Mistä ilmastoteoista on enemmän haittaa kuin hyötyä ilmastolle?

Aurinkopaneelit, paitsi jos ne on sijoitettu sellaiseen paikkaan joka on muutenkin tumma väriltään. Mustat paneelit vetävät auringon lämpöä tänne maapallolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ladattavat sähköautot.

Miksi valehtelet?

Ei luulisi olevan liian vaikeaa kirjoittaa googlehakuun "electric car life cycle study" ja lukea muutamaa ensimmäistä yhteenvetoa.

Ladattavien sähköautojen ongelma ei ole se auto, vaan sähkön tuotanto niiden lataamiseksi. Ydinvoimaloita ei maailmalla haluta, mutta ei myöskään fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia.

Suurimpia ongelmia taitaa olla se akku siinä autossa. Akkujäte on hirveää myrkkyä ja akkuihin tarvitaan litiumia ja kobolttia, jotka ovat myös hirveitä myrkkyjä. Kobolttia muuten louhitaan lapsityövoimalla sähköautoihin Afrikassa. Ei taida työsuojelu olla kohdillaan sielläpäin, joten mitenhän se koboltti niiden lasten terveyteen vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ladattavat sähköautot.

Miksi valehtelet?

Ei luulisi olevan liian vaikeaa kirjoittaa googlehakuun "electric car life cycle study" ja lukea muutamaa ensimmäistä yhteenvetoa.

Ladattavien sähköautojen ongelma ei ole se auto, vaan sähkön tuotanto niiden lataamiseksi. Ydinvoimaloita ei maailmalla haluta, mutta ei myöskään fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia.

Suurimpia ongelmia taitaa olla se akku siinä autossa. Akkujäte on hirveää myrkkyä ja akkuihin tarvitaan litiumia ja kobolttia, jotka ovat myös hirveitä myrkkyjä. Kobolttia muuten louhitaan lapsityövoimalla sähköautoihin Afrikassa. Ei taida työsuojelu olla kohdillaan sielläpäin, joten mitenhän se koboltti niiden lasten terveyteen vaikuttaa?

Kasvava lapsihan tarvitsee kobolttia siinä missä rautaakin. Kaikki hivenaineet ovat kasvavalle lapselle hyväksi.

Sinccis

Hiilidioksiidista ja lämpenemisestä hössöttäminen. Tärkeämpää ois kieltää muovipakkaukset ympäri maailman, eteenkin kolmannessa maailmassa. Toinen on pakottaa kaikki maat hoitamaan itse omat jätteensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkeihin muuttaminen.

Ketjussa kysyttiin, mistä ilmastoteoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Nythän vain luettelit haittapuolia, tarkastelematta laisinkaan kokonaisuutta.

Miksi tuijottaa vain kolikon toista puolta?

Kokonaisuutta?

Kun koko Suomi pakataan kolmeen suurkaupunkiin, juuri kukaan ei enää asu kävely-ja pyörämatkan päässä mistään. Rakentaminen on niin tehokasta, että ei ole omia pihoja, joilla kasvattaa halutessa marjoja tai vihanneksia.

Omakotitalossa voi tehdä ekologisia valintoja itse, asentaa aurinkoenergiaa, valita sähkönsä lähteen, valita rakennusmateriaalit.

Pienellä paikkakunnalla voi asua omakotitalossa ja silti pyöräillä kouluun, töihin, harrastuksiin ja lähikauppaan. Arki täyttyy muista asioista kuin shoppailusta ja ulkona syömisestä ja kahvittelusta.

Pienessä yhteisössä on yhteisöllisyyttä, vaihdanta- ja lainaamistaloutta. Asuinalueet ovat pieniä kyliä, joissa voi lainata tikkaita ja mehumaijaa naapurilta, lahjoittaa lasten lelut naapuriin, järjestää juhlat keräämällä lainaan lautasia ja tuoleja naapureilta, lapsenvahdiksi naapurin teini joka saa taskurahaa.

Oman elämän hallinta ja sitä myöden jakamistalous ja kulutusvalinnat ovat enemmän omissa käsissä.

Jälleen kerran, kokonaisuus unohtuu. Tuijotat taas sitä kolikon toista puolta, joka itseäsi niin kovasti miellyttää. Mitä siellä toisella puolella? Tee "plussa ja miinukset" -listaus vaikka. Jos mahdollista, niin matikkaa kehiin, eli miten paljon suurinpiirtein päästöjä syntyy kummassakin tilanteessa.

Binääriajattelulla ei oikeasti tee yhtään mitään maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Todistetusti muovikassien vaihtamisesta kangaskassiin.

Riippuu kangaskassista. Minulla on kangaskassi, jota olen käyttänyt 25 vuotta. Valmistettu vanhasta vaatteesta. Varmasti ekologisempi kuin muovikassi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ladattavat sähköautot.

Miksi valehtelet?

Ei luulisi olevan liian vaikeaa kirjoittaa googlehakuun "electric car life cycle study" ja lukea muutamaa ensimmäistä yhteenvetoa.

Ladattavien sähköautojen ongelma ei ole se auto, vaan sähkön tuotanto niiden lataamiseksi. Ydinvoimaloita ei maailmalla haluta, mutta ei myöskään fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia.

Suurimpia ongelmia taitaa olla se akku siinä autossa. Akkujäte on hirveää myrkkyä ja akkuihin tarvitaan litiumia ja kobolttia, jotka ovat myös hirveitä myrkkyjä. Kobolttia muuten louhitaan lapsityövoimalla sähköautoihin Afrikassa. Ei taida työsuojelu olla kohdillaan sielläpäin, joten mitenhän se koboltti niiden lasten terveyteen vaikuttaa?

Mitähän ihmeen "hirveää myrkkyä" se akkujäte mukamas on? Luettele ne myrkyt siinä akussa siis.

Nikkelikö on myrkky? Grafiitti? Litium? Koboltti (jota ei edes kaikissa li-ion akuissa ole)? Manganeesi? Alumiini? Happi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ladattavat sähköautot.

Miksi valehtelet?

Ei luulisi olevan liian vaikeaa kirjoittaa googlehakuun "electric car life cycle study" ja lukea muutamaa ensimmäistä yhteenvetoa.

Ladattavien sähköautojen ongelma ei ole se auto, vaan sähkön tuotanto niiden lataamiseksi. Ydinvoimaloita ei maailmalla haluta, mutta ei myöskään fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia.

Suurimpia ongelmia taitaa olla se akku siinä autossa. Akkujäte on hirveää myrkkyä ja akkuihin tarvitaan litiumia ja kobolttia, jotka ovat myös hirveitä myrkkyjä. Kobolttia muuten louhitaan lapsityövoimalla sähköautoihin Afrikassa. Ei taida työsuojelu olla kohdillaan sielläpäin, joten mitenhän se koboltti niiden lasten terveyteen vaikuttaa?

BYD, joka oli maailman suurin sähköautovalmistaja vielä hetki takaperin (ennen Model 3 ilmestymistä), ei käyttänyt akustoissaan laisinkaan kobolttia (LiFePO4-akut). Tesla on vähentänyt koboltin määrää 60 % 6 vuodessa ja on ilmoittanut hankkiutuvansa siitä eroon täysin tulevaisuudessa. Siten sun kannattaisi miettiä jotain muuta vinguttavaa kuin koboltin lapsityövoima, joka ei mitenkään edes liity sähköautoiluun muutenkaan. Varmasti jossain rautakaivoksessakin on lapsityövoimaa pitkin maailmaa, joten pitäisi lopettaa kaiken raudan ja teräksen käyttö?

Lähiruuan syöminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soijaa pidetään pahana kun se menisi ihmisen ruuaksi, mutta sitten unohdetaan sujuvasti se että tuotantoeläinten rehu koostuu soijasta.. samalla määrällä soijaa ruokkii monta ihmistä suoraan, paljon vähemmän hyötyarvoa on kun sen kierrättää eläinten kautta.

 

Suomessa märehtijöille ei syötetä soijaa. Suomalaisten lehmien rehu koostuu pääasiassa nurmesta, siksi voi syödä suomalaista lihaa hyvällä omallatunnolla. Sillä lehmän syömällä ruoholla ei ruokittaisi yhtäkään ihmistä.

Lehmä on märehtijä ja siksi pahin mahdollinen tuotantoeläin ilmaston kannalta. Märehtijät kun päästävät ilmakehään sellaisia määriä metaania että siinä jää tuontisoijan ympäristö/ilmastovaikutukset heittämällä toiseksi.

On siis ilmaston kannalta paljon parempi syödä tuontisoijalla ruokittua broileria kuin suomalaista ruohoa syönyttä lehmää. Vielä parempi toki jos ne soijat menisi suoraan ihmisen ravinnoksi eikä tehottomasti ensin niille broilereille...

Vierailija kirjoitti:

Lähiruuan syöminen

Suurimmat päästöt tulevat kuljetuksista ja jäte pakkauksista. Lisäksi pitkä matka kuluttajille vaatii lisäaineita, jotka tekevät ruoasta haitallista ja ihmiset sairastuvat. Lehmien pieruja demonisoidaan, vaikka ne ovat luonnon normaalia kiertoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähiruuan syöminen

Suurimmat päästöt tulevat kuljetuksista ja jäte pakkauksista. Lisäksi pitkä matka kuluttajille vaatii lisäaineita, jotka tekevät ruoasta haitallista ja ihmiset sairastuvat. Lehmien pieruja demonisoidaan, vaikka ne ovat luonnon normaalia kiertoa. 

Minkähän tutkimuksen mukaan suurimmat päästöt tulisivat kuljetuksista?

Aivan naurettava ideanakin. Laskisit huviksesi joskus kuljetusten päästöjä per tuote ja sitten vertaa niitä tuotannonaikaisiin päästöihin. Tee se vähintäänkin ennen kuin keskustelualueella alat valehtelemaan.

Kaikki läntisissä sivistysvaltiossa tehdyt ilmastoteot, jotka heikentävät niiden kilpailukykyä.

Kaikki kasvu joka valuu kiristysten vuoksi kehittyviin maihin, lisää moninkertaisesti kokonaispäästöjä.

Tämä on Suomessa vihreiden ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä.

Heille olisi niin kauhean tärkeää päästä tekemään jotakin suurta ilmaston eteen, jotta on mahdotonta hyväksyä reaalitilanne. He eivät voi vaikuttaa Intian hiilenpolttoon, joten heidän on pakko yrittää vaikuttaa maailman puhtaimpaan energiantuotantoon.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki läntisissä sivistysvaltiossa tehdyt ilmastoteot, jotka heikentävät niiden kilpailukykyä.

Kaikki kasvu joka valuu kiristysten vuoksi kehittyviin maihin, lisää moninkertaisesti kokonaispäästöjä.

Tämä on Suomessa vihreiden ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä.

Heille olisi niin kauhean tärkeää päästä tekemään jotakin suurta ilmaston eteen, jotta on mahdotonta hyväksyä reaalitilanne. He eivät voi vaikuttaa Intian hiilenpolttoon, joten heidän on pakko yrittää vaikuttaa maailman puhtaimpaan energiantuotantoon.

Tämä. Teollisuutemme on varmaan maailman säännellyintä, niin ruoka, lääkkeet kuin materiaalit.

Kaikki lisäkustannukset vain lisäävät saastuttavimpien maiden kilpailukykyä puhtaimpiin nähden; niiden jotka laskee muovit mereen, käyttää lapsityövoimaa, joissa tyttöjä myydään ja kemikaaleja ei säännellä. Puhutaan esim Kiinasta jaha Intiasta, joista on peräisin muovi merissä, ei täältä jossa ne poltetaan.

Otsonikato alkoi paheta, ja syylliseksi paljastui teollisuusalue Kiinassa, joka käyttää freoneja.

Parempi olisi tukea kotimaista teollisuutta ja ruokaa, ei lisätä siihen "ilmasto"sakkoja, eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

Mitäs jos ottaisit selvää siitä, miten mitättömistä ympäristöongelmista puhutaan rahtilaivojen kohdalla?

Vierailija kirjoitti:

eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

Mitäs jos ottaisit selvää siitä, miten mitättömistä ympäristöongelmista puhutaan rahtilaivojen kohdalla?

Meinaat, että rahtilaiva Kiinasta kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin kuorma-auto naapurikunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

Mitäs jos ottaisit selvää siitä, miten mitättömistä ympäristöongelmista puhutaan rahtilaivojen kohdalla?

Meinaat, että rahtilaiva Kiinasta kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin kuorma-auto naapurikunnasta.

Meinaan, että se TUOTANTO siinä sun naapurissasi saattaa hyvinkin aiheuttaa reippaasti enemmän päästöjä kuin TUOTANTO Kiinassa. Ja sitten kun TUOTANNON päästöjä tarkastellaan yhdessä logistiikan mitättömien päästöjen kanssa, huomataan, että logistiikan päästöillä ei ollut minkäänlaista merkitystä lopputulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

Mitäs jos ottaisit selvää siitä, miten mitättömistä ympäristöongelmista puhutaan rahtilaivojen kohdalla?

Meinaat, että rahtilaiva Kiinasta kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin kuorma-auto naapurikunnasta.

Meinaan, että se TUOTANTO siinä sun naapurissasi saattaa hyvinkin aiheuttaa reippaasti enemmän päästöjä kuin TUOTANTO Kiinassa. Ja sitten kun TUOTANNON päästöjä tarkastellaan yhdessä logistiikan mitättömien päästöjen kanssa, huomataan, että logistiikan päästöillä ei ollut minkäänlaista merkitystä lopputulokseen.

Esimerkkinä vaikka tomaatti. Eräässäkin tutkimuksessa Itävaltalainen tomaatti päästeli 800 grammaa hiilidioksidia per kilo tomaattia pelkästään kasvihuoneen lämmityksen vuoksi. Espanjalaisen tomaatin lämmityskustannukset olivat nolla ja logistiikka Espanjasta Itävaltaan alle 400 grammaa hiilidioksia. Lopputulemana itävaltalainen tomaatti Itävallassa ostettuna aiheutti 1367 gramman päästöt siinä missä espanjalainen tomaatti Itävallassa ostettuna aiheutti vain 680 gramman päästöt.

Metsään olisi menty ja pahasti, jos itävaltalainen mummo olisi suosinut "lähiruokaa". Koska mummohan ei tajua, että ainoastaan kokonaisuudella on merkitystä, eikä yksittäisellä palasella koko ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikä tuoda roinaa ja soijaa rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa.

Mitäs jos ottaisit selvää siitä, miten mitättömistä ympäristöongelmista puhutaan rahtilaivojen kohdalla?

Meinaat, että rahtilaiva Kiinasta kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin kuorma-auto naapurikunnasta.

Meinaan, että se TUOTANTO siinä sun naapurissasi saattaa hyvinkin aiheuttaa reippaasti enemmän päästöjä kuin TUOTANTO Kiinassa. Ja sitten kun TUOTANNON päästöjä tarkastellaan yhdessä logistiikan mitättömien päästöjen kanssa, huomataan, että logistiikan päästöillä ei ollut minkäänlaista merkitystä lopputulokseen.

Esimerkkinä vaikka tomaatti. Eräässäkin tutkimuksessa Itävaltalainen tomaatti päästeli 800 grammaa hiilidioksidia per kilo tomaattia pelkästään kasvihuoneen lämmityksen vuoksi. Espanjalaisen tomaatin lämmityskustannukset olivat nolla ja logistiikka Espanjasta Itävaltaan alle 400 grammaa hiilidioksia. Lopputulemana itävaltalainen tomaatti Itävallassa ostettuna aiheutti 1367 gramman päästöt siinä missä espanjalainen tomaatti Itävallassa ostettuna aiheutti vain 680 gramman päästöt.

Metsään olisi menty ja pahasti, jos itävaltalainen mummo olisi suosinut "lähiruokaa". Koska mummohan ei tajua, että ainoastaan kokonaisuudella on merkitystä, eikä yksittäisellä palasella koko ketjussa.

Oletko koskaan haistellut rekan päästöjä? Ei sieltä puhdasta hiilidioksidia tule, eikä se polttoaine maaperän syvyyksistä päästöttömästi siirry sinne tankkiin. Vihreä logiikka loppuu töpseliin seinässä ja kaikki on yhtä hiilidioksidia.

Muovin korvaavilla tuotteilla on yleensä huomattavasti suurempi hiilijalanjälki kuin itse muovilla ja muovin valmistukseen tuhlataan myös vähemmän vettä. Lisäksi muovi on pitkäkestoisempaa ja sitä voidaan käyttää usempia kertoja uudelleen kuin vaikkapa lasipurkkeja, pahvia tai kestokasseja.