Kuinka yleistä on, että vieraat käy jääkaapilla ominensa eikä edes kysy voiko jonkun ruoan syödä?!
Onneksi lähtivät jo pois, mutta kyllä oli viimeinen kerta, kun olen itse kotona sukulaisten yökyläillessä meillä. Vieraat asuvat ulkomailla ja tavataan heitä ehkä n. kerran parissa vuodessa. Käyvät täällä meillä hoitamassa paperiasiansa kuntoon ja siirtyvät siitä sitten sukuloimaan mualle Suomeen. Asumme kätevästi lentokentän ja Helsingin kupeessa, josta heillä on helppoa hoitaa asiansa ja sitten siirtyä muualle. Ovat meillä yleensä 2-3 yötä täyshoidossa.
Emme siis heitä itse kutsu, vaan kysyvät/ilmoittavat, että olisivat tulossa. Mies aina lupaa, kysymättä minulta. Osaan jo varautua työleiriin, kun ovat tottuneet saamaan palvelua. Tänä vuonna päätin, että mitään ylimääräistä en tee ja vieraat saavat osallistua ruokakustannuksiin ja kotitöihin tai sitten mies saa ne tehdä yksin, kun on luvannut heille, että saavat olla meillä.
No ei mennyt sitten ihan niin kuin olin suunnitellut. Mies unohti tehdä sen ruoan, jonka olimme suunnitelleet tekevämme. No minähän sen sitten tein, kun en halunnut perhettäni jättää nälkäiseksi. Samastahan ne vieraatkin sitten söivät (ja minä maksoin kauppalaskun, kun miehellä ei rahaa). Seuraavana päivänä tein ruokaa, jonka olin sopinut tekeväni, mutta he eivät syöneetkään, kun olivat asioilla. Ilalla grillattiin pitkän kaavan mukaan (minä maksoin ja osallistuin valmisteluihin, mies grillasi) Maistui kuulemma hyvin...
Toki söivät meidän leivät, juustot ja kinkut hyvällä ruokahalulla aamuisin ja iltaisin, kuten myös hedelmät ja marjat. Viimeinen niitti minulle oli, kun he olivat lähdössä, niin yksi vieraiden lapsista valitti nälkää ja pyysi voileipää. Perheen isä alkoi tekemään voileipiä, mutta äiti tuli keittiöön ja alkoi penkomaan jääkaappia ja otti sieltä edellisenä päivänä tekemäni ruoan loput ja laittoi ne lapselle ja itselleen lämpiämään mikroon, KYSYMÄTTÄ sopisiko niin tehdä. Iskä söi sitten ne voileivät. Ei siinä mitään, mutta olin ajatellut syöttää ne jämät omille lapsilleni ja itselleni. Nyt joudun tekemään jotain muuta ruokaa ja käymään kaupassa.
Olisko toi ollut teille ok? Osallistuuko teillä majoittuvat vieraat jotenkin ruokakustannuksiin (joita ette ole itse kutsuneet)?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
No isoissa Aasian kaupungeissa ei ainakaan ole tapana kokkailla kotona. Ruoka on vain niin halpaa ja lähettipalvelut toimivat niin hyvin, että kukaan ei oikein viitsi nähdä ruoan tekemisen vaivaa. Lisäksi keittiöt ovat onnettoman kokoisia ja onnettomasti varusteltuja.
Ja kiitokset kaikille kommentoijille. Tullut itselleni selväksi, että on olemassa kohteliaita ja toiset huomioon ottavia ihmisiä. Seuraavalla kerralla osaan toivottavasti ehdottaa sitä hotellia tai mennä sinne itse :) niin ei tarvitse pahoittaa mieltään.
ap
Höpö pöpö. Sun miehen expat-sukulaisilla ei ehkä ole tapana, paikallinen väestö kokkaa kyllä.
Esim. itse olen asunut Pekingissä, ja siellä länsimaalaiset hyödyntää tosiaan aika lailla ravintoloita. Mutta kyllä kiinalaiset tekee myös itse ruokaa, tietenkin. Kaikilla ei edes ole varaa ostaa ruokaa valmiina, minkä lisäksi ruuanlaittotaitoa arvostetaan.
Mun jääkaapille ei oo asiaa. Silloin kun kutsun niin tarjoan jotain.
Ei tuollainen olisi minulle ok, tai ainakin ihmettelisin sitä mielessäni. Kaikille tuntemilleni ihmisille on itsestään selvää, että tuodaan omat ruoat / osallistutaan yhteisiin ruokakuluihin.
Nuo sukulaisesi eivät varmaan itse pistä pahakseen, jos heidän kotonaan mennään lupaa kysymättä jääkaapille ja eletään heidän rahoillaan? Tuollainen voi olla merkki siitäkin, että he kokevat teidät keskenänne läheisimmiksi kuin te. Jääkaapille meneminen lupaa kysymättähän on perheen sisäinen juttu.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Menisivät hotelliin. En ymmärrä, miten aikuiset ihmiset viitsii toisten nurkkiin mennä pyörimään. Yksi yö nyt vielä menee.
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika moni piippuinen juttu.
En ymmärrä tuota, että muka tulevat useaksi päiväksi ja asettuvat taloksi ja te vaan kynnysmattoilette ja palvelette? Outoa. Ovi säppiin, jos ei ihmisiä haluta. Kiitos ei - toimii ääneen sanottuna!
Tai jos haluatte heidän osallistuvat ruokakustannuksiin. Voitteko puolestanne tänään maksaa ruuan, kiitos? :)
Toisaalta sitten, kun olette suosiollisesti päästäneet ihmiset kotiinne, niin missä vieraanvaraisuus? Miksi vieraan, lapsen, pitää itse sanoa, että on nälkä olisiko jotain?
Mietin tuota jääkaapille menoakin. En itse mene kuin pyydettäessä. Mutta en haluaisi olla vaivaksi enempää, kun olen jo. Eli äkkiähän mä itsekin saan semmoisen leivän tehtyä, ettei tarvii enempää vaivata isäntäperhettä. Tai ainiin tehdään palvelus ja syödään se pikkuinen eilinen jämä pois, niin ei tule hukkaa. Vähän oudolta tuntuu, että yksi lapsi sitten söi sun itselle ja lapsillesi varaamaan ruuan, taidatte olla todella pieni ruokaisia..
Sinänsä aivan absurdia mulle tätä edes pohtia, kun kenellekään en lähde yökyläilemään perheellisenä. Hotellit on keksitty.
Tehdään palvelus ja syödään eilisen jämät pois. :'D En minäkään sitä kovin pahana pitäisi jos vieraat söisivät ennen lähtöä eilisen päivän jämät, mutta ei sitä nyt miksikään palvelukseksi tarvi sentään verhota, ihan samalla tavalla isäntäperhe voi ne lounaaksi haluta syödä. Ja eihän tuossa aloituksessa sanottu että yksi lapsi söi ap:lle ja lapsille varaaman ruoan vaan että vierasperheen äiti ja lapsi söivät ne ("laittoi ne lapselleen ja itselleen lämpeämään mikroon").
Oisko mahdollista, että miehesi on jotain pystyssä sukulaisilleen ? Tai saanut jotain etuutta lapsuuden kodistaan, jota vastaan sukulaiset pitävät ylöspitoa oikeutenaan.
Minusta tässä kaikki lähtee menemään pieleen jo siinä kohti, kun annatte näiden ilmeisen epätoivottujen vieraiden kutsua itse itsensä kylään. Sovitte nyt vaan tiukasti että ensi kerralla vastaus on että tällä kertaa ei sovi, meillä on muita kiireitä juuri silloin.
Onhan tuo huonoa käytöstä mennä toisten kaapeille eli olla liiaksi kotonaan silloin kun se ei ole isäntäperheen mielestä soveliasta, mutta te nyt jo tiedätte miten nuo ihmiset käyttäytyvät eli jos jatkatte heidän majoittamista ja kestitsemistä niin on kyllä jo vähän omaa syytänne. Eikä niin vähänkään.
Millainen ihminen majoittuu toisen luokse ilman että kutsutaan? Ei pitäisi olla mitenkään mahdollista. En tiedä ketään, joka pitäisi kotinsa ovea avoinna niin että sinne voi koska tahansa marssia kylään. Kyllä kyläilyyn minun maailmassani tarvitaan lupa, jotta sinne asuntoon ylipäätään pääsee.
Miksi et itse avannut suutasi siinä vaiheessa, kun vierailijalapselle tuli nälkä? Itse ainakin omatoimisesti tarjoan vieraille ruokaa ja jos lapsi sanoo olevansa nälkäinen, lähden laittamaan hänelle syömistä. En jää odottamaan, että vieraat menisivät itse kaappeja kaivelemaan. Siksi kai minulla ei koskaan ole tullut mieleenkään, että jollain voisi olla kuvaamasi ongelma.
Mietin juuri miten ihmiset pärjäsivät silloin, kun ei vielä ollut keskustelupalstoja, joihin olisi anonyymisti voinut kertoa ja valittaa elämästään tuhatpäisille ihmisille, vaan kaikki piti käsitellä joko itse päänsä sisällä taikka oikean ystävän tai läheisen kanssa? En tiedä onko tämä ollut ihmiskunnalle kovin suotuisa muutos. Masennus kun on vaan lisääntynyt.
Älä epäile etteikö ap olisi piinannut tällä tapauksella miestään jo satoja kertoja ja jokainen kerta kun ko sukulaista puhutaan ap tulee huomauttamaan kuinka hän vihaa heitä. Ap kostaa tätä kaikille muille, ennenkaikkea hän pilaa oman elämänsä tällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tuollaisille törpöille antaisin pysyvän porttikiellon. En mene jääkaapille omineni edes lapsuudenkodissani, jossa vanhempani asuvat. Ei kuulu mennä kuin omassa kodissa. Tuollaiset törpöt sitä tuskin ymmärtävät, jollet sano.
Minusta taas lapsuudenkodissa sopii mennä jääkaapille, koska se on koti siinä missä omakin koti. Tulisin surulliseksi jos lapseni rupeaisivat kysymään lupaa käydä jääkaapilla tullessaan kotona käymään.
Se on ok sinulle ja hyvä niin, mutta minusta täytyy aina kysyä. Kyllä mua surettaa yksi kaukaisempi sukulainen, joka syö puuroa sen jälkeen kun aikuiset, työssäkäyvät lapsensa käväisevät kylässä. Hänellä on tosi pieni eläke, joten ei siitä lääkkeisiin ja ja muihin menoihin meinaa riittää, kun vielä jääkaappi tyhjennetään silloin kun tervehtimään tullaan. Kysyin kerran, että etkö voi sanoa suoraan että nyt ei rahat riitä, ja hän itkien sanoi, että kun ei hän haluaisi lapsille sanoa mitään. Todella surullinen juttu, ja luulen että on muitakin, joilta jää omien vanhempien ahdinko huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tuollaisille törpöille antaisin pysyvän porttikiellon. En mene jääkaapille omineni edes lapsuudenkodissani, jossa vanhempani asuvat. Ei kuulu mennä kuin omassa kodissa. Tuollaiset törpöt sitä tuskin ymmärtävät, jollet sano.
Minusta taas lapsuudenkodissa sopii mennä jääkaapille, koska se on koti siinä missä omakin koti. Tulisin surulliseksi jos lapseni rupeaisivat kysymään lupaa käydä jääkaapilla tullessaan kotona käymään.
Se on ok sinulle ja hyvä niin, mutta minusta täytyy aina kysyä. Kyllä mua surettaa yksi kaukaisempi sukulainen, joka syö puuroa sen jälkeen kun aikuiset, työssäkäyvät lapsensa käväisevät kylässä. Hänellä on tosi pieni eläke, joten ei siitä lääkkeisiin ja ja muihin menoihin meinaa riittää, kun vielä jääkaappi tyhjennetään silloin kun tervehtimään tullaan. Kysyin kerran, että etkö voi sanoa suoraan että nyt ei rahat riitä, ja hän itkien sanoi, että kun ei hän haluaisi lapsille sanoa mitään. Todella surullinen juttu, ja luulen että on muitakin, joilta jää omien vanhempien ahdinko huomaamatta.
Ihan kyyneleet poskilla valuen sinulle kaukainen sukulainen avautui että ei haluaisi lapsille sanoa mitään. Voisko olla yhtään keksitympiä taas nää omat "kokemukset".
Vierailija kirjoitti:
Mietin juuri miten ihmiset pärjäsivät silloin, kun ei vielä ollut keskustelupalstoja, joihin olisi anonyymisti voinut kertoa ja valittaa elämästään tuhatpäisille ihmisille, vaan kaikki piti käsitellä joko itse päänsä sisällä taikka oikean ystävän tai läheisen kanssa? En tiedä onko tämä ollut ihmiskunnalle kovin suotuisa muutos. Masennus kun on vaan lisääntynyt.
Jos minun nuoruudessa olisi ollut netti, elämä olisi ollut helpompaa. En edes tiennyt mihin kouluun lähteä pikkupaikkakunnalta. Kotona ei kulttuuria harrastettu. Keskityttiin työntekoon eikä tunteista puhuttu. Niin ja "tytöille nyt sattuu kaikenlaista". Moni on kantanut synkkiä salaisuuksia hautaan asti.
Nykymaailman verrattuna tuntuu, ettei silloin ollut edes ihmisoikeuksia.
Tietysti liika netin käyttö passivoi, mutta vain ne jotka olisi muutenkin passiivisia.
Tuosta nousi esiin "miehellä ei ollut rahaa".
Miten hän on voinut mitään luvata?
Eikö se määrää joka maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No isoissa Aasian kaupungeissa ei ainakaan ole tapana kokkailla kotona. Ruoka on vain niin halpaa ja lähettipalvelut toimivat niin hyvin, että kukaan ei oikein viitsi nähdä ruoan tekemisen vaivaa. Lisäksi keittiöt ovat onnettoman kokoisia ja onnettomasti varusteltuja.
Ja kiitokset kaikille kommentoijille. Tullut itselleni selväksi, että on olemassa kohteliaita ja toiset huomioon ottavia ihmisiä. Seuraavalla kerralla osaan toivottavasti ehdottaa sitä hotellia tai mennä sinne itse :) niin ei tarvitse pahoittaa mieltään.
ap
Höpö pöpö. Sun miehen expat-sukulaisilla ei ehkä ole tapana, paikallinen väestö kokkaa kyllä.
Esim. itse olen asunut Pekingissä, ja siellä länsimaalaiset hyödyntää tosiaan aika lailla ravintoloita. Mutta kyllä kiinalaiset tekee myös itse ruokaa, tietenkin. Kaikilla ei edes ole varaa ostaa ruokaa valmiina, minkä lisäksi ruuanlaittotaitoa arvostetaan.
Meidän Kiinassa asuvat sukulaiset eivät tee kotona ruokaa.
Eikö se ole kunnia-asia tarjota vieraille ruokaa niin ettei heidän tarvitse itse mennä jääkaappia penkomaan?
Vaikka rahaa onkin vähän niin aina on vieraille ruokaa tarjota. Häpeäisin silmät päästäni jos vieraat joutuisi syömättä lähtemään.
Toki on kunnia-asia tarjota ruokaa kutsutuille vieraille. Mutta nama vieraat kutsuivat itse itsensa koska halusivat ilmaisen majapaikan ja ilmaisen tayden yllapidon. Eli siis liian piheja menemaan hotelliin siksi pariksi paivaksi, ja liian piheja kiittaakseen isantavakeaan edes hakemalla itsekin jotain ruokatarpeita kaupasta. Tuossa tilanteessa on torkeyden huippu rohmuta luvatta ruokaa toisen kaapista, varsinkin kun nama sukulaiset eivat ilmeisestikaan ole kovin laheisia.
Kylla vommaisin tuollaiset lokkeilijat hiiteen aika nopeasti, ja miehen perassa jos ei saa suutaan auki!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä moukkamaiselta. Onko heillä edes tapana olla vastavuoroisia jossain muussa asiassa? Käyttekö teidän perheen kanssa samaan tapaan heillä?
Varmaan pitäisi nostaa kissa pöydälle. Jos esitätte heille että asia on ok, eivät he todellakaan tajua ettei ole, kun eivät ole tähänkään mennessä tajunneet.
Hypoteettisesti. Jos vieraat olisi tarjonneet rahaa, nyt täällä olisi voivottelu siitä, miten ne kehtas luulla meitä köyhiksi. Nähty on sa..na.
No isoissa Aasian kaupungeissa ei ainakaan ole tapana kokkailla kotona. Ruoka on vain niin halpaa ja lähettipalvelut toimivat niin hyvin, että kukaan ei oikein viitsi nähdä ruoan tekemisen vaivaa. Lisäksi keittiöt ovat onnettoman kokoisia ja onnettomasti varusteltuja.
Ja kiitokset kaikille kommentoijille. Tullut itselleni selväksi, että on olemassa kohteliaita ja toiset huomioon ottavia ihmisiä. Seuraavalla kerralla osaan toivottavasti ehdottaa sitä hotellia tai mennä sinne itse :) niin ei tarvitse pahoittaa mieltään.
ap