Ovatko 50-60-vuotiaat oikeasti niitä ruuhkavuosiaan viettäviä?

Eri mieltä. Heillä ei ole enää velvollisuuksia mihinkään suuntaan kuin korkeintaan työnantajaa kohtaan. Monilta 6-kymppisiltä on vanhemmat jo kuolleet ja omilla lapsilla ei ole vielä lapsia.

Kyllä tuossa iässä ollaan jo kurvattu sieltä ruuhkasta sille hiljaiselle ja rauhalliselle viimeiselle polulle.

Samaa mieltä. Tuo on kyllä varmasti äärettömän raskas elämänvaihe, johon naisilla tulee vielä vaihdevuodet kruunaten kokonaisuuden.

No ei; olen 53-vuotias. Lapset aikuisia, lapsenlapsia ei ole, eikä ihan pian tulossakaan. Vanhemmat hyvässä kunnossa, kesämökkiä ei ole, jouluksi matkustamme yleensä ulkomaille, auntolaina maksettu, työstressiä en koe, terveydentila normaali.

Koko ruuhkavuodet on käsitteenä ihan pskaa. Luopukaa siitä jo.

Nimim ruuhkavuodet kakskymppisestä asti, näillä näkymin hautaan asti. 😅

Kuvailit juuri mun siskoni. Onhan sillä aika kiire, kun pyörittää tuollaista rumbaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eri mieltä. Heillä ei ole enää velvollisuuksia mihinkään suuntaan kuin korkeintaan työnantajaa kohtaan. Monilta 6-kymppisiltä on vanhemmat jo kuolleet ja omilla lapsilla ei ole vielä lapsia.

Nykyään eletään pitkään. Hyvin monilla 60-vuotiailla on vanhemmat elossa ja kysymyshän oli 50-60-vuotiaista eli 10 vuoden ajanjaksosta, ja kyllä, hyvin monilla tulee silloin lapsenlapset JA omat vanhemmat ovat elossa ja tarvitsevat huolenpitoa.

Kyllähän se tuota on. Autetaan aikuisia lapsia lastenlasten kaitsimisessa, autetaan rakennuksella, järjestetään, hommataan ja puuhataan. Ja sitten juhannukseksi tulevat lapset kumppaneineen ja lapsineen mökille, ja jouluna toki myös järkätään perhejoulu, sinne haetaan toki myös mummi ja ukki jne.jne....

Riipuu niin monesta asiasta onko vai eikö ole.

Me olemme 5kymppisiä ja ei ole ruuhkavuosia. 4kymppisinä oli kiireisempää.

Omat lapset ovat jo aikuisia ja ei ole lapsenlapsia ainakaan vielä. Vanhemmat ovat jo valitettavasti kuolleet.

Asuntolaina on maksettu jo aikapäivää sitten ja kesämökkiä ei huolita vaivoiksi. Jouluna ja juhannuksena ja viikonloppuisin kokkaan ihan mielelläni ja saapi tulla syömään tai olla tulematta.

Yksi kuolipesä on tosin vielä raivaamatta mutta ei siitä nyt mitään ressiä revitä.

Vierailija kirjoitti:

No ei; olen 53-vuotias. Lapset aikuisia, lapsenlapsia ei ole, eikä ihan pian tulossakaan. Vanhemmat hyvässä kunnossa, kesämökkiä ei ole, jouluksi matkustamme yleensä ulkomaille, auntolaina maksettu, työstressiä en koe, terveydentila normaali.

Viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla aivan toinen.

Olen 50 v ja lapseni on ala-asteella... Vanhempani eivät vielä tarvitse apua. Ehkä 55- 60 v pitää jo auttaa vanhempiani, mutta silloin lapseni on muuttanut pois kotoa ja aloittaa opintojaan.

No höpöhöpö. Noista vielä puolet oli sellaista ettei edes ole pakollista. Jokainen tuhtaa kesämökeillä, juhannuksena ja jouluna just sen minkä jaksaa. Saatikka sitten lasten rakennuksilla..

Jos on tehnyt lapset kovin vanhana, eli +40-vuotiaana, niin toki jonkinlaiset ruuhkavuodet voi niiden omien teinien kanssa silloin ajoittua tuohon ajanjaksoon. 

Kyllä mulla ainakin on juuri tuon ap:n esittämä tilanne tällä hetkellä. Lisäksi on vielä isomummokin elossa.  Vaihdevuodet tosiaan vielä kaiken kivan päälle. Olen vm -68

Vierailija kirjoitti:

Olen 50 v ja lapseni on ala-asteella... Vanhempani eivät vielä tarvitse apua. Ehkä 55- 60 v pitää jo auttaa vanhempiani, mutta silloin lapseni on muuttanut pois kotoa ja aloittaa opintojaan.

Mä taas olen 40, lapsi muutti juuri kotoa, on yksi kuolinpesä setvittänä ja vanhemmat tarvitsevat apua. Harkitsen muuttoa jonnekin huitsinnevadaan, jos tämä vielä ruuhkaantuu lisää. Työelämä sentään joustaa, ja voin sanoa "en tee".

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se tuota on. Autetaan aikuisia lapsia lastenlasten kaitsimisessa, autetaan rakennuksella, järjestetään, hommataan ja puuhataan. Ja sitten juhannukseksi tulevat lapset kumppaneineen ja lapsineen mökille, ja jouluna toki myös järkätään perhejoulu, sinne haetaan toki myös mummi ja ukki jne.jne....

Mutta on vain niillä, jotka eivät osaa sanoa ei. 

Olen lapset tehnyt vanhempana, joten onneksi ei ole nyt lapsenlapsia, kun on äiti hoidettavana. Äiti ehtii kyllä kuolla, ennen kuin lapsenlapsirumba alkaa.

Yksi kuolinpesä on jo selvitetty ja siinä ei nyt kovin iso homma ollut. Ei ollut kyllä perittävääkään, joten nopeaa kamat roudasi kaatopaikalle ja siivosi vuokra-asunnon.

Itse koen, että elämä on alkanut helpottamaan tosi paljon verrattuna 10 vuoden takaiseen.

Eikö niiden lastenlasten hoito pitänyt olla onni ja voimavara, kun perjantaina tuodaan aina lauma pilttejä mummille viikonloppuhoitoon solmimaan suhteita ja mummille elämään sisältöä. Sunnuntai-iltana sitten haetaan kotiin, että mummi pääsee maanantaina töihin.

Vierailija kirjoitti:

Eri mieltä. Heillä ei ole enää velvollisuuksia mihinkään suuntaan kuin korkeintaan työnantajaa kohtaan. Monilta 6-kymppisiltä on vanhemmat jo kuolleet ja omilla lapsilla ei ole vielä lapsia.

Mitäh? Jos tekee omat lapset vaikka vasta 20-vuotiaana, niin kyllä takuulla 60-vuotiaalla on jo lapsenlapsia, jos ovat niitä tehneet.

En elä ruuhkavuosia, päinvastoin! Äitini sai minut nuorena ja omat lapset sain myös nuorena eikä lapsenlapsia kuulemma ole tulossa. Eli ei tarvitse hoitaa lapsenlapsia, ei vanhoja vanhuksia ja jotenkin olemme onnistuneet kasvattamaan ja kouluttamaan lapsistamme menestyviä aikuisia, jotka pärjäävät hienosti elämässään. Sen verran hyvin tuli myös hoidettua oma taloudellinen puoli, ettei enää tarvitse olla töissä, vaikka alla kuusikymppisiä olemmekin.

Ainoa ruuhka syntyy siitä, että matkustelemme paljon ja ollaan aina menossa johonkin suuntaan, mutta se on täysin oma vapaaehtoinen valintamme.

Eri mieltä. Lapset muuttaneet pois kotoa, vanhemmat vielä kunnossa. Lastenlapsia hoidan, mutta huomattavasti helpompaa kuin vanhemmuus. Esim. töissä joustan mielelläni, kun tiedän, että muut ei pysty.