Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jännittää niin paljon matlalle lähtö, että haluaisin perua koko matkan.
20.07.2019 |
Ahdistaa ja jännittää. Pelkään, että sairastun vakavasti matkalla, että jotain sattuu. Tälläistä minulla on usein ennen matkaa mutta helpottaa yleensä matkan aikana ja hetkittäin jopa nautin. Nyt ahdistus tuntuu tosi pahana. Onko muilla tällaista? Miksen voi olla normaali, vain innostunut kuten muut.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kans. Erityisesti jännitän lentokentän tarkastuksia, jostain syystä olen aina ihan varma että lentolippu ei sitten kelpaakaan tai joku on sujauttanut laukkuni huumeita ja jään ulkomaille vankilaan 30 vuodeksi.
Tai ainakin reissussa sitten iskee joku vakava sairaus tai joku lapsista kidnapataan ja katoaa ikuisiksi ajoiksi. Näin ollut aina, vaikka tehdään 1-2 matkaa vuosittain.
Onneksi kuitenkin sitten lomalla osaan nauttia! Itsekin silloin aina naureskelen että kaikkea sitä piti taas jännittää ja murehtia, ja lupaan pyhästi että en enää ikinä ahdistu etukäteen... kunnes on taas seuraava reissuun lähtö edessä..
Kannattaako matkustaa, jos on noin vainoharhainen? Epäiletkö myös, että joku lentoemäntä sujauttaa juomaasi huumeita, ja ryöstää sinut? Tai vieressä istuva on terroristi joka posauttaa koneen? Järki nyt käteen jooko?
Minulle on käynyt tuo kaikki. Paitsi tekijä ei ollut lentoemäntä ja terroristit posautti viereisen baarin eikä lentokonetta. Ja sitten yksi kiukkuinen tarjoilija myrkytti minut, koska en lämmennyt sen iskuyrityksiin. Yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuule aloittaja, mä olen just samanlainen! Ahdistus on niin kuvaava sana, mä olen monet kerrat ollut tuossa tilanteessa, tekisi mieli perua koko reissu. Mutta mulla ahdistus helpottaa jo siinä heti kun on päässyt matkaan. Jotenkin se vaan pitää kestää se kamaluus, mikä ennen matkaa vallitsee. En mä ole muuta keinoa löytänyt, kuin kestää vaan. Tsemppiä!
Aika moni ihminen ajattelee juuri ennen matkaa, ettei huvittaisi lähteä minnekään, vaikka ei pelkäisikään. Tunteet ovat ihan normaaleja. Epänormaalia pelkoa on, jos jokin täysin tuttu ja rutiininomainen asia pelottaa, ettei uskalla esimerkiksi avata jääkaapin ovea. Mutta muutokset aiheuttavat mylläkän aivoissa. Matkalle lähtiessä joutuu huolehtimaan lukemattomista pikkuasioista, joita yleensä ei tee, joten on selvää, ettei niitä silmät kiinni vasemmalla kädellä kukaan tee. Jännittämisessä on kuitenkin hyvätkin puolensa, koska ei tee niitä virheitä, joita rutiiniasioissa tekee. Matkankin siis voi ottaa yhtenä mahdollisuutena sietää erilaisia tunteita. Lopuksi on todennäköisesti erityisen mukava olo, kun matka on onnistunut!
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule aloittaja, mä olen just samanlainen! Ahdistus on niin kuvaava sana, mä olen monet kerrat ollut tuossa tilanteessa, tekisi mieli perua koko reissu. Mutta mulla ahdistus helpottaa jo siinä heti kun on päässyt matkaan. Jotenkin se vaan pitää kestää se kamaluus, mikä ennen matkaa vallitsee. En mä ole muuta keinoa löytänyt, kuin kestää vaan. Tsemppiä!
Kiitos sinulle tästä ja kaikille muillekin, t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kans. Erityisesti jännitän lentokentän tarkastuksia, jostain syystä olen aina ihan varma että lentolippu ei sitten kelpaakaan tai joku on sujauttanut laukkuni huumeita ja jään ulkomaille vankilaan 30 vuodeksi.
Tai ainakin reissussa sitten iskee joku vakava sairaus tai joku lapsista kidnapataan ja katoaa ikuisiksi ajoiksi. Näin ollut aina, vaikka tehdään 1-2 matkaa vuosittain.
Onneksi kuitenkin sitten lomalla osaan nauttia! Itsekin silloin aina naureskelen että kaikkea sitä piti taas jännittää ja murehtia, ja lupaan pyhästi että en enää ikinä ahdistu etukäteen... kunnes on taas seuraava reissuun lähtö edessä..
Kannattaako matkustaa, jos on noin vainoharhainen? Epäiletkö myös, että joku lentoemäntä sujauttaa juomaasi huumeita, ja ryöstää sinut? Tai vieressä istuva on terroristi joka posauttaa koneen? Järki nyt käteen jooko?
Kannattaa. Kuten sanoin, olen nauttinut jokaisesta matkasta ja lomasta. Olen luonteeltani tällainen että mietin mikä voi mennä pieleen ja pyrin minimoimaan riskit, mutta silti teen sen jutun enkä peru sen takia etten uskallakaan tai ahdistaa etukäteen joku asia.
Järjen kanssahan näillä peloilla ei ole mitään tekemistä, joten sitä on vähän vaikea nyt vaan ottaa käteen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin tämän vanhan ketjun matkajännitys-aiheesta, kun etsin vertaistukea tähän pahaan matkan etukäteisjännitykseen. Mun ei pitäis lähteä minnekään, kun aina tulee tää hirveä olo, kun matka lähenee. Matkustan ulkomaille kerran vuodessa tai harvemmin, aina sama tuska. Matkalla sitten jo parempi olo. En tiedä miten taas jaksan tätä odotusta tässä ahdistuksessa.
Älä jumalauta ainakaan anna lastesi tajuta tuota täysin älytöntä ahdistumuspelkoasi! Sinun tehtäväsi on tehdä matkasta lapsillesi positiivinen, iloinen tapahtuma! Kaikki muu on . . . sanonko mistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Minäkin jännitän matkoille lähtemistä ja tulee sellainen olo, että ei yhtään huvittaisikaan lähteä. Kuitenkin sitten onkin mukavaa ja nautin matkasta. Se on vain joku alkuahdistus. Minulla auttaa se, että tiedän tuon tunteen menevän ohi. Sekin auttaa, kun selvitän etukäteen kotona bussi- ja metroreitit ja miten pääsen kentältä hotellille yms.
Ehkä sinuakin voisi auttaa ajatella, että ahdistus on vain tunne, joka menee ohi. Ja olet tuttujen ihmisten seurassa eikä ole mitään hätää.