Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyksestä kuukausi ja mies ilkeilee
19.07.2019 |
Mies huomauttelee töistä tullessaan kuinka olen laiskan pullea ja saamaton, koska en ole ehtinyt tekemään muuta kuin imettämään ja syömään aamupalaa. Vauvan kanssa pitäisi vissiin pitäisi koko talo siivota ja tehdä ruoka ennen kuin mies tulee kotiin, vaikka olen nukkunut puoleen päivään yöheräilyjen takia. Toinen asia mistä mies koko ajan jaksaa huomauttaa on somen käyttö. Imettäessäni pidän yhteyttä ystäviini ja tätä mies pitää todisteena laiskuudestani.
Kommentit (196)
Eroa siitä mu lkusta. Miksi olet tuollainen hyväksikäytettävä nyhverö joka ei osaa puolustaa itseään saati omaa lastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
Kyllä minä sain talon ja kolme lasta hoidettua. Tein kaikki kotityöt. Toiset vaan pystyy.
Mikä ihmeen tekosyy synnytys on luontaiselle laiskuudellesi?
Jos ei mitään erityistä tapahtunut (leikkaushaavan parantaminen tms. ), niin ihan normaalia elämää tuossa vaiheessa olisi.
Kuukauden ikäinen vauva nukkuu ainakin 16 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti tämä tapahtuu usein ihan pätkissä (kokemusta on neljän kohdalla). Mutta kyllä näissä väleissä ihan kunnolla saa huushollin ylläpidettyä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tekosyy synnytys on luontaiselle laiskuudellesi?
Jos ei mitään erityistä tapahtunut (leikkaushaavan parantaminen tms. ), niin ihan normaalia elämää tuossa vaiheessa olisi.
Kuukauden ikäinen vauva nukkuu ainakin 16 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti tämä tapahtuu usein ihan pätkissä (kokemusta on neljän kohdalla). Mutta kyllä näissä väleissä ihan kunnolla saa huushollin ylläpidettyä.
Jotkut ihmiset tarvitsevat enemmän unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
Miksi sen pitää jatkua normaalina lapsen saannin jälkeen? Pidän kyllä naisena erikoisena, että imetys jätetään välistä vain koska minäminä...
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tekosyy synnytys on luontaiselle laiskuudellesi?
Jos ei mitään erityistä tapahtunut (leikkaushaavan parantaminen tms. ), niin ihan normaalia elämää tuossa vaiheessa olisi.
Kuukauden ikäinen vauva nukkuu ainakin 16 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti tämä tapahtuu usein ihan pätkissä (kokemusta on neljän kohdalla). Mutta kyllä näissä väleissä ihan kunnolla saa huushollin ylläpidettyä.
Mulla on neljä lasta ja esikoinen viihtyi tissillä 1,5h kerrallaan ja tunnin päästä sama uusiksi. Joten ei siinä kotia paljon pystyssä pidetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitit. Vaikka ei imettäisikään niin kyllä se vauva yöllä heräilee syömään. Näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä sain talon ja kolme lasta hoidettua. Tein kaikki kotityöt. Toiset vaan pystyy.
Esikoisesta sitä onkin väsyneempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
Miksi sen pitää jatkua normaalina lapsen saannin jälkeen? Pidän kyllä naisena erikoisena, että imetys jätetään välistä vain koska minäminä...
Koska en ollut mikään manaatti, jonka ainoa tehtävä on maata sohvalla ja syödä. Kun olin kotona, hoidin tietenkin kaikki kotityöt ja valmistin ruuan töistä palaavalle. Lapsiperhe-elämä on ihan tavallista perhe-elämää, ei mitenkään invalidisoivaa.
Jos mies ei todellakaan osallistu yöllä vauvan hoitoon, niin kyllä olisi vähintään suotavaa että vaikka töiden jälkeen imuroisi ja tiskaisi, ruuan varmaan teet päivän aikana, sillä imettäessä sitä energiaa pitäisi saada riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitit. Vaikka ei imettäisikään niin kyllä se vauva yöllä heräilee syömään. Näin ainakin meillä.
Tietenkin, siihen oli ratkaisu pullo yöpöydällä. Aamulla ei edes muistanut että oli syöttänyt lapsen. Se on mihin lapsen totuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä sain talon ja kolme lasta hoidettua. Tein kaikki kotityöt. Toiset vaan pystyy.
Kukas sen kissan hännän nostaa, jollei kissa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jätäpä se miehesi päiväksi vauvan kanssa kahden ja mene jollekin kaverillesi. Katotaan sitten miten on pärjännyt. Miehet on niin lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
Kyllä minulla ainakin muuttui oikeastaan koko maailma kun esikoiseni syntyi. Mikä olikaan ihanampaa kun makoilla sängyssä/sohvalla vauva vieressä ja imettää lapsetahtisesti! Katselin samalla telkkaa tai puhelinta, silittelin ja ihailin vauvaa ja nukuttiin yhdessä. Onko se todistus siitä että olet ns "hyvä nainen" kun tehokkaasti luuttuat kotia kun vauva nukkuu tai istuu sitterissä yksin tai lattialla? Minusta ei. Vauva on ykkönen.
Synnytyksestäkin on ap:lla vasta kuukausi!
Haistata ap pitkät sille miehelle ja kaikille muillekin tehoäideille joiden mielestä pitää vaan suorittaa. Vauva on pieni vain hetken eli nauti! Tuskin harmittelet myöhemmin sitä että olisi pitänyt siivota enemmän ja olla vauvan kanssa vähemmän. Kyllä se on toisin päin. Sano miehellesi että olet kotona nyt vauvaa varten ja peskööt itse pyykkinsä ja tiskinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
Kyllä minulla ainakin muuttui oikeastaan koko maailma kun esikoiseni syntyi. Mikä olikaan ihanampaa kun makoilla sängyssä/sohvalla vauva vieressä ja imettää lapsetahtisesti! Katselin samalla telkkaa tai puhelinta, silittelin ja ihailin vauvaa ja nukuttiin yhdessä. Onko se todistus siitä että olet ns "hyvä nainen" kun tehokkaasti luuttuat kotia kun vauva nukkuu tai istuu sitterissä yksin tai lattialla? Minusta ei. Vauva on ykkönen.
Synnytyksestäkin on ap:lla vasta kuukausi!
Haistata ap pitkät sille miehelle ja kaikille muillekin tehoäideille joiden mielestä pitää vaan suorittaa. Vauva on pieni vain hetken eli nauti! Tuskin harmittelet myöhemmin sitä että olisi pitänyt siivota enemmän ja olla vauvan kanssa vähemmän. Kyllä se on toisin päin. Sano miehellesi että olet kotona nyt vauvaa varten ja peskööt itse pyykkinsä ja tiskinsä.
No, minä en ole ollut koskaan makaajatyyppiä. Kyse ei ole ”hyvyydestä” vaan siitä, että tarvitsen fyysistä toimintaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän kyllä näin naisenakin erikoisena, jos ei mitään muuta ole ehtinyt päivän aikana tekemään kuin syömään aamiaisen. Tosin itse jätin imettämisen kokonaan välistä, niin elämä jatkui normaalia rataa myös synnytyksen jälkeen.
En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitit. Vaikka ei imettäisikään niin kyllä se vauva yöllä heräilee syömään. Näin ainakin meillä.
Tietenkin, siihen oli ratkaisu pullo yöpöydällä. Aamulla ei edes muistanut että oli syöttänyt lapsen. Se on mihin lapsen totuttaa...
Vauvat ovat syömisissään ja nukkumistavoissaan kovin erilaisia. On helppohoitoisia vauvoja, vaativia ja sitten siltä väliltä. Joillakin vanhemmilla saattaa mennä pari vuottakin, ettei saa nukuttua kunnon yöunia. Totta kai tällainen käy voimille. Imetys on vauvalle eduksi, kun äidinmaito on sitä terveellisintä ravintoa, antaa vastustuskykyäkin. Äidin ja vauvan hyvinvointi on tärkeämpää kuin kodin edustavuus. Miehet eivät aina ymmärrä, kuinka paljon lastenhoito vaatii. Kerran testattiin, mihin ääniin helpoiten heräävät naiset, ja mihin ääniin miehet. Koehenkilöistä naiset heräsivät helpoiten vauvan itkuun, miehet taas auton varashälyttimen ääneen. Vauvan itku ei miehillä ollut edes kärkikymmenikössä (herättäjänä). - Eläköön se ero?
Eikös ollut tutkimusta tehty, että somen käyttö imettäessä vaikuttaa tunnesiteen syntymiseen lapsen kanssa ja on spekuloitu, että onko yhteyttä siihen että pienet lapset on väkivaltasempia ja tunnekylmempiä esim. Eläimiä kohtaan aina kiduttamiseen asti?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tekosyy synnytys on luontaiselle laiskuudellesi?
Jos ei mitään erityistä tapahtunut (leikkaushaavan parantaminen tms. ), niin ihan normaalia elämää tuossa vaiheessa olisi.
Kuukauden ikäinen vauva nukkuu ainakin 16 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti tämä tapahtuu usein ihan pätkissä (kokemusta on neljän kohdalla). Mutta kyllä näissä väleissä ihan kunnolla saa huushollin ylläpidettyä.
Minä olen ison lapsiperheen keskimmäinen lapsi ja todella oppimut ja osaan ja jaksan ja kykenen tekemään kaikki kotityöt mukaan lukien pihatyöt, lumityöt, auton renkaiden vaihdon, vauvan hoidon a ihan mitå vaan.
Kun sain vauvan niin luulin ettå sen parin ekan viikon pahimman alapään parantumis ja kipuajan jälkeen voin tehdå kaikkea niin kuin ennenkin. Olinkin aivan hyvässå fyysisessä kunnossa 12 päivän kuluttua synnytyksestä ja hoikissa mitoissa mutta. ..
Mutta vauva nukkui kuten kirjoitat ihan pätkissä ja meidån tapauksessa 5-25 minuutin pätkissä ja läpi vuorokauden. Sänkyyn oli turha jättåä huutamaan (niin kuin neuvolassa neuvottiin) vaan huusi ja oksensi. Mies oli töissä muutaman päivän loman jälkeen. Työpäivä kesti matkoineen kello 7.00-17.00.
Olin aivan loppu unen puutteesta ja ymmärrän hyvin miksi valvottamista käytetåän kidutuskeinona. En saanut päivällä tehtyå muuta kuin käytyä häthätää vessassa ja söin jotain vauva sylissä. Hereillään vauva oli vain sylissä hiljaa. Ei kelvannut sitterit eikä mitkään. Enkä todellakaan ehtinyt ja jaksanut tehdä kotitöitä ja mieheni käsitti asian aivan hyvin. Hänhän tiesi mitä arki-illat ja yöt sekä viikonloppuna koko päivä oli. Mitään syytä vauvan nukkumisrytmiin ei ollut ja neuvolassa asia kuitattiin lauseella semmosta se on.
Vauva alkoi nukkumaan yöllä muutaman tunnin pätkissä ja päivällä vaunuissa kun oli noin 3 kk. Kun olin saanut nukkua putkeen muutaman tunnin yöllä ja heräsin vain imettämään ja sain nukkua vielä putkeen muutaman tunnin niin olo aamulla oli aivan kuin olisi ollut taivaassa. Ja päivällä kun vauva nukkui 1-2 tuntia niin ehdin ja jaksoin tehdä kotihommia ja käydä rauhassa suihkussa tms.
Mutta kenelläkåän eikä varsinkaan toisella äidillä pitäisi tulla mieleenkään vähätellä ja haukkua ja halveksia pienen vauvan äitiä siitä mitå hän jaksaa tai ei jaksa ja törkeä mies kyllä apllå.
Ja muuten synnytyksestä palautuminen keståä kaikkinensa vuoden. Sen verran kova rääkki se on naisen koko keholle.
Alue: Aihe vapaa
Anna mennä toisesta sisään ja samantien ulos. Elät nyt vauvaa varten, et miestäsi.