Kertokaa nyt ne vaikeat naistentyöt mitä kukaan mies ei opi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheen kanssa kahden päivän reissuun lähteminen ja tähän liittyen lasten vaatteiden ja tavaroiden pakkaaminen ja ruokailun suunnittelu. Yleistäen sanon että jos olisi miehen vastuulla niin lapset olis alasti ja nälissään. Poikkeuksia tietysti on.

Tämä! Sovin miehen kanssa, että lähden lapsen kanssa pois jaloista koko päiväksi, ja hän sillä välin pakkaa lasten ja omat tavaransa. Olin poissa 7 tuntia ja sillä välin hän oli saanut pakattua uimapuvut, pyyhkeet ja toisen lapsen sisävaatteet sekä läppärin. Isompi lapsi oli jonkin aikaa kotona miehen kanssa, joten oli laittanut hänet pakkaamaan itse ja hän oli saanut laukkuunsa mm. paitoja, shortsit ja (yhdet) rikkinäiset housut.

Enää puuttui vain kaikki miehen omat tavarat sekä kaikkien ulkovaatteet, kengät, lääkkeet, shampoot, voiteet, hiusharjat, lasten lelut, uimalasit jne.

Mulla meni kaikkien jäljellä olevien + omien pakkaamiseen noin puoli tuntia samalla . Eli kyllä mies varmaan selviäisi pakkaamisesta, mutta se saattaisi vaatia muutaman päivän täysin rauhallista aikaa ilman häiriöitä.

toisella kerralla onnistuisi jo nopeammin.

Mutta toki teillä oli homma hanskassa jo ekassa ultrassa.

--

Yleinen ongelma: kun mies tekee, se (ei edes hän) tekee asian väärin. Lopputulos voi olla 99% sama, mutta asia on naisen mielestä tehty väärin koska se ei ole hänen tavallaan tehty.

Riittävän monta kertaa kun mies on kuullut *ittuilua tästä, hän lakkaa tekemästä. 

Se alkaa siellä seurusteluvaiheessa. Osasin imuroida 12-vuotiaana, osasin imuroida 20-vuotiaana kunnes tapahtui ihme ja 24-vuotiaana en enää osannutkaan.

Otsikossa pyydetään kertomaan nimenomaan nyt (12.7. myöhään illalla). Kertoisin, mutta en ollut tuolloin palstalla.

Astiat koneeseen pöydästä noustua ja tyhjät pakkaukset roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheen kanssa kahden päivän reissuun lähteminen ja tähän liittyen lasten vaatteiden ja tavaroiden pakkaaminen ja ruokailun suunnittelu. Yleistäen sanon että jos olisi miehen vastuulla niin lapset olis alasti ja nälissään. Poikkeuksia tietysti on.

Tämä! Sovin miehen kanssa, että lähden lapsen kanssa pois jaloista koko päiväksi, ja hän sillä välin pakkaa lasten ja omat tavaransa. Olin poissa 7 tuntia ja sillä välin hän oli saanut pakattua uimapuvut, pyyhkeet ja toisen lapsen sisävaatteet sekä läppärin. Isompi lapsi oli jonkin aikaa kotona miehen kanssa, joten oli laittanut hänet pakkaamaan itse ja hän oli saanut laukkuunsa mm. paitoja, shortsit ja (yhdet) rikkinäiset housut.

Enää puuttui vain kaikki miehen omat tavarat sekä kaikkien ulkovaatteet, kengät, lääkkeet, shampoot, voiteet, hiusharjat, lasten lelut, uimalasit jne.

Mulla meni kaikkien jäljellä olevien + omien pakkaamiseen noin puoli tuntia samalla . Eli kyllä mies varmaan selviäisi pakkaamisesta, mutta se saattaisi vaatia muutaman päivän täysin rauhallista aikaa ilman häiriöitä.

toisella kerralla onnistuisi jo nopeammin.

Mutta toki teillä oli homma hanskassa jo ekassa ultrassa.

--

Yleinen ongelma: kun mies tekee, se (ei edes hän) tekee asian väärin. Lopputulos voi olla 99% sama, mutta asia on naisen mielestä tehty väärin koska se ei ole hänen tavallaan tehty.

Riittävän monta kertaa kun mies on kuullut *ittuilua tästä, hän lakkaa tekemästä. 

Se alkaa siellä seurusteluvaiheessa. Osasin imuroida 12-vuotiaana, osasin imuroida 20-vuotiaana kunnes tapahtui ihme ja 24-vuotiaana en enää osannutkaan.

Se, että oot saanut imuroida äidin katseen alla miten haluat, koska se on ainoa tapa jolla sut sai imuroimaan ei tarkoita, että osaa imuroida. Asuin solussa muutamia vuosia parin muun äijän kanssa opiskeluaikoina, ja en rehellisesti ymmärrä mitä ne sen imurin kanssa teki kun kuulin että se kävi, mutta jälki oli mitä oli. Listojen päällä sentti paskaa, ei mitään imuroitu sohvien tmsv alta, joku paikka vaan hypätty yli jne. Oma lapsuus paskasessa kodissa opetti siivoamaan, ja pitämään nurkat paremmassa järjestyksessä kun yhdelläkään mimmillä, jonka kanssa olen ollut. Mutta niiltä kuuli myös hyviä tarinoita eksien ns. siisteyskäsityksestä.

Mies33

Aina saa ihmetellä minkälaisista kotioloista tulee sellainen mies tai nainen, joka ei osaa nykyelämän perusselviytymistaitoja :o

Vierailija kirjoitti:

Ennakointi. Ruokaa on ostettava ja valmistettava ennen kuin jääkaappi on tyhjä ja lapset huutavat nälkää, pyykkiä ja tiskejä on pestävä ennen kuin puhtaat vaatteet ja astiat ovat lopussa. Jne. jne.  Toistuu samanlaisena ympäri vuoden, vuodesta toiseen, ja silti pääsee yllättämään.

Nämä ovat kyllä yllättävän vaikeita. Jos on ollut joku meno tiedossa ja kalenterissa vaikka puoli vuotta, silti tulee lähes aina edellisenä iltana klo 21 täydellisenä yllätyksenä, että päälle tarvittavat vaatteet ovat pyykkikorissa likaisina. Tai niitä vaatteita ei ollenkaan. Ja sitten niitä pitää lähteä viime tipassa hirveällä kiireellä ostamaan tai pesemään. En ymmärrä miksei sinne vaatekaappiin voi kurkistaa vaikka jo kuukautta etukäteen. Ihan kuin se meno tulisi aina täydellisenä yllätyksenä, eikä sille vain voi mitään, ettei omista kuin yhdet siistit housut ja ne ovat jotenkin mystisesti päätyneet pyykkikoriin.

Miehellä on ollut 10 vuotta aina samaan aikaan vuodesta työmeno, jonne tarvitaan siistit vaatteet. Silti paria päivää ennen huomaa jotain puuttuvan ja lähtee hirveällä kiireellä ja stressillä vaate- tai kenkäkauppaan, ja tuskailee, kun ei löydy hyviä. Joka ikinen vuosi.

Esineiden tunnistaminen on kyllä vaikeaa. Asun kämppiksen kanssa, ja molemmilla on omat lautaset, aterimet, jääkaapin hyllyt jne. Ei voi pyytää miestä tuomaan lautasta, kun hakee kuitenkin kämppiksen kaapista kämppiksen lautasen. Vaikka ne ovat sinisiä ja minun valkoisia. Kämppiksellä värikkäät ikean aterimet, minulla hopeiset. Ja arvatkaa mitä mies käyttää? Jos pitää hakea jääkaapista kauramaito, niin tuo kämppiksen kevytmaidon. Tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Hauska sattuma oli joku aika sitten kaupassa. Pyysin, voisiko mies hakea parsakaalin ja bataatin. "Mitä ne on?" 😑

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheen kanssa kahden päivän reissuun lähteminen ja tähän liittyen lasten vaatteiden ja tavaroiden pakkaaminen ja ruokailun suunnittelu. Yleistäen sanon että jos olisi miehen vastuulla niin lapset olis alasti ja nälissään. Poikkeuksia tietysti on.

Tämä! Sovin miehen kanssa, että lähden lapsen kanssa pois jaloista koko päiväksi, ja hän sillä välin pakkaa lasten ja omat tavaransa. Olin poissa 7 tuntia ja sillä välin hän oli saanut pakattua uimapuvut, pyyhkeet ja toisen lapsen sisävaatteet sekä läppärin. Isompi lapsi oli jonkin aikaa kotona miehen kanssa, joten oli laittanut hänet pakkaamaan itse ja hän oli saanut laukkuunsa mm. paitoja, shortsit ja (yhdet) rikkinäiset housut.

Enää puuttui vain kaikki miehen omat tavarat sekä kaikkien ulkovaatteet, kengät, lääkkeet, shampoot, voiteet, hiusharjat, lasten lelut, uimalasit jne.

Mulla meni kaikkien jäljellä olevien + omien pakkaamiseen noin puoli tuntia samalla . Eli kyllä mies varmaan selviäisi pakkaamisesta, mutta se saattaisi vaatia muutaman päivän täysin rauhallista aikaa ilman häiriöitä.

toisella kerralla onnistuisi jo nopeammin.

Mutta toki teillä oli homma hanskassa jo ekassa ultrassa.

Me ollaan oltu perhe kymmenen vuotta, lyhyitä reissuja on tehty ties kuinka paljon ja mies on ollut pakkaamassa ennenkin, myös lasten tavaroita. Lisäksi jos luit tarkkaan, mieshän sai pakattua suuren osan lasten tavaroista, mutta ei omiaan. Myös ennen lapsia tarvittiin shampoita, lääkkeitä, hammasharjoja yms, joten niiden pakkaaminenkaan ei pitäisi nelikymppiselle miehelle olla sekään ihan uusi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Aina saa ihmetellä minkälaisista kotioloista tulee sellainen mies tai nainen, joka ei osaa nykyelämän perusselviytymistaitoja :o

Mun 1. aviomies tuli syrjäseudun perämetsästä. Äiti ja siskot hoitivat kodin.

2. aviomies on modernimmin vailla periaatteellista miesten työt - naisten työt -jakoa, mutta jäänyt nuoruudessaan vaille kotitaloustaitoja. Kasvanut leskiäidin ja kahden siskon kanssa (jotka hoitivat kodin). Jaksoin kuitenkin opettaa. Sujuu jo, paitsi ennakointi.

(Aikuinen) tytär on neuvottu olemaan sekaantumatta näihin, pääsee helpommalla.

Astioiden latominen tiskikoneeseen tiskialtaan sijasta. Puhtaiden astioiden latominen astiakaappiin pesun jälkeen. Loppuneen vessapaperirullan vaihtaminen täyteen sen jälkeen kun on itse käyttänyt viimeiset paperit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyykin peseminen. Miten se tulee joka kerta yllätyksenä (lue: raivokohtaus) että ne pesuohjeet on edelleen katsottava, punainen vaate edelleen värjää vaaleat.... huoh. Ei onneksi muuta pese kuin omiaan.

Ihmettelen näitän pyykkitietäjiä kun mulla ei oo koskaan mitkään vaatteet värjääntyneet ja aina laitan kaikki samaan koneeseen. Punainen, valkoinen, musta ja aina 60 asteen pesu. Olenko vain niin pro ettei vaatteet ole menneet pilalle 13 vuoden pesukokemuksella?

M32

Sinä näet sen valkoisen valkoisena vaikka se on likaisenharmaa. Eron huomaa kun laittaa oikeasti valkoisen vaatteen siihen viereen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina saa ihmetellä minkälaisista kotioloista tulee sellainen mies tai nainen, joka ei osaa nykyelämän perusselviytymistaitoja :o

Mun 1. aviomies tuli syrjäseudun perämetsästä. Äiti ja siskot hoitivat kodin.

2. aviomies on modernimmin vailla periaatteellista miesten työt - naisten työt -jakoa, mutta jäänyt nuoruudessaan vaille kotitaloustaitoja. Kasvanut leskiäidin ja kahden siskon kanssa (jotka hoitivat kodin). Jaksoin kuitenkin opettaa. Sujuu jo, paitsi ennakointi.

(Aikuinen) tytär on neuvottu olemaan sekaantumatta näihin, pääsee helpommalla.

Tottakai tyttäresi pitää pysyä erossa ex miehistäsi, koska toinen on luultavasti vielä hänen isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina saa ihmetellä minkälaisista kotioloista tulee sellainen mies tai nainen, joka ei osaa nykyelämän perusselviytymistaitoja :o

Mun 1. aviomies tuli syrjäseudun perämetsästä. Äiti ja siskot hoitivat kodin.

2. aviomies on modernimmin vailla periaatteellista miesten työt - naisten työt -jakoa, mutta jäänyt nuoruudessaan vaille kotitaloustaitoja. Kasvanut leskiäidin ja kahden siskon kanssa (jotka hoitivat kodin). Jaksoin kuitenkin opettaa. Sujuu jo, paitsi ennakointi.

(Aikuinen) tytär on neuvottu olemaan sekaantumatta näihin, pääsee helpommalla.

Tottakai tyttäresi pitää pysyä erossa ex miehistäsi, koska toinen on luultavasti vielä hänen isänsä.

1. On biologinen isä, 2. kykeni kasvattamaankin. Ilahduttavasti näyttää siltä, että nykyisten parikymppisten keskuudessa on terveempi meininki.

Aika paljon niitä on täällä jo lueteltukin.

Kaupassa ei tosiaan tarvisi käydä joka päivä, vaan yhdellä kerralla voi ostaa useamman päivän ruuat. Lisäksi pakkasessa olevat hätävararuuat eivät vaan ilmesty sinne, että mies voisi syödä niitä silloin kun sattuu huvittamaan, vaan minä ihan oikeasti ostan niitä sinne sellaisten päivien varalle, kun ei vaikka sairaana jaksa käydä kaupassa tai on kiire. Mitään hän ei tietenkään osta syömiensä tilalle ja voi sitä kiukuttelua kun kotona ei ole ruokaa.

Rätit. Ei tarvi lähteä keittiörätin, jolla pyyhitään ruokapöytä ja tasot, joilla valmistetaan ruokaa, vaeltamaan ja siivoamaan pitkin taloa. Menisi sen kanssa varmaan vessaakin siivoamaan, jos en aina itse pesisi kylppäriä.

Tiskikoneen saa aina järjestellä miehen jäljiltä uudelleen, kun kaikki vaan viskotaan sinne ihan miten sattuu. Muovikeräyspakkauksia on ihan mahdoton huuhdella ja maitopurkkeja litistää niin, ettei koko roskis täyty jo yhdestä kartonkipakkauksesta.

En ymmärrä mikä voi olla näissä näin vaikeaa. Minkäänlainen huomauttelu, ystävällinen tai vittumainen, ei mene perille. Lapsia ei todellakaan ole tulossa ja harkitsen välillä vakavasti pois muuttoa, vaikka mies muuten onkin mukava ja työelämässä menestynyt (siksi onkin niin vaikea ymmärtää miksi kotona käyttäytyy kuin vähä-älyinen).

Ja täällä joku on varmaan jo vinkunutkin, että ei kotitöitä tee väärin jos ne tekee eri lailla kuin nainen haluaa. Joo ei tee, jos ne tekee kunnolla. Mutta jos tiskit ei tiskaannu sen takia, että kone on täytetty päin peetä ja ruokamyrkytys uhkaa kun yks ei ymmärrä, ettei raakaa ja kypsää lihaa voi säilyttää samassa niin kyllä silloin on väärin tehty.

Ei ne ole vaikeita. Mutta ne on äärettömän tylsiä tehdä. Ja ne huomataan vain silloin kun ne jättää tekemättä. Nytkin pitäisi siivota ja tiskata. Mutta miljoona kertaa mieluummin menisin juuri nyt ulkotöitä tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Löytäminen vaikuttaa olevan haasteellista kaikille perheen miespuolisille. Jääkaapista ei löydy juustoa vaikka se on nenän edessä. Tai ihan mikä muu vastaava juttu, siihen tarvitaan aina vaimon tai äidin apua. Kummallista.

Ihan mielenkiinnosta. Onko teillä oikeasti tälläisiä miehiä puolisoina joiden kanssa voi syntyä tilanne, että mies toljottaa jääkaappia ja sitten hetken päästä huutaa tyyliin 5V "aiiiinaaaa, missä meidän juustot on". Vastaavasti tilanne voisi olla vaikka vaatekaapilla pyyhkeitä etsiessä.

EI helvetti kaikenlaisia mieslapsia tekin otatte puolisoiksi. Onko ne sitten olleet niin komeita/varakkaita/hyviäsängyssä vai mitkä ne hyvät puolet ovat jotka kompensoivat nämä kehitysvammaisuuteen verrattavissa olevat piirteet?

Monipuolisesta ruokavaliosta huolehtiminen, joustavuus, metatyö, multitaskaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakointi. Ruokaa on ostettava ja valmistettava ennen kuin jääkaappi on tyhjä ja lapset huutavat nälkää, pyykkiä ja tiskejä on pestävä ennen kuin puhtaat vaatteet ja astiat ovat lopussa. Jne. jne.  Toistuu samanlaisena ympäri vuoden, vuodesta toiseen, ja silti pääsee yllättämään.

Nämä ovat kyllä yllättävän vaikeita. Jos on ollut joku meno tiedossa ja kalenterissa vaikka puoli vuotta, silti tulee lähes aina edellisenä iltana klo 21 täydellisenä yllätyksenä, että päälle tarvittavat vaatteet ovat pyykkikorissa likaisina. Tai niitä vaatteita ei ollenkaan. Ja sitten niitä pitää lähteä viime tipassa hirveällä kiireellä ostamaan tai pesemään. En ymmärrä miksei sinne vaatekaappiin voi kurkistaa vaikka jo kuukautta etukäteen. Ihan kuin se meno tulisi aina täydellisenä yllätyksenä, eikä sille vain voi mitään, ettei omista kuin yhdet siistit housut ja ne ovat jotenkin mystisesti päätyneet pyykkikoriin.

Miehellä on ollut 10 vuotta aina samaan aikaan vuodesta työmeno, jonne tarvitaan siistit vaatteet. Silti paria päivää ennen huomaa jotain puuttuvan ja lähtee hirveällä kiireellä ja stressillä vaate- tai kenkäkauppaan, ja tuskailee, kun ei löydy hyviä. Joka ikinen vuosi.

Tuo ei kyllä ole kiinni sukupuolesta. Mä oon nainen ja vastaavaa kaaosta on munkin elämä. Luulen sen johtuvan ihan vaan siitä että välttelen viimeiseen asti noiden tylsien arkisten asioiden hoitamista. Ja ehkä mieluummin valitsen sen viimehetken stressin kuitenkin. Hoituu se niinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löytäminen vaikuttaa olevan haasteellista kaikille perheen miespuolisille. Jääkaapista ei löydy juustoa vaikka se on nenän edessä. Tai ihan mikä muu vastaava juttu, siihen tarvitaan aina vaimon tai äidin apua. Kummallista.

Ihan mielenkiinnosta. Onko teillä oikeasti tälläisiä miehiä puolisoina joiden kanssa voi syntyä tilanne, että mies toljottaa jääkaappia ja sitten hetken päästä huutaa tyyliin 5V "aiiiinaaaa, missä meidän juustot on". Vastaavasti tilanne voisi olla vaikka vaatekaapilla pyyhkeitä etsiessä.

EI helvetti kaikenlaisia mieslapsia tekin otatte puolisoiksi. Onko ne sitten olleet niin komeita/varakkaita/hyviäsängyssä vai mitkä ne hyvät puolet ovat jotka kompensoivat nämä kehitysvammaisuuteen verrattavissa olevat piirteet?

Meillä kyse on siitä, että tiedostan, että mussakin saattaa olla jotain rasittavia piirteitä. ;) (Juustoa on etsitty yhdessä jääkaapista nyt 15 vuotta, se helpottaa, kun se on aina samalla hyllyllä.) Mies on joo komea ja hyvä sängyssä, mä olen se varakas. - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheen kanssa kahden päivän reissuun lähteminen ja tähän liittyen lasten vaatteiden ja tavaroiden pakkaaminen ja ruokailun suunnittelu. Yleistäen sanon että jos olisi miehen vastuulla niin lapset olis alasti ja nälissään. Poikkeuksia tietysti on.

Tämä! Sovin miehen kanssa, että lähden lapsen kanssa pois jaloista koko päiväksi, ja hän sillä välin pakkaa lasten ja omat tavaransa. Olin poissa 7 tuntia ja sillä välin hän oli saanut pakattua uimapuvut, pyyhkeet ja toisen lapsen sisävaatteet sekä läppärin. Isompi lapsi oli jonkin aikaa kotona miehen kanssa, joten oli laittanut hänet pakkaamaan itse ja hän oli saanut laukkuunsa mm. paitoja, shortsit ja (yhdet) rikkinäiset housut.

Enää puuttui vain kaikki miehen omat tavarat sekä kaikkien ulkovaatteet, kengät, lääkkeet, shampoot, voiteet, hiusharjat, lasten lelut, uimalasit jne.

Mulla meni kaikkien jäljellä olevien + omien pakkaamiseen noin puoli tuntia samalla . Eli kyllä mies varmaan selviäisi pakkaamisesta, mutta se saattaisi vaatia muutaman päivän täysin rauhallista aikaa ilman häiriöitä.

toisella kerralla onnistuisi jo nopeammin.

Mutta toki teillä oli homma hanskassa jo ekassa ultrassa.

--

Yleinen ongelma: kun mies tekee, se (ei edes hän) tekee asian väärin. Lopputulos voi olla 99% sama, mutta asia on naisen mielestä tehty väärin koska se ei ole hänen tavallaan tehty.

Riittävän monta kertaa kun mies on kuullut *ittuilua tästä, hän lakkaa tekemästä. 

Se alkaa siellä seurusteluvaiheessa. Osasin imuroida 12-vuotiaana, osasin imuroida 20-vuotiaana kunnes tapahtui ihme ja 24-vuotiaana en enää osannutkaan.

Jos tuollainen tumpelo uhriutuja saa parisuhteen niin kyllä ihmettelen.