TOTUUS ihmisistä, jotka eivät laihdu "millään dieetillä ja liikunnalla"? Kertokaapas miten on mahdollista luoda energiaa tyhjästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon myös suolistobakteereihin. Kehotan aloittamaan laihdutuksen kunnon piimaa-kuurilla ja syömään sitten kuitupitoista ja vatsaystävällista ruokaa: vähän lihaa, sokeria ja valkoisia jauhoja, paljon kasviksia, marjoja, linssejä, kauraa, ruista, öljyä. Kun noita syö lautasmallin mukaan, niin aivan varmasti paino tippuu.

Kuitupitoinen ei ole vatsaystävällistä. Kuiduton ruokavalio on vatsalle paras.

Tervetuloa suolistosyöpä. Metsästäjäkeräilijät muuten syövät erittäin kuitupitoista ruokaa. 

"if you want to be full of crap, eat fiber!" sanoi eräs ravitsemustieteen tohtori.

Suolistosyöpää on eniten vegaaneilla.

"Suolistosyövän riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa, erityisesti ruokavalio, joka sisältää paljon punaista lihaa, eläinperäistä rasvaa ja vähän kuitua. Hedelmien ja vihannesten suuri määrä ruokavaliossa saattaa jossain määrin suojata suolistosyövältä. "

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01087

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Lihasmassaa voi tulla helpommin jos veressä on testosteronia tarpeeksi. Insuliiniresistanssi taasen muuttaa kulutusta ja painonhallinta vaatii aivan eri mittakaavan ponnisteluja kuin normaalilta. Miksi ensin mainittu on ihan tunnustettu tosiasia, mutta jälemmäinen hormoniongelma taasen ei?

Heureka! Näin monta sivua täyttä tuubaa, syyllistämistä ja läskikammoisten loputonta lässytystä, ennen kuin joku sanoo maagisen sanan insuliiniresistenssi. Hakekaa siitä tietoa ja oppikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen on pakko syödä, on ihan eloonjäämisvaisto syödä kun elimistö alkaa kärsiä nälästä. Silloin syömättömyys on lähes yhtä vaikeaa kuin yrittää tappaa itsensä olemalla hengittämätta.

Toisten elimistö kuluttaa perustoimintoihin huomattavan vähän energiaa.

Toisten elimistö osaa säädellä kulutustaan todella tehokkaasti - esim vaikka ihminen ei lihoisi 2000kcal päiväsaannilla, ei hän silti välttämättä laihdu 1500kcal päiväsaannilla. Ts energian määrän "normaali"vähentäminen ei aiheuta energiavajetta, koska elimistö päätyy kuluttamaan vähemmän.

Jos nämä asiat sisäistää, pitäisi ymmärtää miksi joillekin laihtuminen on niin vaikeaa - ihminen ei voi realistisesti olla jollain 200kcal dieetilla, ja henkilön energiamäärä pitäisi tiputttaa paljon alemmas kuin "nälänhätä, laukaise syömishalu" -refleksi sallii. Eli ei se mahdotonta ole jos henkilö on esim vankilaolosuhteissa joissa ei vaan voi syödä vaikka elimistö siihen yrittää pakottaa, mutta siihen itsensä normielämässä pakottaminen voi olla inhimillisesti hyvin vaikeaa. Sitä eivät ne "lopetin maidon lisäämisen kahviin ja laihdun kilon viikossa" -tyyppisen elimistön omaavat ymmärrä millään.

Eiköhän normaaliälyisetkin läpipaskot tajuakin noin yksinkertaisen asian. Nämä keskitysleiri dieettiin toisia käskyttävät henkilöt ovat puhtaasti trolleja, joilla on itsellään paha olla oman itsensä kanssa.

Keksivät sitten typerässä pienessä päässään, että hei alanpa jotain läskejä, masentuneita tai työttömiä vähän kepittämään tässä.

Mä olen "läpipasko".

Aina kysytään että kuinka pysyn hoikkana. Kun vastaan että ihan normiruokavaliolla ja perusliikunnalla. No sitten kun kysytään tarkemmin että mitä nuo tarkoittaa, niin eipä se käykään. Kun ei ole sitä karkkipäivää, ei paria suklaapalaa kahvin kanssa ja se safka on oikeasti perusruokaa ilman niitä ihania kastikkeita ja jälkiruokia.

Siitä mikä oli ennen perusruokavalio, on nyt tullut keskitysleiridieetti.

No, oma valinta. Älkää enää tulko valittamaan geeneistä jos ei helppo keino pysyä hoikkana kelpaa.

En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä. 

Oletin (väärin sori siitä) että ihmiset nyt tajuavat läpipaskon tarkoittavan sellaista, joka ei liho vaikka söisi kuin sika.

Huomattavasti paremmin se kuvastaa ihmistä jonka suoli ei sulata ruokaa vaan se menee sulamatta läpi. Ennen ei tällaista ongelmaa ihmisillä ollut kun oltiin laihempia kun kulutettiin enemmän ja liikuttiin automaattisesti enemmän kuin nykyään. Sori siitä että maailma muuttuu.

Kuten sanoin(vääntäen rautalangasta) tiedän kyllä että se ennen tarkoitti jotain mitä se ei kuitenkaan enää kuvasta. Miksi joudun toistamaan tämän sinulle?

No lue viestisi (se ylempi) ensin ja mieti.

Ja koita kallistella korvastasi ulos se kusi.

Mikä ylempi? Paskasta minä aloin puhumaan kun huomasi ettet ymmärrä mikä on läpipasko vaikka termiä kaytöt ja siksi sanoin etten tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan. Miksi sinullekin on toistettava tämä? Onko täällä jotenkin heikosti hahmottavaa porukkaa liikkeellä, ilmeisesti on.

En tiedä mitä tässä läpipaskolla tarkoitetaan, mutta ennemmin tulisi puhua läskien paskan rakenteesta, joka sisältää sulamatonta ruokaa. Ennemmin sellainen on läpipasko jolta tulee ruoanpalasia pönttöön, kuin sellainen joka ei liho. Tiedän kyllä että ennen termi on tarkoittanut jotain riisitautista joka ei liho vaikka söisi mitä

Vierailija kirjoitti:

Nestettä voi kertyä kehoon jonkin lääkityksen tai sairauden vuoksi. Silloin paino nousee mutta onko tuo nyt sitten varsinaista lihomista jos se kertynyt paino ei ole rasvaa.

No käytännössä se on lihomista. Itselleni tuli lääkkeiden myötä 15-20kg painoa, joka kuin lorisi pois kehostani kun lopetin lääkkeet.

Olin ihmisten silmissä alinta, arvottominta ja vastenmielisintä halveksittavaa tuolloin. Ja valmiiksi jo kiusattu ja masentunut itsemurhan partaalla oleva ihminen.

Kukaan ei tiennyt taustaani ja mitä minulle oli tehty. Kaikille olin vain arvoton ja tyhmä huono ihminen joka sietäisikin kuolla pois.

Kun nestepöhö lähti pois, ihmiset ilahtuivat ja olivat niin onnellisia kun "näytin kuulema ihmiseltä taas".

Arvatkaa motivoiko laihduttaa (näitä myöhemmin tulleita rasvaläskejä) enää pois, kun itseäni ei peilikuvani haittaa, ja pitäisi muka motivoitua muiden silmien ja hyväksynnän vuoksi?

EI!

Jos en vihaisi ihmisiä näin paljoa, ehkä voisin vähän rääkätä itseäni, mutta, nyt kun vihani ja halveksuntani on näin suurta, en todellakaan tule näkemään mitään vaivaa kelvatakseni kenellekään halveksimalleni ihmiselle.

Ei ollut ruokaa ylenmäärin ainakaan meidän kodissa 30-40 vuotta sitten ja oltiin niin köyhiä. 

Nykyään ihmisillä on enemmän rahaa ja kakaroille annetaan pikaruokaloihin rahaa ja sokeri mässyjä saa ihan koko ajan. 

Ruokaa oli mutta se oli ravinnotonta ja huonolaatuista tai ainakin meillä silloin kun oli ja muulloin jääkaapissa vain valot. Ensimmäistä kertaa herkuttelin kun itse tienasin ja sain kaupasta ostaa mitä vain. 

Olin joku 15v kun join ensi kertaa cocacolaa ja kävin mäkkärissä. Kotiin ei limsaa ostettu koskaan niin en tiennyt miltä se maistuu. En ollut tavarataloon ja kaupunkiin päässyt lapsena ollenkaan kun sitten vasta murkkuna joskaan en päässyt sillonkaan vaateitani valikoimaan vaan vaatteet tuotiin jostain ja ne olivat ihan kamalia kärsien niistä kun ne olivat liian pieniä. Äitini arvioi kokoni aina liian pieneksi ja kuljin nakkimakkara kireissä vaatteissa. Nyt on pakko olla löysissä vaatteissa tai ahdistun suunnattomasti jos joku retonki kiristää. 

Nyt aikuisena on syömishäiriö ja en välitä yhtään ulkonäöstäni +50 v iässä. Ihan samma häär miltä näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Lihasmassaa voi tulla helpommin jos veressä on testosteronia tarpeeksi. Insuliiniresistanssi taasen muuttaa kulutusta ja painonhallinta vaatii aivan eri mittakaavan ponnisteluja kuin normaalilta. Miksi ensin mainittu on ihan tunnustettu tosiasia, mutta jälemmäinen hormoniongelma taasen ei?

Elimistö voi jättää energiaa käyttämättä, mutta ei voi luoda energiaa tyhjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai mitä hyötyä. No terveys haloo ihan oikeasti nyt... Jos ette välitä itsestänne ja väitätte normaalisti syöviä kaiken maailman läpipaskoiksi ja keskityleiriläisiksi sun muiksi tekosyiksi, koska ette ota itseänne niskata kiinni oman terveytenne tähden, niin haloo ihan  aikuisten oikeasti. Lapsellista. 

Sinä et ymmärrä lukemaasi ollenkaan. Mene pois, kun ei tästä tule mitään jos sinulta puuttuu niin oleellinen taito.

Kiitos loukkaavasta heikosta asenteestasi, mutta parempi itse että poistut kun et hallitse edes keskustelua etkä pysty kommentoimaan sisältöä, vaan tuomitset kostoksi muut, kun et hallitse syömistäsi ja välitä terveydestä. Se ei ole minun vikani ja minulle sen kostaminen sattuu vain sinuun, eikä paranna terveyttäsi. Lapsellista, mutta en paljon muuta näiltä huijareilta odotakkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Lihasmassaa voi tulla helpommin jos veressä on testosteronia tarpeeksi. Insuliiniresistanssi taasen muuttaa kulutusta ja painonhallinta vaatii aivan eri mittakaavan ponnisteluja kuin normaalilta. Miksi ensin mainittu on ihan tunnustettu tosiasia, mutta jälemmäinen hormoniongelma taasen ei?

Heureka! Näin monta sivua täyttä tuubaa, syyllistämistä ja läskikammoisten loputonta lässytystä, ennen kuin joku sanoo maagisen sanan insuliiniresistenssi. Hakekaa siitä tietoa ja oppikaa.

Ei jaksa, kun kaikki pitää saada niputtaa vain läskien tekosyiksi.

Katso kun läskiviha on sellainen uskonto. Siinä on yksi totuus. Läskit ovat heikkoja ja tyhmiä ja laihat vahvoja.

Millään ei ole mitään väliä, kun uskovainen haluaa pitää uskostaan kiinni.

Heille tulee vahva olo, kun saavat uskotella, että oma laihuutensa on VAHVUUTTA ja VOIMAA! Totaalista paremmuutta ja hengen ylevyyttä.

Ei siihen uskontoon mahdu mitkään hormoonit tai insuliinit. Siinä on vain läskit= pahoja tyhmiä heikkoja tekosyiden keksijöitä ja laihta=vahvat viisaat voittajat jumalan rakastamat kauniit upeat OIKEAT ihmiset ihmisarvonsa kera.

Ahmijat ja muka laihduttajat ovat agressiivista porukkaa, koska elävät valheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Lihasmassaa voi tulla helpommin jos veressä on testosteronia tarpeeksi. Insuliiniresistanssi taasen muuttaa kulutusta ja painonhallinta vaatii aivan eri mittakaavan ponnisteluja kuin normaalilta. Miksi ensin mainittu on ihan tunnustettu tosiasia, mutta jälemmäinen hormoniongelma taasen ei?

Heureka! Näin monta sivua täyttä tuubaa, syyllistämistä ja läskikammoisten loputonta lässytystä, ennen kuin joku sanoo maagisen sanan insuliiniresistenssi. Hakekaa siitä tietoa ja oppikaa.

Ei jaksa, kun kaikki pitää saada niputtaa vain läskien tekosyiksi.

Katso kun läskiviha on sellainen uskonto. Siinä on yksi totuus. Läskit ovat heikkoja ja tyhmiä ja laihat vahvoja.

Millään ei ole mitään väliä, kun uskovainen haluaa pitää uskostaan kiinni.

Heille tulee vahva olo, kun saavat uskotella, että oma laihuutensa on VAHVUUTTA ja VOIMAA! Totaalista paremmuutta ja hengen ylevyyttä.

Ei siihen uskontoon mahdu mitkään hormoonit tai insuliinit. Siinä on vain läskit= pahoja tyhmiä heikkoja tekosyiden keksijöitä ja laihta=vahvat viisaat voittajat jumalan rakastamat kauniit upeat OIKEAT ihmiset ihmisarvonsa kera.

Sinä itse ylläpidät tuota asetelmaa alentumalla puolustautumaan näille trolleille. Minä olen läski ja vedin juuri tätä palstaa lueskellessani napaan lähes kokonaisen purkillisen leipätikkuja. Nyt menen päiväunille ja sen jälkeen istutaan puolison ja kavereiden kanssa iltaa, syödään pizzaa ja juodaan kaljaa.

N160/85

Vierailija kirjoitti:

Ahmijat ja muka laihduttajat ovat agressiivista porukkaa, koska elävät valheessa. 

Ei heillä olisi mitään syytä tai varaa olla agressiivisia, kuuntelisivat mielummin muita avoimin mielin kuin valehtelisivat itselleen ja vihaisivat muita ja itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Ahmijat ja muka laihduttajat ovat agressiivista porukkaa, koska elävät valheessa. 

En ahmi enkä laihduta.

Minä elän normaalisti (enkä liho. en ole moneen vuoteen lihonut)

Minä en niele kenenkään HEIKON ihmisen läskipaskapuheita vaan annan samalla mitalla heille takaisin.

Minä en pyytele keneltäkään mitään anteeksi enkä teille hattua nosta.

Olet heikko ja sellaisena tulet pysymään, kun et ITSESI kehittämiseksi osaa muuta tehdä kuin vaakaa  tuijottaa.

Halveksin painon kyttääjiä ja toisten läskeistä elämänsä sisällön saavia jankuttajia.

Voit jankuttaa ja vänkyttää, mutta KUNNIOITUSTA et ansaitse.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.

Kun jätät vaikka aamupalan pois ja supistat iltapalan minimiin. Tippuu energiansaanti ja alat väkisin laihtua muutaman kuukauden kuluessa. E se vaadi mitään asketismia vaan vähän tahdonvoimaa ja epämukavuuden sietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahmijat ja muka laihduttajat ovat agressiivista porukkaa, koska elävät valheessa. 

Ei heillä olisi mitään syytä tai varaa olla agressiivisia, kuuntelisivat mielummin muita avoimin mielin kuin valehtelisivat itselleen ja vihaisivat muita ja itseään. 

Olen kuunnellut liikaa ja totellut. Olitte väärässä ja kehoni kärsi takianne.

Siksi toivon että tukitte turpanne, kun ette ymmärrä asiasta mitään.

Eikö teillä ole elämässänne mitään muuta ihmeteltävää kuin toisten ulkonäkö?

Oletteko tosissaan jo valmiita täydellisiä ihmisiä itse?

Oletteko oikeasti ihan vakavissaan sitä mieltä että olette niin hyviä ja mahtavia ihmisiä, että on vara tuohon kaikkeen päkättämiseen ja alentuvaan ohjeistamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon myös suolistobakteereihin. Kehotan aloittamaan laihdutuksen kunnon piimaa-kuurilla ja syömään sitten kuitupitoista ja vatsaystävällista ruokaa: vähän lihaa, sokeria ja valkoisia jauhoja, paljon kasviksia, marjoja, linssejä, kauraa, ruista, öljyä. Kun noita syö lautasmallin mukaan, niin aivan varmasti paino tippuu.

Kuitupitoinen ei ole vatsaystävällistä. Kuiduton ruokavalio on vatsalle paras.

Tervetuloa suolistosyöpä. Metsästäjäkeräilijät muuten syövät erittäin kuitupitoista ruokaa. 

"if you want to be full of crap, eat fiber!" sanoi eräs ravitsemustieteen tohtori.

Suolistosyöpää on eniten vegaaneilla.

"Suolistosyövän riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa, erityisesti ruokavalio, joka sisältää paljon punaista lihaa, eläinperäistä rasvaa ja vähän kuitua. Hedelmien ja vihannesten suuri määrä ruokavaliossa saattaa jossain määrin suojata suolistosyövältä. "

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01087

Tässä ravitsemustieteen tohtorin luento kuiduista ravinnossa:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahmijat ja muka laihduttajat ovat agressiivista porukkaa, koska elävät valheessa. 

En ahmi enkä laihduta.

Minä elän normaalisti (enkä liho. en ole moneen vuoteen lihonut)

Minä en niele kenenkään HEIKON ihmisen läskipaskapuheita vaan annan samalla mitalla heille takaisin.

Minä en pyytele keneltäkään mitään anteeksi enkä teille hattua nosta.

Olet heikko ja sellaisena tulet pysymään, kun et ITSESI kehittämiseksi osaa muuta tehdä kuin vaakaa  tuijottaa.

Halveksin painon kyttääjiä ja toisten läskeistä elämänsä sisällön saavia jankuttajia.

Voit jankuttaa ja vänkyttää, mutta KUNNIOITUSTA et ansaitse.

En minä tuota raapustusta kirjoittanut vaan sinä, siitä kumpuaa vain kuinka heikoilla olet. Sinua vastaan ei kukaan ole, ainostaan sinä maalailet niin ja uhoat tässä minulle jotain, enkä ihan totta ymmärrä miksi muuten sen teet, jos et ole ahdistunut ja elä valheessa(riippuvaiset tekevät noin), selitä sitten niin että ymmärrän mistä aggressiot muita kohtaan johtuvat, koska tässä ei ole kukaan mitenkaan läskejä mollannut, vaan joutunut sinun uhriksi ettei muka toista keskustelijaa tarvitse kunnioittaa(sairasta). Minusta ihmisiä kunnioitetaan aina.

Terveempää on olla laihempi, aggressiot ovat erittain esillä tässä kun sinä hyökkäät kimppuuni eikö olisi rakentavampaa ja hauskempaa että sinullakin olisi mukava olo ja kunnioittaisit muutakin maailmaa ja itseäsi. Nyt osoitat pelkästään päinvastaista. Eikä se uudella aggressiivisuuden purkauksella, miten minä en ymmärrä ja minua ei tarvitse kunnioittaa, miksikään muutu. Ehkö koet taistelevasi muita vastaa vaikka he eivät ole sinua vastaan ja todellisuudessa taistelet vain itseäsi vastaan. Selitä miksi olet agressiivinen ja ei se  ei ole muiden vikaa koska en löydä mitään aggressiivista kirjoituksestani johon vastasit. Se ei ole myöskään muiden kirjoitusten vikaa että purat aggressioitasi minuun. Miksi sinulla on sisälläsi aggressioita? 

Sellainen ihminen joka ei mitään muuta muissa ihmisissä nää kuin painon, ei ole missään nimessä mikään valmis täyteen mittaansa kehittynyt ihminen.

Olette tietenkin puhtaasta hyvyydestänne ja mahtavuudestanne käsin täällä "auttamassa" ja "valistamassa" alempianne, ja uskotte itsekin siihen.

Te toivotte että laihdumme teidän opeillanne jotka teidän älykkyydellänne ovat "huikaisevan" nerokkaita.

Syö vähemmän  niin laihdut.

Ai v itt u. KIITOS!

En osannut arvata, kiitos kiitos kiitos, kyllä nyt lähtee paino.

Te toivotte meille laihuutta, minä toivon teille kunnon vastoinkäymisiä elämään, sairautta ja oikeita opetuksia, niin että teillekin menee kaaliin, että kannattaa pitää turpa kiinni eikä olla suuna päänä hokemassa joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Ihmisiä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa ja loputulos on ollut aina sama: fysiikan lakeihin perustuva "kaloriteoria" pätee. Isompi kuluttaa enemmän, lihaksikkaampi kuluttaa enemmän, aktiivisempi kuluttaa enemmän, jne. Kun nämä on eliminoitu, yksilölliset erot ovat vähäisiä.

"Säästöliekkiä" liioitellaan koska se on mainio tekosyy jatkaa syömistä. Todellisuudessa ihmiskeho ei siirry ns. säästöliekille tuosta vain, eikä sittenkään energiankulutus romahda koska valtaosa energiasta kuluu siihen että ihminen pysyy elossa. Etenkään näin ei tapahdu jos ylipainoa=energiavarastoja on valmiiksikin liikaa.

Yleisimmät syyt miksi painon pudottaminen on vaikeaa, ovat epämukavuus ja itsepetos.

Ja sitten herkuttelu. Siitä on tullut niin yleistä että monien mielestä on hurjaa itsekuria kun herkuttelee "vain" viikonloppuna tai kerran viikossa. Herkuissa on valtavasti kaloreita: jos mätät ison karkkipussin joka viikko, olettamus on että lihot.

Ketjussa mainitussa jumbokarkkipussissa voi helposti olla 1 500 kaloria. Miettikääpä sitä. Useimmat lihovat koska saavat muutaman kymmenen kaloria päivässä liikaa energiaa. Käytännössä se on se yksi suklaapatukka viikossa jaettuna seitsemälle päivälle.

Jos painon pudottaminen on vaikeaa, pitäisi olla itsestäänselvyys että ihan ensi alkuun herkuttelu lopetetaan kokonaan.

Tässähän se.

Fakta on että muutama vuosikymmen sitten melkein kaikki oli normaalipainoisia. Nyt 70% on ylipainoisia. Jo 20 vuodessa on tullut valtava ero.

Jos melkein kaikki pystyvät johonkin, se ei voi vaatia mitään ihmetemppuja tai kitudieettejä. Nälänhätää ei ole Suomessa ollut aikoihin.

Geenit ei ole muuttuneet miksikään parin sukupolven aikana.

 

Ei mutta sinuun käytettävät manipulointimetodit ovat. Sinuun kohdistetaan valtava määrä mainontaa ja markkinointia. Lukemattomat ihmiset miettivät millä sinut saataisiin ostamaan ja syömään enemmän. Ruokiin laitetaan mausteita,jotta söisit enemmän. Kauppoihin luodaan tuoksuja, jotta sinulle tulisi nälkä.

Lehdet ja televisio mainostaa ruokaa ja muokkaa ajatusmalleja, jotta herkuttelisit enemmän. Ei ole enää lehteä, jossa ei ole ruokaohjeita ja ihannekuvia syömisestä. Ruokapaikatkin on saatu ympärivuorokautisiksi. Sinua oikein kannustetaan syömään kaikkialla, jopa kadulla. Ei ole musiikkifestaria, jonne ei myös ruokaa ole tungettu ja tuoksut pyritään saamaan ihmisten neniin, että heille tulisi nälkä.

Ja sitten nämä tarjoukset. Sinua kannustetaan ostamaan mahdollisimman suuri pakkaus. Mega, jätti, perhe, 3kpl kahden hinnalla ym. vaikka mitä ettet osta yhtä ja pientä.

Ja sitten nämä kortit. Ennen poti sentään olla rahaa, nyt riittää kun on kortti. Kaupassa ei ole edes raha rajoittamassa, vaan nyt voit ostaa ruokaa niin paljon kuin haluat ja velat hoidat myöhemmin, ehkä.

Samoin kauppojen määrä ja valikoima. Jos ennen kävelit kauppaan 15 minsaa ja kannoit omat ruokasi, niin nyt ajat autolla ja lastaat kasseja autoon ja kävelet 10 metriä.

Puhumatta kaikesta muusta liikkumisesta. Jopa ne aiemmin kävelevät ihmiset ovat siirtymässä skuutin päälle. Ennen telkkuohjelmat alkoivat klo 17. Nyt voit olla koko vuorokauden netissä ja tilata jopa ruuat kotiin. Ja pankkiin ei tarvitse enää kävellä. Eikä monesti edes opiskelemaan. Ja etätyöhönkin yritetään saada mahdollisimman moni. Sen lisäksi vielä työttömät, joilla ei ole edes tarvetta mennä ulos.

Joten kyse ei ole vaan jostain herkuista. Vaan kaikesta yhteensä ja ehkä meidän tulisi hyväksyä, että nykyaika on tätä. Lihavampia ja sairaampia ihmisiä ja siihen on varattava rahaa, koska se on nykyisyyden hinta, koska kukaan ei halua luopua netistä, ei autosta, eikä mainonnasta, eikä aina aukiolevista kaupoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.

Päteekö tämä myös keskitysleirivankeihin?

Onneksi pätee, tai he ois kuolleet viikoissa vuosien sijaan. He teki 16h päiviä pelloilla ja söi varmaan 200 kaloria päivässä. Noita olosuhteitahan ei voi toistaa laboratoriossa, kannattaa ottaa huomioon.

Auschwitzissa kuolo korjasi keskimäärin 6kk:n jälkeen. Ei siellä moni vuosikausia selvinnyt.