työnantajaa kohtaan. Monilta 6-kymppisiltä on vanhemmat jo kuolleet ja omilla lapsilla ei ole vielä lapsia.
Nykyään eletään pitkään. Hyvin monilla 60-vuotiailla on vanhemmat elossa ja kysymyshän oli 50-60-vuotiaista eli 10 vuoden ajanjaksosta, ja kyllä, hyvin monilla tulee silloin lapsenlapset JA omat vanhemmat ovat elossa ja tarvitsevat huolenpitoa.
Kaikilla ei ole. Itse menetin vanhempani jo alle 4-kymppisenä. Ei ole enää mitään hoidettavaa kun lapsenikin on jo aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Ehkä vielä enemmän n 60 v. Kovat vaatimukset ja velvoitteet järjestää niitä sukujouluja, kaikkien ruokakotkotuksien ja väriteemojen mukaisesti. Mökillä sama juttu. Sitten vielä se kaikki pitää maksaa. Apua remonttiin, lastenhoitoon. Jos ei kaikki ole viimeisen päälle, sitten ei tulla ollenkaan. Mummo kelpaa vain laskun maksajaksi. Aina pitää olla hälytysvalmiudessa.
Aloituksessa yritetään kiillottaa jotain supermummokruunua. Monilla voi olla elämässä jotain noista asioista, mutta monet niistä ovat kaukaa haettuja tai vaativat isoa sukua ollakseen raskaita. Suvut ja ikäluokat pienenevät koko ajan. Enkä esim. minä "sinnittele" työelämässä vaan etenen urallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuvuin ilman lapsiakin jo pelkkään omien vanhempien sairasteluun. Vapaaehtoista, ehkä, mutta hyvin vaikea olisi ollut jättää heitä oman onnensa nojaan. Kotipalvelukin kävi 3 x päivä mutta tuntui että mikään ei riitä.
Ollaan 51- ja 52-vuotiaita. Lapset meillä 10-, 11- ja 13-vuotiaat. Uusperhe siis. Miehellä lisäksi yksi 19-vuotias opiskelija, joka muutti äskettäin omaan asuntoon. Molemmilla vanhemmat elossa ja hyväkuntoisia yli 70-vuotiaita. Taloudellinen tilanne erinomainen, osakesalkut molemmilla ja lapsillakin jo pienet. Mies täyspäivätyössä ja minä osaviikkotyössä. Lähes velaton omakotitalo ja kaksi autoa. Kiireempää oli kyllä 40-vuotiaana kun lapset olivat pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Ehkä vielä enemmän n 60 v. Kovat vaatimukset ja velvoitteet järjestää niitä sukujouluja, kaikkien ruokakotkotuksien ja väriteemojen mukaisesti. Mökillä sama juttu. Sitten vielä se kaikki pitää maksaa. Apua remonttiin, lastenhoitoon. Jos ei kaikki ole viimeisen päälle, sitten ei tulla ollenkaan. Mummo kelpaa vain laskun maksajaksi. Aina pitää olla hälytysvalmiudessa.
Väriteemat? Miksi ihmeessä lähdet tuollaiseen? Velvollisuus juhlien järjestämiseen ei myöskään kuulu olla vain yhdellä.
Vierailija kirjoitti:
Me olemme juuri tuollaisia kuin ap kirjoitti.
Todellakin on tekemistä enemmän kuin tarpeeksi. Helppoa oli 30v 3 lapsen äitinä kun ei tarvinnut huolehtia kuin omasta pesueesta!
Reilu 20v on elätetty ja huolehdittu appiksista taloudellisesti ja muutenkin, nykyään anoppi juoksuttaa parin päivän välein kauppaan jne. Dosetti käydään täyttämässä viikoittain ja hoidetaan lääkärit, pankkiasiat yms.
Lapsista 4. asuu vielä ainakin pari vuotta kotona. On kyydityksiä (esim wknd festareille vienti ja haku 2 pv yms) kylälle ja kauemmas, lompakko levällään koko ajan jne.
3 aikuista lasta perheineen asuu kivan lähellä, 3 lastenlasta olen hoitanut vähintään kerran viikossa. Vähintään kerran kuukaudessa tulevat meille kaikki syömään ja joulut olen järjestänyt perheelle jo 39v. Ystäviäkin yritetään tavata, käydään n kerran kuukaudessa puolin ja toisin syömässä toistemme luona.
Parhaillaan rakennamme autotallia ja uutta pihaa kaiken hässäkän keskellä (2 taloa rakennettu aiemmin). Parisuhdettakin pitäisi huomioida jos olisimme edes joskus kaksin. Ja tiety normi kodinhoito ja ruuanlaitto yms
Mä en lopulta enää ehtinyt edes käymään töissä, ihmettelen miten selvisimme tästä kaikesta kun vielä olin töissä.
Koskahan tulee meidän vuoro? Jos ei tämä lle ruuhkavuodia niin mikä on??
n59v
Mutta te tykkäätte asua omakotitalossa, rakentaa autotallia ja pihaa jne. Olen samanikäinen kuin sinäkin, mutta mun elämäni ei ole tuollaista. Tosin asunkin kaupungissa, joten ei tarvitse rakennella yhtään mitään. Ei edes hoitaa pihaa. Lapsiani en ole koskaan kyydinnyt yhtään minnekään, koska mulla ei ole koskaan ollut autoakaan. Kun oppivat kulkemaan julkisilla itsenäisesti, eivät tarvinneet mua enää saattajakseenkaan. Ja kotitöihin osallistuivat pienestä pitäen eli en ole koskaan ollut lapsilleni mikään piika.
Kuukausirahaa aloin maksaa lapsilleni, kun menivät 7. luokalle kouluun. Ei ole tarvinnut olla lompakko levällään koko ajan, koska ovat itse säästäneet rahoistaan huvituksiinsa. Luonnollisesti ole kustantanut kotona asuville lapsilleni ruuan, vaatteet yms sekä opiskelut, mutta huvituksensa ovat maksaneet itse.
Myös vanhempani asuvat kaupungissa jo puolisen vuotta sitten opetin vanhemmilleni, miten tilaavat päivittäistavaransa Cittarista kotiinkuljetuksella. Taksilla pääsevät kulkemaan lääkäriin ja apteekkiin. Tulevat taloudellisesti omillaan toimeen. Multa eivät luonnollisestikaan edes pyydä kyytiä, koska mulla ei ole autoa. Asuvat sen verran lähellä, että voin käydä tarpeen mukaan katsomassa, mikä on hätänä. Muussa tapauksessa käyn ihan omaksi ilokseni juomassa kahvit noin kerran viikossa. Pankkiasiat hoituvat siinä samalla eivätkä vie montaa minuuttia, koska lähes kaikkiin laskuihin on valmis maksupohja. Oikeastaan voisi jo laittaa kaikki juoksevat laskut tulemaan e-laskuina.
Lapseni eivät käy joka kuukausi mun luonani syömässä vaan välillä saatetaan käydä ihan ravintolassakin. Jos olen esimerkiksi menossa johonkun kauppakeskukseen, sovitaan tapaaminen siellä ja käydään syömässä. Joskus toki tulevat meillekin syömään, mutta ei joka kuukausi. Eivät myöskään pidä mua automaattisena hoitoapuna vaan suunnittelevat menonsa siten, että kysyvät multa ensin ja jos mulle ei sovi tai en jaksa, toimivat sen mukaisesti.
Jaksan oikein hyvin käydä töissä ja mulla on runsaasti vapaa-aikaakin. Mutta tämä vain siksi, että en ole täyttänyt elämääni hirveällä määrällä erilaisia projekteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Ehkä vielä enemmän n 60 v. Kovat vaatimukset ja velvoitteet järjestää niitä sukujouluja, kaikkien ruokakotkotuksien ja väriteemojen mukaisesti. Mökillä sama juttu. Sitten vielä se kaikki pitää maksaa. Apua remonttiin, lastenhoitoon. Jos ei kaikki ole viimeisen päälle, sitten ei tulla ollenkaan. Mummo kelpaa vain laskun maksajaksi. Aina pitää olla hälytysvalmiudessa.
Itsepähän olet lapsesi tuollaisiksi kasvattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikelta tältä välttyy, kun ei mene tekemään lapsia. Lapsivapaalle aina surkutellaan "sulla ei sitten ole lapsenlapsiakaan, ymmärrätkö?". Jep, erinomaisesti 😄!
Löysin ikä ikinä. Ei tietoakaan mitään ruuhkavuosista. Mies ja minä 50-55-vuotiaita, molempien vanhemmat kuolleet ja lapset muuttaneet pois. Ei ole pakko tehdä mitään, mitä ei halua.
Ei ole viisikympisillä vielä lastenlapsia ainakaan suurimmalla osalla ainakaan suurimmissa kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
No ei; olen 53-vuotias. Lapset aikuisia, lapsenlapsia ei ole, eikä ihan pian tulossakaan. Vanhemmat hyvässä kunnossa, kesämökkiä ei ole, jouluksi matkustamme yleensä ulkomaille, auntolaina maksettu, työstressiä en koe, terveydentila normaali.
Olen myös 53 v. Isä kuollut ja äitiä muutettu omakotitalosta kerrostaloon ja todennäköisesti pian johonkin hoivakotiin. Lapset vielä teini-iässä.
Eli kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikelta tältä välttyy, kun ei mene tekemään lapsia. Lapsivapaalle aina surkutellaan "sulla ei sitten ole lapsenlapsiakaan, ymmärrätkö?". Jep, erinomaisesti 😄!
Siltä välttyy, kun ei rupea rakentamaan lapsilleen taloja ja muuta "välttänätöntä". Itse toivoisin saavani joskus lapsenlapsia, mutta nykytrendien valossa se alkaa vaikuttaa epätodennäköiseltä "taakalta".
Vierailija kirjoitti:
Ei ole viisikympisillä vielä lastenlapsia ainakaan suurimmalla osalla ainakaan suurimmissa kaupungeissa.
Toisaalta voi olla ihan omia alaikäisiä lapsia kotona.
Alue: Aihe vapaa
Jaa. Minulla lapset ovat teinejä/opiskelijoita, eikä vanhemmistakaan huolta. Töissä olen vasta päässyt vihreämmälle oksalle. Huoletonta elämää ja aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa, vaikka työ on aika vaativaa. Lasten auttamista rakennusprojekteissa, moniko muka oikeasti tekee tuollaista?