Lue keskustelun säännöt.
Naisten nillityspelko suhteessa
14.07.2019 |
Tuli toisesta ketjusta mieleen ohiksesta ja nyt kiinnostaa teidän mielipiteet! Kärsiikö muutkin suhteessa olevat naiset niin-sanotusta nillityspelosta, eli ei uskalla vastustaa miehen ja/tai ehkä etenkin miehen kavereiden ideoita tai menoja ettei vahingossakaan saa nalkuttajan mainetta?
Miksi niin moni nainen tuntee, että pitää esittää "coolia" ja suvaitsevaista miehen ja hänen kavereidensa edessä ja olla ok kaiken maailman päähänpistojen kanssa?
Onko teillä esimerkkejä tilanteista jossa olette esittäneet ettei teitä joku asia haittaa vain jotta mies ja/tai miehen kaverit eivät ajattelisi teidän olevan tylsä ja nalkuttava pallo miehen jalassa?
Kommentit (62)
Ei ole ongelmia sanoa ei. Millaiset miehet puhuvat nalkuttavasra pallosra jalassa, keskenkasvuiset älykääpiöt, joista monella ei ole puolisia/tyttöystävää tai jostain kumman syystä se vaihtuu koko ajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietäisit miten ne "miehen kaverit" ja se mieskin puhuvat susta, kun et ole paikalla. Ei siinä mikään nillittäjän maine silloin hetkauttaisi.
Ei suhteessa voi esittää mitään, siihen väsyy kuitenkin ajan mittaan. Jos mies kokee naisen tavan olla tai puhua epämieluisana, ei pari selvästikään kuulu yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tietäisit miten ne "miehen kaverit" ja se mieskin puhuvat susta, kun et ole paikalla. Ei siinä mikään nillittäjän maine silloin hetkauttaisi.
hahahaha, ikään kuin naiset eivät tietäisi täsmälleen mitä heidän miehensä missäkin tilanteessa puhuvat :)
Eri asia sitten millaisista jutuista lentää mies pihalle, joillakin on korkeampi kynnys kuin toisilla.
Täällä yksi nillittäjämainetta pelkäävä ilmoittautuu!
Joskus mieheni juo hieman liikaa illan istujaisissa ja joudun hänelle välillä mainitsemaan, että miten olisi vähän vettä välissä. Muut hänen kaveriporukastaan ei juo liikaa. Silti he usein kommentoivat, että "kyllä se Lauran kännitutka kohta pirisee ja huutoa tulee" jos huomaavat että mies alkaa olla kovassa tuiterissa. Harmittaa että siitä on jotenkin tullut vitsi että mulla olisi kännitutka joka huutaa kun mies juo liikaa ja joudun kuuntelemaan "aijai taas on ukko pulassa ja joutuu sohvalle nukkumaan"-kommentteja. Olenkin nykyään hiljaa asiasta ja annan juoda rauhassa että pääsisin nillittäjän leimasta irti. Itsehän kännisestä miehestä sitten kärsin yöllä mut jotenkin helpompaa kun se ikuinen kommentointi.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee se kans toisinpäin! Mun miehen kaveripiirissä mun miestä aina yllytetääb tekee kaikkea koska ne tietää ettei mua helposti hetkauteta... muut sit kommentoi et ei ne viitsi tehä tai sanoo ku vaimot suuttuu ni tee sä ku sun vaimo ei suutu! Kyl seki välillä ärsyttää ku mun mies hölmöläisenä menee mukaan kaikkeen kun en jaksa niistä suuttua😅😅😅 tyhmästä päästä saa kärsiä kyl ihan ite!
Kyllä, nalkuttajan maine pelottaa yleisenä käsitteenä. Ei niinkään siksi että ajattelisin oman mieheni nimittävän minua nalkuttajaksi. Mutta tiedostan kyllä yhteiskunnan pitävän oman tahtoni ilmaisemista lähtökohtaisesti nalkuttamisena, koska olen nainen. Siksi esitän usein ymmärtäväisempää kuin olen ja pidättäydyn neuvomasta, silloinkin kun tiedän paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on toiminut aika hyvin se, ettei kiinnosta tehdä mitään typeriä juttuja, joista vaimoni pahastuisi.
M28
Tavallaan ehkä joo. Ärsyttää nimittäin ihan sikana se tyyli, jolla tietyntyyppiset naiset suhtautuvat miehiinsä - jatkuva kontrolli ja määräily päällä, ei mitään löysäämisen tai renttuilun kykyä - ja se, miten moni mies olettaa kaikkien naisten saavan kilarit, jos puoliso ryypiskelee.
Ja ei, en ole alkoholisti, eikä miehenikään ole. Enkä ota itselleni mitään valvojan roolia tai vastuuta, aikuinen mies valvokoot ihan itse omaa käytöstään. Jos se joskus juo itsensä humalaan kaverien kesken, niin so what. Minäkin juon joskus.
Mutta koska tosiaan monessa parisuhteessa vaimo on ns. kyylän roolissa, en halua itse sellaiseen alentua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ongelmia sanoa ei. Millaiset miehet puhuvat nalkuttavasra pallosra jalassa, keskenkasvuiset älykääpiöt, joista monella ei ole puolisia/tyttöystävää tai jostain kumman syystä se vaihtuu koko ajan...
Olen itsekin miettinyt, että onko tämä pelko enemmän naisen omasta epävarmuudesta kiinni ja ihan omassa päässä ja ettei miehet tai heidän kaverinsa edes mieti asiaa tältä kantilta?
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ehkä joo. Ärsyttää nimittäin ihan sikana se tyyli, jolla tietyntyyppiset naiset suhtautuvat miehiinsä - jatkuva kontrolli ja määräily päällä, ei mitään löysäämisen tai renttuilun kykyä - ja se, miten moni mies olettaa kaikkien naisten saavan kilarit, jos puoliso ryypiskelee.
Ja ei, en ole alkoholisti, eikä miehenikään ole. Enkä ota itselleni mitään valvojan roolia tai vastuuta, aikuinen mies valvokoot ihan itse omaa käytöstään. Jos se joskus juo itsensä humalaan kaverien kesken, niin so what. Minäkin juon joskus.
Mutta koska tosiaan monessa parisuhteessa vaimo on ns. kyylän roolissa, en halua itse sellaiseen alentua.
Musta tuntuu että tämä on se ongelman ydin - se perusoletus että kaikki naiset kyttää ja kyylää. Jos ei itse sellainen ole niin on tarkka että pyristelee tuosta perusoletuksesta irti ja tekee selväksi ettei ole sellainen.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kaveriporukassa on pari tosi kyyläävää tyttöystävää! Esim kaverin tyttöystävän kanssa ei tanssita edes valssia kaverin häissä koska "sillä on parempi kroppa ja sit nolottaa kun kaikki tietää et haluut sitä enemmän kun mua". Ihan hulluja juttuja! Siksi me ns "normaalit" tyttöystävät ei vaikuteta ollenkaan nalkuttavilta jos joskus sanotaan johonkin ei😅
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ehkä joo. Ärsyttää nimittäin ihan sikana se tyyli, jolla tietyntyyppiset naiset suhtautuvat miehiinsä - jatkuva kontrolli ja määräily päällä, ei mitään löysäämisen tai renttuilun kykyä - ja se, miten moni mies olettaa kaikkien naisten saavan kilarit, jos puoliso ryypiskelee.
Ja ei, en ole alkoholisti, eikä miehenikään ole. Enkä ota itselleni mitään valvojan roolia tai vastuuta, aikuinen mies valvokoot ihan itse omaa käytöstään. Jos se joskus juo itsensä humalaan kaverien kesken, niin so what. Minäkin juon joskus.
Mutta koska tosiaan monessa parisuhteessa vaimo on ns. kyylän roolissa, en halua itse sellaiseen alentua.
Minua ärsyttää se, että aina puhutaan vain vaimosta komentelijana, miehestä ei koskaan. Mies ei ole komentelija, mies on vain jäyhä, jämäkkä, voimakastahtoinen. Joskus äärimmäisessä tapauksessa "temperamenttinen".
Olen tuntenut paljon naisia jotka ovat täysin miehensä määräysvallan alla, mutta ei noiden miesten naureskella olevan nalkuttajia. Eikä KUKAAN mies sano, että hän ei halua alentua tuollaiseen vaimon komenteluun. Erittäin moni nainen taas tuntee tarvetta vakuuttaa noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vähä niin et kaikki miehet (ja naiset) olettaa tyttöystävien ja vaimojen suutuvan ja nillittävän sellaisista stereotyyppisista asioista kun esim
- liika juominen
- kauniin naisen kattominen yleisellä paikalla
- p*rnon kattominen
- r*nkkaaminen kun on suhteessa
- liika juttelu toisille naisille
- flirttailu
- strippiklubilla käynti
- poikien ryyppyreissut
- yleinen hölmöily ja "poikien jutut"
Suurin osa noista on mielestäni ihan ok kunhan suhde on kunnossa ja asioista puhuu avoimesti kumppanin kanssa. Itse en esim p*rnon kattomisesta suuttuis ellei mies sitä piilottelisi tai kattoisi mielummin kun olisi mun kanssa. Ymmärrän hyvin sen että jouduin omalle miehelle moneen kertaan painottamaan että tää on ihan ok mulle enkä ole kuten kaikki olettaa!
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähä niin et kaikki miehet (ja naiset) olettaa tyttöystävien ja vaimojen suutuvan ja nillittävän sellaisista stereotyyppisista asioista kun esim
- liika juominen
- kauniin naisen kattominen yleisellä paikalla
- p*rnon kattominen
- r*nkkaaminen kun on suhteessa
- liika juttelu toisille naisille
- flirttailu
- strippiklubilla käynti
- poikien ryyppyreissut
- yleinen hölmöily ja "poikien jutut"Suurin osa noista on mielestäni ihan ok kunhan suhde on kunnossa ja asioista puhuu avoimesti kumppanin kanssa. Itse en esim p*rnon kattomisesta suuttuis ellei mies sitä piilottelisi tai kattoisi mielummin kun olisi mun kanssa. Ymmärrän hyvin sen että jouduin omalle miehelle moneen kertaan painottamaan että tää on ihan ok mulle enkä ole kuten kaikki olettaa!
Ehdotan sulle Nobelin rauhanpalkintoa.
Mä olen aina ajatellut tuollaisen irvailun olevan lähinnä huumoria ja kevyttä kenttäv*ttuilua. Miesvaltaisessa työpaikassa tuli joskus itsekin heiteltyä työkavereille moista, enkä todellakaan tiennyt kaikkien vaimojen nillitysaktiivisuutta.
Mua surettaa tämä nalkuttajan maine mikä mulla on miehen ystävien keskuudessa. Niiden vaimotkin nauraa mulle ihan päin naamaa. Esim se, että kerätään kuitit ja seurataan mitä ollaan syöty lounaalla tai muuten. Meillä ei ole varaa kalliisiin pitsoihin ja heseen.
Toinen on kun halusin miehen lopettavan kalliihkon harrastuksen. Hänen parhaat ystävät jatkaa ja usein tulee puhetta tästä.
Samoin ettei meillä pelata pleikkaa. Tuntuu ihan käsittämättömältä mikä siinä pleikassa niin kiehtoo?
Miehen kaverit sanoo aina että Mari on sopinut ettei Masa tee sitä tai tätä. Se loukkaa, koska minusta on tärkeätä että asioista puhutaan ja mies ymmärtää ja hyväksyy, miksei voi tehdä. Mutta muut kaverit nauraa tällä.
Miehen kavereiden vaimot on ihan yhtä pahoja. Hekin pilkkaa mua ja naureskelee. Lidäksi he on ihan eri tyylisiä kuin minä, hiukset aina laitettu eikä he harrasta lastenvaatekirppareita ja korjaa vaatteita niinkuin minä.
Minun on vaikea kuvitella, mikä olisi sellaista toisen menoihin tai harrastuksiin "puuttumista", jossa ei olisi hyvin vahvoja nalkuttamisen piirteitä. Minulle kun on selvä, että jos toinen haluaa lähteä ystäviensä kanssa reissuun, hän voi niin myös tehdä. Samaten minusta olisi pähkähullua valittaa siitä, kuinka paljon itse ansaitsemaansa rahaa kumppanini käyttää omaan harrastukseensa. En jaksaisi sellaista suhdetta, jossa ei kunnioiteta toisen itsenäisyyttä ja autonomiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mua surettaa tämä nalkuttajan maine mikä mulla on miehen ystävien keskuudessa. Niiden vaimotkin nauraa mulle ihan päin naamaa. Esim se, että kerätään kuitit ja seurataan mitä ollaan syöty lounaalla tai muuten. Meillä ei ole varaa kalliisiin pitsoihin ja heseen.
Toinen on kun halusin miehen lopettavan kalliihkon harrastuksen. Hänen parhaat ystävät jatkaa ja usein tulee puhetta tästä.
Samoin ettei meillä pelata pleikkaa. Tuntuu ihan käsittämättömältä mikä siinä pleikassa niin kiehtoo?
Miehen kaverit sanoo aina että Mari on sopinut ettei Masa tee sitä tai tätä. Se loukkaa, koska minusta on tärkeätä että asioista puhutaan ja mies ymmärtää ja hyväksyy, miksei voi tehdä. Mutta muut kaverit nauraa tällä.
Miehen kavereiden vaimot on ihan yhtä pahoja. Hekin pilkkaa mua ja naureskelee. Lidäksi he on ihan eri tyylisiä kuin minä, hiukset aina laitettu eikä he harrasta lastenvaatekirppareita ja korjaa vaatteita niinkuin minä.
No onhan toi nyt just sitä nillitystä mikä antaa muille naisille huonon maineen! Ymmärrän viel sen jos ei rahat riitä ni sit rahat ei riitö ja miehenki pitää tajuta se mut esim toi pleikka-asia. Miks mies ei sais pelata vaan koska sä et tajua mikä siinä kiehtoo? Jätätkö itekki kynnet lakkaamatta kun mies ei tajuu mikä siinä on jujuna? Etenki jos vaadit et mies pitää lopettaa harrastuksensa ni anna sen nyt hyvä ihminen ees harrastaa sitä pelaamista! Mitä sen pitäis tehdä, istuu vieressä, silittää sun päätä ja sanoo kyllä kulta?
Kuule ei. Ensinnäkin ne ovat MIEHET, jotka nalkuttavat ja toisekseen terveellä itsetunnolla varustettu nainen nostaa nopeasti kytkintä, jos mies ja sen ystävät ovat idiootteja. Ainahan sitä ei heti huomaa vaan vasta sitten, kun nämä alkavat päästellä persumaisuuksia suustaan.