Lue keskustelun säännöt.
Mies miettii huomiseen asti
19.07.2019 |
Olen raskaana rv 35. Meillä tuli miehen kanssa riita viikko sitten, joka on jatkunut tähän päivään asti. Riita koski miehen lupausten pettämistä. Tänään viimeksi kävin miehen luona keskustelemassa ja sovintoa yrittäen. Me olemme asuneet virallisesti erillään mutta muutto viikon päästä olisi yhteen. Mies ei enää tiedä haluaako jatkaa vai erota. Aika varmaa eroa heitteli ilmaan tänään. Olen ihan loppu. Miten ihmeessä jaksan ja pärjään... nyt valvon, itken ja odotan yön, kunnes ilmoittaa huomenna mihin päätökseen on tullut. Koko viikon on minua supistellut ja verenpaineet nousseet. Itse en ole ns. mitään väärää tehnyt suhteemme aikana hänelle. Olen huomautellut miestä kyllä joistakin asioista, joissa hänellä olisi parantamisen varaa. Mutta pääasiassa meillä on mennyt tosi hyvin.
Kommentit (26)
Siul tietysti vauva masussa ni ymmärrän et yksin jääminen voi vähä pelottaa..mut siis oma mielipide on et jos mun miehen pitäs ees miettii er haluaako olla/jatkaa mun kans ni lähtisin kävelemään samantien. En todellakaa tyytyis olemaan jonkun kans joka ois vastahakoisesti mun kanssa. Nyt itsekunnioitusta nainen! Kyl sä pärjäät. Saahan se luvan osallistua lapsen hoitoon vaik ette yhdessä olisikaan. Mut jos jo nyt noin vaikeeta ni mitä se ois sitten myöhemmin. Lapsellekin luultavasti parempi kun tottuu jo heti alusta et äiti ja isi ei oo yhdessä mut silti toivottavasti hommat hoitus sovussa. Siis lapseen liittyvät asiat. Kurjempaa se myöhemmin ois erota kun lapsi jo isompi. Tuossa suhteessa tuhlaat vaan aikaasi. Mut sä tietty teet niinkuin itse parhaaksi näät...mut sinuna ettisinnitsekunnioituksen ja sanosin et tätä suhdetta ei kannata enää jatkaa, mutta toivoisin et lapsenhoitoon liittyvät asiat voitas sopia ihan sovussa. Et voisitte olla jatkossa vaan kavereita ja yhteisen lapsenne vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaja kirjoitti:
Lapseni asuu vielä kotona. Eikä välimatka pitene kuin joitakin kilometrejä koulusta.
Olet oikeassa, eikä maanitteluni hänelle varmastikaan kovin järkevää ollut. Olen vain niin väsynyt tällä hetkellä. Ja nyt kun saan vielä todennäköisesti muuton hoitaa ihan yksin. Miten kummassa selviän, en osaa muuta miettiä.
Vaikka tapahtuisi ihme ja mies haluaisikin olla vielä yhdessä niin miten voin elää ajatuksen kanssa, että hän melkein jätti minut/meidät. Pelkäänkö koko ajan, etten sano väärin tai loukkaannu mistään. Ettei hän saisi uutta mahdollisuutta eroon...
"todennäköisesti muuton hoitaa yksin"
Etkös sinä ole yksin muuttamassakin, silloinhan se niin kuuluukin olla?
Ap, mikäli miehesi päättää olla kanssasi/kanssanne, niin mikä takaa ettei hän ole kohta riidan päätteeksi pohtimassa eroa? Tuollainen epävarmuus suhteessa on todella kuluttavaa. Pelkään pahoin, että mies syö sinun energiaasi aivan turhaan ja tarvitset sen energian lapsiisi ja itseesi.
En tuollaisen miehen kanssa kannata jatkaa. Ilmoita sinä hänelle että sanot vauvan syntymän jälkeen haluatko jatkaa hänen kanssaan. Pyydä sukulaisia ja ystäviä auttamaan. Teet heti selväksi ettei tuommoinen peli vetele. Pärjäät yksinkin. Tsemppiä!
Juu en edes harkitsisi miestä joka "Ei tiedä rakastaako vaiko ei". Ja toiseksi synnytyslaitoksella ilmoittaisin että lapsi asuu isänsä kanssa heti syntymästään lähtien. Sanoithan isän lasta halunneen.
Itse viettäisin omaa elämääni rauhassa tehden ja harrastaen omia juttujani.
Lapseni asuu vielä kotona. Eikä välimatka pitene kuin joitakin kilometrejä koulusta.
Olet oikeassa, eikä maanitteluni hänelle varmastikaan kovin järkevää ollut. Olen vain niin väsynyt tällä hetkellä. Ja nyt kun saan vielä todennäköisesti muuton hoitaa ihan yksin. Miten kummassa selviän, en osaa muuta miettiä.
Vaikka tapahtuisi ihme ja mies haluaisikin olla vielä yhdessä niin miten voin elää ajatuksen kanssa, että hän melkein jätti minut/meidät. Pelkäänkö koko ajan, etten sano väärin tai loukkaannu mistään. Ettei hän saisi uutta mahdollisuutta eroon...