Häät peruttu. Mies jäi kiinni pettämisestä.
Viikonloppuna olisi ollut häät. Nyt nekin peruttu, mies jäi kiinni pettämisestä. Suoraan itseteosta. Miten tästäkin selviää, hävettää lähettää kaikille vieraille viesti että häät peruttu. Mutta ero tästä tulee, en katso hetkeäkään tuota miestä enää. Sekava teksti, ajatukset solmussa. Kohtalotovereita? Muita joilla häät peruttu viimehetkellä? Miten selvisitte? Nyt tuntuu etten voi koskaan luottaa yhteenkään mieheen.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana
Ihan varmasti! Mulle ainakin tuli aikoinaan Vauva.fi:ltä allekirjoitettavaksi sopimus, jossa lupaan puhua totta, ja vain totta. Taisi olla sanamuoto seuraavanlainen; Totta kirjoittavani vannon, kautta kiven ja kannon, tai mörökölli minut vieköön, ja ikuiset bannit kärsiä saan.
Siitä lähtien olen sääntöä ja juhlallista lupaustani noudattanut. Jokunen vuosi sitten tosin onnekseni huomasin pienellä painetun präntin sopimuksen alareunassa, missä suvaittiin hassutella tiettyyn kategoriaan kuuluvien provojen suhteen. Mutta säännöstö on siinäkin hyvin ennalta määrätty.
Mä peruin naimisiinmenon, mutta onneksi ei keretty järjestää vielä mitään, eikä siis kutsujakaan lähettää.
Syynä epäily miestä kohtaan. Tuosta on vuosi, ja olemme yhdessä edelleen, mutta naimisiin menen vasta sitten kun löydän itselleni sen oikean kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Mä peruin naimisiinmenon, mutta onneksi ei keretty järjestää vielä mitään, eikä siis kutsujakaan lähettää.
Syynä epäily miestä kohtaan. Tuosta on vuosi, ja olemme yhdessä edelleen, mutta naimisiin menen vasta sitten kun löydän itselleni sen oikean kumppanin.
Saitko vahvistuksen epäilyllesi? Ja jos, niin nytkö sitten rankaiset miestä? Onko mies samalla aaltopituudella kanssasi, eli tietoinen missä mennään teidän suhteen? Kumpiko tässä nyt oikein kärsiikään? Ei kuulosta kovinkaan romanttiselta. Loppujen lopuksi typerä pettäjäkin on parempi, kuin laskelmoiva kiduttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä peruin naimisiinmenon, mutta onneksi ei keretty järjestää vielä mitään, eikä siis kutsujakaan lähettää.
Syynä epäily miestä kohtaan. Tuosta on vuosi, ja olemme yhdessä edelleen, mutta naimisiin menen vasta sitten kun löydän itselleni sen oikean kumppanin.
Saitko vahvistuksen epäilyllesi? Ja jos, niin nytkö sitten rankaiset miestä? Onko mies samalla aaltopituudella kanssasi, eli tietoinen missä mennään teidän suhteen? Kumpiko tässä nyt oikein kärsiikään? Ei kuulosta kovinkaan romanttiselta. Loppujen lopuksi typerä pettäjäkin on parempi, kuin laskelmoiva kiduttaja.
Mies ei itse halua erota. Mulle asia on se ja sama, helpompaa tämä näin on kuin lähteä jakamaan tavaroita, myymään taloa ja etsiskelemään kämppää. Jos mies jossain vaiheessa haluaa erota, niin hän on hyvä ja hoitaa itse siihen liittyvät asiat, minä en jaksa tehdä sitäkin hänen puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä peruin naimisiinmenon, mutta onneksi ei keretty järjestää vielä mitään, eikä siis kutsujakaan lähettää.
Syynä epäily miestä kohtaan. Tuosta on vuosi, ja olemme yhdessä edelleen, mutta naimisiin menen vasta sitten kun löydän itselleni sen oikean kumppanin.
Saitko vahvistuksen epäilyllesi? Ja jos, niin nytkö sitten rankaiset miestä? Onko mies samalla aaltopituudella kanssasi, eli tietoinen missä mennään teidän suhteen? Kumpiko tässä nyt oikein kärsiikään? Ei kuulosta kovinkaan romanttiselta. Loppujen lopuksi typerä pettäjäkin on parempi, kuin laskelmoiva kiduttaja.
Mies ei itse halua erota. Mulle asia on se ja sama, helpompaa tämä näin on kuin lähteä jakamaan tavaroita, myymään taloa ja etsiskelemään kämppää. Jos mies jossain vaiheessa haluaa erota, niin hän on hyvä ja hoitaa itse siihen liittyvät asiat, minä en jaksa tehdä sitäkin hänen puolestaan.
Kiitos, kun selvensit. Ymmärrän nyt tilanteen. Näissä kommenteissa yleensä vain raapaistaan pintaan ja suurin osa jää lukijan pääteltäväksi. Mikäpä minä olen tuomitsemaan. Mutta siis vielä, pettikö se vaiko ei? Ilmeisesti olet varma ja mies ei vaan myönnä, vai? Kannattaako sinun odottaa huonossa suhteessa, voi mennä se oikea ohi. On sellaisiakin kunnon miehiä, jotka eivät varattua lähesty.
Oon ihan ** * 'ea** n pahoillani. Se ä mmä ei merkkaa mulle mitään. Ota mut takasin, hyvitän kaiken sulle satakertasesti ja enemmänkin. Vastaa, tai soita mulle!
Jaaha. Älkää vastailko tälle, tämä on taas iltap*skan toimittaja, joka haluaa teiltä tarinoita. Tunnistaa tyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Älkää vastailko tälle, tämä on taas iltap*skan toimittaja, joka haluaa teiltä tarinoita. Tunnistaa tyylistä.
Ketä tarkoitat? Minä ainakin olen kaikkea muuta kuin toimittaja, mikä näkyy kyllä kirjoitusvirheistä ja muutenkin.
T. 85 ja 87
Pidät ehdottomasti häät
Sanot sitten kun mies on valansa vannonut että haista senkin pettäjä ja lähde
No kylmasti vaan mies ulos elamasta. Lahetat omille sukulaisillesi viestin, etta haita ei ole, mutta erojuhliin tervetuloa. Koska niin kuin monta kertaa on jo todettu, rahoja ei tassa vaiheessa takaisin saa. Mikali miesta ei kiinnosta omiin sukulaisiinsa ottaa yhteytta ja ilmestyvat paikalle, voi asiasta informoida siina. Suurin osa tuskin kehtaa jaada juhliin.
Morsiuspukua en polttaisi vaan myisin, koska todennakoisesti oli kallis. Sama sormuksien kohdalla; myyntiin vaan . Ja pida huolta, etta mies maksaa vahintaan puolet kaikista kustannuksista.
Mies vaan haluaa vaihtelua, näin se luonnossakin menee, onko toi nyt niin iso asia?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni perui häät kuukausi aikaisemmin. Kutsut oli juuri lähetetty.
Pahalta se tuntui ja tuskin kukaan ottaa meidän suhdetta enää niin vakavasti, mutta nöyryyttä tässä on oppinut. Ollaan vieläkin yhdessä ja ehkä parempi näin, että ei menty tuolloin naimisiin.
Pakko kysyä nyt, että mikäs järki tässä oli? Mies haluaa olla kanssasi, muttei halunnut naimisiin? Mä olisin sen verran pahalla ottanut että olisin lähtenyt etsimään sellaista miestä, joka haluaa kanssani naimisiin.
Sitoutumiskammo on lapsellista, ei heru ymmärrystä. Sen ymmärrän jos häät peruuntuu, kun toinen ei halua enää ollenkaan olla.
Itse asiassa ei ollut, kun ne peruttiin.
Vttu näitä satuja jaksa kukaan. Aina tätä samaa.
Koitas nyt ap keksiä jotain mehukasta jatkoa, kun oot saanut näin ison porukan kuolaamaan tätäkin tarinaa.
Odotamme innolla.
Vierailija kirjoitti:
Vttu näitä satuja jaksa kukaan. Aina tätä samaa.
No vttu, nyt ois sun tilaisuutes loistaa, pistäpä oikein mehukas stoori tulemaan, niin kattellaan :P Av-raati on valmis!
Ties mitä mitä provoja täällä liikkuu, tai kuka uskoo mihinkin, mutta oma tragediani oli tulla ennen häitä hylätyksi toisen miehen takia. Kukapa olisi uskonut. Suhde oli kestänyt yli vuoden. Työkaveri. Mies oli kyllä ollut jo pitempään tosi outo, mutta en tajunnut, kun ei koskaan ollut aihetta epäilyyn. Puhelinta ei piilotellut, eikä kadonnut minnekään. No eipä tietenkään, kun töissä saivat kaiken sovittua. Salilla ja pelaamassa kävi useita krt/vk ja saivat nekin sitten selityksen. Työmatkoja oli aika usein. Pitäisikö koko ajan pettämistä miettiä ja epäillä. Ei sellaista jaksa. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
No totta tai ei, enpäs itsekään olisi eilistä uskonut todeksi, vaan vähänpä tiesin! Aivan ihana päivä, käytiin harrastamassa yhdessä, syötiin hyvin, illan päälle rannalla käveleskelyä sen aikaa että sauna lämpiää. Laitoin ensimmäistä kertaa(ollaan nyt oltu 4v yhdessä) someen meistä yhteiskuvan, jollaista en ole ikinä kenestäkään laittanut. Saunassa puhuttiin parisuhteesta, että miten tärkeää on luottamus, ja kuinka mahtavaa on ettei toiselta tarvitse pimittää mitään, eikä tarvitse epäillä luottamusta.
Pari tuntia myöhemmin mies jäi kiinni pettämisestä joka oli tapahtunut yli vuosi sitten. Asialla ei kuulemma pitäisi olla enää mitään väliä kun siitä on jo noin kauan.
Tietääkö kukaan sitä tunnetta kun kuvittelet olevasti ihan varmasti piilokamerassa? Ja sen jälkeen toivoo että kyseessä olisi painajaisuni, mutta ei ole.
Oho, miten jäi kiinni? :o
Vierailija kirjoitti:
Ennen papin aamenta paneskelu ei ole pettämistä.
Ja samaa mieltå myös naisesta?
Eihän se haittaa vaikka toisen miehen lasta kasvattaa ja elättää kun kerran ennen aamenta paneskelu ei ole pettämistä.
Mieheni perui häät kuukausi aikaisemmin. Kutsut oli juuri lähetetty.
Pahalta se tuntui ja tuskin kukaan ottaa meidän suhdetta enää niin vakavasti, mutta nöyryyttä tässä on oppinut. Ollaan vieläkin yhdessä ja ehkä parempi näin, että ei menty tuolloin naimisiin.