Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epätoivo aikuisen tyttären puolesta. Ei käy töissä, asunto kuin sikolätti, koiraansa ei lenkitä, tyttö itse kuin ojasta kämpinyt...
17.07.2019 |
Kiistää silti olevansa masentunut ja piti viikon mykkäkoulun, kun ehdotin että menee puhumaan jollekulle.
Eilen taas kävin siellä, vein koiran ulos ja roskat sekä tiskasin. Tyttö käveli tukka silmillä likainen toppi päällä ja poltti avoimessa ikkunassa, vaikka käsittääkseni tuo on vuokra-asunnoissa ankarasti kielletty. Oloni on lannistunut ja äitinä epäonistunut. Tyttö on nyt siis 19v, ammattikoulussa jätti autolinjan kesken ja sen jälkeen oli hetken töissä kaupan kassalla.
Lapsena oli ihan normaali, iloinen pikkutyttö. Teininä muuttui flegmaattiseksi ja sulkeutuneeksi, koulu ei maistunut ja oma ulkonäkö kinnosti rumalla, vääristyneellä tavalla eli ei meikannut eikä suostunut pesulle mutta ajoi pään kaljuksi ja puhkoi naamaansa reikiä,teki siis lävistyksiä. Kaverit katosi ja se ainut poikaystävä joka oli... voin sanoa että olin iloinen kun suhde loppui !
Ajattelin, että kun murrosiän pahimmat kuohut hellittävät löytää tiensä ja ryhdistäytyy mutta niin ei käynyt.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
Aika ankeaa jos vanhemmat hylkäävät lapsensa samantien tämän täysi-ikäistyttyä. Itse olisin kaivannut samanikäisenä masentuneena ja koulut keskeyttäneenä vanhempaa joka tukisi ja kannustaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, jossei käytä koiraa ulkona, asunto täynnä koiran kusta ja ulostetta ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
En ota kantaa mihinkään jo sanottuun, mutta yleensä siinä täysi-iän kynnyksellä nähdään onko se kasvatus onnistunut vai ei. Mistäs muualta? Vaikea kuvitella että kasvatusta voi kutsua onnistuneeksi, mutta kaveri muuten vain pilaa elämänsä koska jokin sisäinen itse aiheutettu vika.
Ei liity tähän tapaukseen mitenkään, mutta yleensä lasten suhteen vanhemmat tuntuvat ottavan vähän liian suuren kunnian itselleen jos lapsi tekee fiksuja valintoja ja liian suuren syyllisyyden harteilleen, jos lapsi tekee vähemmän fiksuja valintoja. Lapsi on kuitenkin ihminen, jolla on oma tahto, omat ajatukset ja oma persoona. Hän ei ole mikään tabula rasa, johon vanhemmat voivat ohjelmoida ihan mielensä mukaan taitoja, tietoja, mielipiteitä, tavoitteita ja arvoja.
Minä saatan olla väärässä koska olen lapseton, mutta ymmärtääkseni kasvatuksen tarkoitus ei ole muokata lapsesta sellaista kuin haluaisi tämän olevan vaan opettaa tämä elämään omien ominaisuuksiensa kanssa parhaansa mukaan vallitsevassa yhteisössä ja tietenkin itsensä kanssa. Vanhemmat vaikuttavat lapsiinsa paljon vaikka kieltäisivät sen.
Olisin yhteydessä etsivään nuorisotyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
No huh huh??? Nyt todellakin ymmärrän mistä Suomen syrjäytyneet nuoret ovat tulleet. Kun vanhemmat ovat ensin vältelleet 18 v. omaa kasvatusvastuutaan ja sen jälkeen sysäävät synnyttämänsä ja henkisesti hylkäämänsä reppanat tuuliajolle :p Ei todellakaan sellainen nuori ole sössinyt elämäänsä itse, jonka vanhemmista ei ole ollut mihinkään.
Meillä muuten ihan aikuisten kesken etsitään sekä aikuisten, että lasten ongelmiin ratkaisuja. Tätä se yhteisöllisyys ja ystävyys on, että lyödään viisaat päät yhteen ja mietitään ja otetaan lapset ja nuoret mukaan siihen mietintään. Sitä on perhe ja vanhemmuus, että otetaan toisten huolet vastaan ja autetaan niissä. Ammattiavun aika on silloin jos omasta takaa ei avut riitä. Onneksi luojan kiitos suomalaiset ovat lakanneet tekemästä lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vie koiraa takaisin. Jos ei likka usko järkipuhetta lääkäriin menosta, unohda hänet omaksi parhaaksesi.
Hoitamaton mielenterveysongelma on kuin hoitamaton alkoholismi, noloa ja raukkamaista, kun ei likka kuitenkaan syyntakeeton ole.
Hänellä on kuitenkin täysi-ikäisenä oikeus pilata elämänsä ihan itse.
Ei hänen sairastumisensa sinun syysi ole (kuten ei olisi alkoholismikaan), ne ovat itse sairaita, jotka täällä moista väittävät. Psykiatriassa on edistytty niistä ajoista kun äitiä kaikesta syytettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
En ota kantaa mihinkään jo sanottuun, mutta yleensä siinä täysi-iän kynnyksellä nähdään onko se kasvatus onnistunut vai ei. Mistäs muualta? Vaikea kuvitella että kasvatusta voi kutsua onnistuneeksi, mutta kaveri muuten vain pilaa elämänsä koska jokin sisäinen itse aiheutettu vika.
Ei liity tähän tapaukseen mitenkään, mutta yleensä lasten suhteen vanhemmat tuntuvat ottavan vähän liian suuren kunnian itselleen jos lapsi tekee fiksuja valintoja ja liian suuren syyllisyyden harteilleen, jos lapsi tekee vähemmän fiksuja valintoja. Lapsi on kuitenkin ihminen, jolla on oma tahto, omat ajatukset ja oma persoona. Hän ei ole mikään tabula rasa, johon vanhemmat voivat ohjelmoida ihan mielensä mukaan taitoja, tietoja, mielipiteitä, tavoitteita ja arvoja.
Minä saatan olla väärässä koska olen lapseton, mutta ymmärtääkseni kasvatuksen tarkoitus ei ole muokata lapsesta sellaista kuin haluaisi tämän olevan vaan opettaa tämä elämään omien ominaisuuksiensa kanssa parhaansa mukaan vallitsevassa yhteisössä ja tietenkin itsensä kanssa. Vanhemmat vaikuttavat lapsiinsa paljon vaikka kieltäisivät sen.
Kyllä vanhemmat vaikuttavat, mutta vanhemmat eivät voi tietää sitä, miten heidän kasvatuksensa vaikuttaa. Kasvatus, joka tuottaa hyvän tuloksen yhden lapsen kohdalla, voi olla tehoton tai muuten huono toisenlaisen lapsen kohdalla. Lapsen persoona on arvoitus. Väitän, ettei kukaan voi sataprosenttisen varmasti tuntea lastaan niin hyvin, että kykenisi välttämään virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
No huh huh??? Nyt todellakin ymmärrän mistä Suomen syrjäytyneet nuoret ovat tulleet. Kun vanhemmat ovat ensin vältelleet 18 v. omaa kasvatusvastuutaan ja sen jälkeen sysäävät synnyttämänsä ja henkisesti hylkäämänsä reppanat tuuliajolle :p Ei todellakaan sellainen nuori ole sössinyt elämäänsä itse, jonka vanhemmista ei ole ollut mihinkään.
Meillä muuten ihan aikuisten kesken etsitään sekä aikuisten, että lasten ongelmiin ratkaisuja. Tätä se yhteisöllisyys ja ystävyys on, että lyödään viisaat päät yhteen ja mietitään ja otetaan lapset ja nuoret mukaan siihen mietintään. Sitä on perhe ja vanhemmuus, että otetaan toisten huolet vastaan ja autetaan niissä. Ammattiavun aika on silloin jos omasta takaa ei avut riitä. Onneksi luojan kiitos suomalaiset ovat lakanneet tekemästä lapsia!
Sinulla on jotain rikki päässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
No huh huh??? Nyt todellakin ymmärrän mistä Suomen syrjäytyneet nuoret ovat tulleet. Kun vanhemmat ovat ensin vältelleet 18 v. omaa kasvatusvastuutaan ja sen jälkeen sysäävät synnyttämänsä ja henkisesti hylkäämänsä reppanat tuuliajolle :p Ei todellakaan sellainen nuori ole sössinyt elämäänsä itse, jonka vanhemmista ei ole ollut mihinkään.
Meillä muuten ihan aikuisten kesken etsitään sekä aikuisten, että lasten ongelmiin ratkaisuja. Tätä se yhteisöllisyys ja ystävyys on, että lyödään viisaat päät yhteen ja mietitään ja otetaan lapset ja nuoret mukaan siihen mietintään. Sitä on perhe ja vanhemmuus, että otetaan toisten huolet vastaan ja autetaan niissä. Ammattiavun aika on silloin jos omasta takaa ei avut riitä. Onneksi luojan kiitos suomalaiset ovat lakanneet tekemästä lapsia!
Olet ulkomaalainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
Aika ankeaa jos vanhemmat hylkäävät lapsensa samantien tämän täysi-ikäistyttyä. Itse olisin kaivannut samanikäisenä masentuneena ja koulut keskeyttäneenä vanhempaa joka tukisi ja kannustaisi.
Siksi on suu, että sillä voi sanoa tuon vanhemmilleen sen sijaan että haistattaa heillä pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
No huh huh??? Nyt todellakin ymmärrän mistä Suomen syrjäytyneet nuoret ovat tulleet. Kun vanhemmat ovat ensin vältelleet 18 v. omaa kasvatusvastuutaan ja sen jälkeen sysäävät synnyttämänsä ja henkisesti hylkäämänsä reppanat tuuliajolle :p Ei todellakaan sellainen nuori ole sössinyt elämäänsä itse, jonka vanhemmista ei ole ollut mihinkään.
Meillä muuten ihan aikuisten kesken etsitään sekä aikuisten, että lasten ongelmiin ratkaisuja. Tätä se yhteisöllisyys ja ystävyys on, että lyödään viisaat päät yhteen ja mietitään ja otetaan lapset ja nuoret mukaan siihen mietintään. Sitä on perhe ja vanhemmuus, että otetaan toisten huolet vastaan ja autetaan niissä. Ammattiavun aika on silloin jos omasta takaa ei avut riitä. Onneksi luojan kiitos suomalaiset ovat lakanneet tekemästä lapsia!
Olet ulkomaalainen?
Ei, vaan narsissi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin yhteydessä etsivään nuorisotyöhön.
Ja vuokranantajaan, jonka omaisuutta ääliö tärvelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
En ota kantaa mihinkään jo sanottuun, mutta yleensä siinä täysi-iän kynnyksellä nähdään onko se kasvatus onnistunut vai ei. Mistäs muualta? Vaikea kuvitella että kasvatusta voi kutsua onnistuneeksi, mutta kaveri muuten vain pilaa elämänsä koska jokin sisäinen itse aiheutettu vika.
Ei liity tähän tapaukseen mitenkään, mutta yleensä lasten suhteen vanhemmat tuntuvat ottavan vähän liian suuren kunnian itselleen jos lapsi tekee fiksuja valintoja ja liian suuren syyllisyyden harteilleen, jos lapsi tekee vähemmän fiksuja valintoja. Lapsi on kuitenkin ihminen, jolla on oma tahto, omat ajatukset ja oma persoona. Hän ei ole mikään tabula rasa, johon vanhemmat voivat ohjelmoida ihan mielensä mukaan taitoja, tietoja, mielipiteitä, tavoitteita ja arvoja.
Minä saatan olla väärässä koska olen lapseton, mutta ymmärtääkseni kasvatuksen tarkoitus ei ole muokata lapsesta sellaista kuin haluaisi tämän olevan vaan opettaa tämä elämään omien ominaisuuksiensa kanssa parhaansa mukaan vallitsevassa yhteisössä ja tietenkin itsensä kanssa. Vanhemmat vaikuttavat lapsiinsa paljon vaikka kieltäisivät sen.
Vanhemmat vaikuttavat kyllä lapseen paljon, mutta he eivät ole suinkaan ainoita lapsen elämään vaikuttavia ihmisiä tai tahoja. Nykymaailmassa lapsiin pyritään vaikuttamaan monien tahojen kautta, kukin omien tavoitteidensa pohjalta, olivat ne tavoitteet sitten kaupallisia, poliittisia tai jotain muuta. Eivät hyvätkään vanhemmat kykene välttämättä opettamaan lapselle sitä, miten tehdä fiksuja valintoja silloin, kun on vielä nuori ja ei ole paljon kokemusta eikä tietoa. Lapsi voi hyvinkin luulla tekevänsä parhaan mahdollisen päätöksen, mutta näin ei sitten kuitenkaan ole.
Hyvä vanhemmuus ei takaa lapselle hyvää elämää. Ihmisten on vaikea hyväksyä tätä tosiasiaa varmaan siksi, että se tarkoittaa sitä, että kenenkään lapsi ei ole turvassa huonoilta valinnoilta, vaikka vanhemmat kaikkensa yrittäisivät. On helpompi ajatella, että jos lapsella on jokin ongelma, se johtuu varmasti vanhemmista. Sitä luulee helposti, että pelkkä tuki ja rakkaus olisivat varma tie lapsen pärjäämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, etkö sä yhtään miettinyt miksi se teininä muuttui noin, haloo ei ole normaalia teini ikää, häntä varmaan kiusattiin koulussa pahasti tms. Mikset yrittänyt auttaa silloin
Ja miksi ei halua vieläkään auttaa ITSE. Olemalla se vanhempi, joka olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.
Jos äiti ei ole ammatiltaan mielenterveyshoitaja (tai vastaava), niin miten hän osaisi tässä enää auttaa? Tyttö on sössinyt elämänsä ihan itse ja nyt on ammattiavun paikka. Vanhepien kasvatusvastuu päättyy täysi-ikäisyyteen eikä sen jälkeen tarvitse enää aikuisia jälkeläisiä paapoa eikä murehtia itseään hautaan, jos lapsella ei menekään elämä kuin elokuvissa. Jokaisella on omatkin ongelmansa ja haasteensa elämässä.
Aika ankeaa jos vanhemmat hylkäävät lapsensa samantien tämän täysi-ikäistyttyä. Itse olisin kaivannut samanikäisenä masentuneena ja koulut keskeyttäneenä vanhempaa joka tukisi ja kannustaisi.
Ikävää, että vanhempasi eivät olleet tarpeeksi kypsiä vanhemmiksi. Tietysti vanhempien tehtävä on tukea lasta niin, ettei koulua tarvitsisi keskeyttää tai lapsi pääsisi masentumaan. Jos niin pääsee käymään niin vanhemmilla on entistä tärkeämpi rooli ohjata nuorta löytämään omat taitonsa ja voimansa, että voi palata kouluun ja löytää elämästä elämänarvoiset jutut. Toivottavasti olet löytänyt oman polkusi :)
Ärsyttää tuollainen että ollaan varmoja että jollakulla on masennus, vaikka ei tiedä ihmisen asioista hevon helvettiä. Oma äitini rupesi jankuttamaan että minulla on masennus kun olin kaksikymmentä ja risat. No ei ollut, kärsin kroonisesta unettomuudesta. Mutta mikäänhän ei besserwisseriä vakuuta, tuskin kiinnostaakaan, pääasia että pääsee itse pätemään.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tuollainen että ollaan varmoja että jollakulla on masennus, vaikka ei tiedä ihmisen asioista hevon helvettiä. Oma äitini rupesi jankuttamaan että minulla on masennus kun olin kaksikymmentä ja risat. No ei ollut, kärsin kroonisesta unettomuudesta. Mutta mikäänhän ei besserwisseriä vakuuta, tuskin kiinnostaakaan, pääasia että pääsee itse pätemään.
Mistä unettomuus johtui?
Itse olin samanlainen kävelevä zombie nuorena, mutta johtui ihan täysin elämäntavoista. Jatkuvasta tupakan polttamisesta jne. Kotoa jo opin huonon mallin ja heräsin vasta, kun kaverini sanoi, että etkö tajua miksi voit huonosti. Minusta oli aivan normaalia elää kahvilla ja tupakalla. Nyt olen jo 15 vuotta ollut savuton ja elänyt terveellisesti.
Ap, voisitko ottaa koiran luoksesi tai tehdä eläinsuojeluilmoituksen? Tuo kuulostaa eläimen laiminlyönniltä. Jos teet ilmoituksen, tyttäresi luo tehdään yllätyskotikäynti ja olot tarkistetaan. Koiraa ei viedä pois kuin käytännössä silloin jos sen henki on vaarassa, joten todennäköisesti tyttäresi saisi vain jonkin sortin varoituksen ja kontaktin eläinsuojeluun. Ehkä tämä motivoisi häntä huolehtimaan koirasta? Eläinsuojelusta ei koskaan kerrota, kuka ilmoituksen on jättänyt.
Tuo tilanne kuulostaa siltä että joko tyttäresi on välinpitämätön koiran hyvinvointia kohtaan, tai sitten hän on TODELLA syvissä vesissä. Yleensä lemmikistä huolehtiminen on asia josta rakastavat omistajat kantavat vastuun viimeiseen saakka, vaikka mitään muuta ei saisi tehtyä. Esimerkiksi itse lenkitin koirani jopa silloin kun olin niin masentunut että makasin kellon ympäri sängyssä (nuo lenkitykset olivat ainoa syy miksi nousin sängystä). Kummassakin tapauksessa koira pitää saada pois tuolta.
Minulla ei ole mitään henk.koht. kokemusta näistä, mutta olen katsonut ja lukenut paljon. Onko se inhottava poikaystävä tehnyt tytölle jotain, esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa? Tulee nimittäin mieleen että tytön mieli on järkkynyt, teki itsestään epänaisellisen ja luotaantyöntävän jottei herättäisi huomiota vastakkaisessa sukupuolessa.
Alue: Aihe vapaa
Vaikea tilanne kun tyttö ei halua apua. Suomessa ei ketään väkisin raahata avun piirin ellei ole vaaraksi itselleen tai muille. Jos tekee huoli-ilmoituksen tyttö voi halutessaan kieltäytyä kaikesta.