Eritysherkän kanssa tapailu, seurustelu?
Olen alkanut tapailemaan eritysherkkää ihmistä.
Aiemmat kokemukseni eritysherkistä on lähinnä tuttavia, joilla on liuta mielenterveysongelmia kuvioissa, eli kokemus ei ole hyvä. Tai nämä ovat sellaista joista olen tiennyt, olenhan voinut tavata montakin tietämättäni, eritysherkkiä kun lukemani mukaan on jopa 20% väestöstä.
Kaipaisin kailenlaisia kokemuksia eritysherkän kanssa seurustelusta, tapailusta, arjesta, ehkä riidoista, rakkaudesta ja koko elämästä. Jos olet itse eritysherkkä, voit myös kertoa ajatuksiasi.
Kommentit (78)
Kauhea termi ja sehän taitaa kuvastaa lähinnä helposti hankalaa luonnetta. Vai mistä lähtien tällainen _erityinen_ nimitys on pitänyt keksiä omien piirteiden sallimiseksi? Jos siedätte muiden mielestä normaaleja asioita heikosti, se on heikkous. Jos osaatte lukea elekieltä ja tunnetiloja hyvin, se on vahvuus. Jos ette siedä muiden tunnetiloja, se on taas heikkous. Miksi nämä pitää niputtaa ärsyttävältä kuulostavan nimityksen alle? Muista se vaikuttaa lähinnä oman hankaluuden oikeutukselta.
Mutta ketjussa oli kyllä myös hyviä pointteja. Jos huomaa itsessään muita tai itseä häiritseviä piirteitä, on oikein hyvä idea yrittää niissä tehdä pieniä muutoksia, psyykata itseään. Ehkä tätä kautta tämän termin voikin ymmärtää. Mutta onhan se melkoinen epäilyksen herättäjä, jos uusi tuttavuus ilmaisee olevansa erityisherkkä.
Ja mikä oli minun pointti... Lähinnä kai ääneen ihmettely.
Ei kannata. Erityisherkän voi helposti luonnehtia yhteen lauseeseen, ja se on "ihminen, joka ei sietäisi itseään". Eikä muidenkaan kannatta yrittää.
Itse en edes halua käyttää kyseistä termiä, mutta myönnän että muutamia asioita on jotka kyllä sopivat elämääni. Kaipaan sellaisia hetkiä, että saan olla rauhassa ja ladata akkuja varsinkin jonkun rankan hetken jälkeen.Väsyn helposti isoissa porukoissa ja en jaksa keskittyä kovin moneen ihmiseen kerrallaan. Sen lisäksi monesti ne hetket, kun monet ihmiset puhuvat yhteen ääneen ovat rasittavia. Tämä ilmeni jo koulussa kun en jaksanut keskittyä melussa ja teki mieli aina sanoa muille, että olkaa hiljempaa. Kovat äänet ja yleinen melu on myös sellaista johon väsyn. Näiden kaikkien lisäksi olen aika tunteellinen ihminen ja koen kaikki tunteet vahvoina ja osaan aika hyvin tulkita muidenkin elekieltä. Nämä tulivat omasta elämästä mieleen. En koe silti olevani mikään erityisherkkä vaan ihan "tavallinen" vähän herkempi ja introvertimpi ihminen. Minulle sopisikin kumppaniksi varmasti vähän samantyylinen ihminen. En kuitenkaan koskaan halua hakea mitään huomiota ja miellän nuo jutut vaan osaksi omaa persoonaani.
Minulla on hyvin samanlaisia kokemuksia kuin kirjoittajalla nr 18. Puolisoni tarvitsee aivan hirvittävästi aikaa palautuakseen ja rentoutuakseen, hiljaista yksinäistä aikaa. On myös tempperamentiltaan hitaampi ja analyyttisempi kuin minä. Itse olen kova puhumaan, puhun ennenkuin ajattelen, nopealiikkeinen ja vauhdikas - samalla toki häslään välillä jne. Hän ikäänkuin "imee" kaikki tunnetilani, en todellakaan voi olla harmissani jostakin, kun hän peilaa sitä heti, vaikka en olisi harmistunut häneen. Jopa joskus stressaantuneena hän on sitä mieltä, että joku lauseeni on liian pitkä, kun saman asian olisi voinut sanoa vähemmillä sanoilla, että kuormitan häntä. Ylipäänsä meluava tilaa ottava olemukseni on hänelle liikaa. Voisi toki olla monelle muullekin, mutta moni muu pystyisi varmaan ns. antamaan olla, unohtamaan ja keskittymään positiivisiin puoliin - hän ottaa kaiken hyvin syvällisesti, ns. raskaasti. On siis herkkä.
Meillä on 3 ja 6v lapset, ja hän ei esim. pysty olemaan yksin lasten kanssa yhtä päivää ja yötä pidempään - siis olisi toki, jos olisi pakko, hän itse ei kieltäydy, mutta minä tiedän ja olen saanut hänet myöntämäänkin. Ko. tilanteet häsläävien pienten lasten kanssa ja se, että koko ajan pitää olla laittamassa ruokaa, ratkomassa riitoja jne. ihan yhtä lailla kuormittavat häntä niin, että lopuksi hän on ihan viulunkieli, joten en halua häntä ko. tilanteisiin laittaa.
Piirteet korostuivat ja tulivat selkeiksi lasten saamisen jälkeen, sitä ennen asian pystyi hanskaamaan, aikaa ja tilaahan oli molemmille. Nyt täytyy sanoa, että ei kovin vahvasti mene, tällä hetkellä olemme asumuserossa...
Mä en kellekkään ole kertonut, läheiset sen näkee kokemuksesta. Äiti mulle laitto linkin sinne ja sano "eikö kuulostakkin ihan sinulta?"
Ne ketkä jakelee asiaa joka paikassa harvemmin on oikea erityisherkkä.
Voin sanoa, että miehenikin on samanlainen mutta ei niin selvästi. Ollaan oltu yhdessä 5v mentiin kihloihin vuodessa ja naimisiin seuraavana vuonna.
Mä ihmettelen kun kaveri huutaa vihaisesti/riitelee koko ajan miehensä kanssa. Me ei olla kertaakaan riidelty.
Osataan hoitaa asiat ilman että se etenee vihaiseen älämölöön.
Kumpikaan ei kestäisi sellaista. Ollaan mietitty että aika pahasti saa loukata että suututtaisiin toisillemme.
Mutta kyllä minä oon elämäni aikana suuttunut monelle, mä vaan ghostaan ne ihmiset.
Muusikolla voi olla erityisherkkä kuulo. Ole hiljaa aamulla. Älä karju. Tajua ettei hän siedä kaikkia ääniä, ne ottavat hermoon!
Mind reader kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa monta negatiivista kokemusta. Onko lisää kokemuksia, ja saiainko esimerkkejä draamasta ja muusta?
Eikö kellään ole positiivisia kokemuksia?En ole vielä huomannut mitään outoa, ollaan miehen kanssa tapailtu puolisen vuotta ja nyt puhuttu seurustelusta. Huomaa ehkä muita paremmin, jos mieltäni painaa joku tms, mutta muusta en ole huomannut. Tuleeko tuo draama ja muu kuvioihin myöhemmin vai onko hän vain erilainen kuin monet kokemukset täällä?
Ei ole mitään draamaa. Erityisherkkä osaa vain lukea sinua paremmin. Tietää ajatuksesi. Jos suhde kylmenee niin lähtee ennen kuin sinä kerkeät jättämään, koska hän aistii tunteet. Aistii petokset.
Tämä on totta. En sano, että se olisi pelkästään erityisherkkien taito, mutta itse olen aina osannut vaistota milloin ihmiset valehtelevat tai eivät oikeasti pidä minusta vaikka esittävät muuta.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös seurustellut erityisherkän kanssa ja seurustelen nyt henkilön kanssa, jolla voisi olla myös tunteellista eriryisherkkyyttä. (psykologin mielestä, ei minun)
Vaikeaa on. Erityisherkkä hermostuu kaikesta mitä teet, etkä voi koskaan ei voi tietää mikä arkipäiväiseltä tuntuva toiminto on hirvittävä vääryys. Mieliala vaihtelee nopeasti ja täysin arvaamattomasti. On sairaalloisen mustasukkainen. Väittää keskustellessa mustan valkoiseksi ja päinvastoin. Puheisiin on vaikea luottaa, koska totuus riippuu sen hetkisestä mielialasta. Stressaantuu KAIKESTA ja elämän päämäärä on "stressin" välttäminen.
Juokse...
Kuulostaa enemmän natsistilta ja kaksisuuntaiselta
Vierailija kirjoitti:
Mind reader kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa monta negatiivista kokemusta. Onko lisää kokemuksia, ja saiainko esimerkkejä draamasta ja muusta?
Eikö kellään ole positiivisia kokemuksia?En ole vielä huomannut mitään outoa, ollaan miehen kanssa tapailtu puolisen vuotta ja nyt puhuttu seurustelusta. Huomaa ehkä muita paremmin, jos mieltäni painaa joku tms, mutta muusta en ole huomannut. Tuleeko tuo draama ja muu kuvioihin myöhemmin vai onko hän vain erilainen kuin monet kokemukset täällä?
Ei ole mitään draamaa. Erityisherkkä osaa vain lukea sinua paremmin. Tietää ajatuksesi. Jos suhde kylmenee niin lähtee ennen kuin sinä kerkeät jättämään, koska hän aistii tunteet. Aistii petokset.
Tämä on totta. En sano, että se olisi pelkästään erityisherkkien taito, mutta itse olen aina osannut vaistota milloin ihmiset valehtelevat tai eivät oikeasti pidä minusta vaikka esittävät muuta.
Mä huomasin lapsena 10 vuotiaana että vanhemmilla on nyt jotain meneillään, en osannut kuvitella, että mitä, mutta jotain. Parin kk jälkeen vanhemmat erosi.
En minäkään tykkää käyttää sanaa "erityisherkkä" kuulostaa typerältä. Mun mielestä meillä on vain voimakkaampi kokemus elämään. Koetaan maailma vaan voimakkaammin.
Plus aistit ovat voimakkaammat.
Siksikään en kellekkään kerro, koska tulee niin kovat haukut kun "keksit mt-ongelmillesi uuden sanan"
Sorge, multa on kaikki tutkittu, eikä oo yhtäkään mt-ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös seurustellut erityisherkän kanssa ja seurustelen nyt henkilön kanssa, jolla voisi olla myös tunteellista eriryisherkkyyttä. (psykologin mielestä, ei minun)
Vaikeaa on. Erityisherkkä hermostuu kaikesta mitä teet, etkä voi koskaan ei voi tietää mikä arkipäiväiseltä tuntuva toiminto on hirvittävä vääryys. Mieliala vaihtelee nopeasti ja täysin arvaamattomasti. On sairaalloisen mustasukkainen. Väittää keskustellessa mustan valkoiseksi ja päinvastoin. Puheisiin on vaikea luottaa, koska totuus riippuu sen hetkisestä mielialasta. Stressaantuu KAIKESTA ja elämän päämäärä on "stressin" välttäminen.
Juokse...
Kaikki ei johdu erityisherkkyydestä. Jos sulla on laktoosi-intoleranssi ja vatsa menee banaanin syömisen jälkeen sekaisin, niin se ei johdu laktoosi-intoleranssista. Sua ärsyttää mun kommentti, mutta samalla tavalla mua ärsyttää se, miten osa on niin unisia, että kuvittelee kaiken johtuvan erityisherkkyydestä.
Vahvalla kokemuksella voin sanoa, että jos olet suhteessa erityisherkän kanssa ja harkitset jo eroa, niin tee se jo.
Useita vuosia meni hukkaan mulla, kun erityisherkän kanssa suunniteltiin tulevaa, mutta kaikki suunnitelmat piti aina vaihtaa lennosta tai sitten hylätä kokonaan. Se tilanne ei ainakaan meidän suhteessa parantunut, vaan paheni ajan myötä.
Erityisherkkää täytyy aina ymmärtää mutta vastavuoroinen ymmärrys on todella hankalaa, sillä erityisherkän ja tavallisemman ihmisen maailmat ovat niin perustavanlaatuisen erilaisia.
Asun avoliittossa erityisherkän kanssa ja vaikeita hetkiä on ollut vaikka olisin kuinka ymmärtäväinen häntä kohtaan. Minun tunteille ei jää tilaa ja tuntuu että kaikki pyörii vain hänen ympärillään. Omista tunteitani en uskalla juurikaan puhua, varsinkaan jos jollain tapaa negatiivisia kun hän saattaa reagoida niihin hyvin voimakkaasti. Haluisin vaan normisuhteen jossa voisi olla toisen kanssa tasapainossa ja kumpikin huomioida toista ja toisen tarpeita. Nyt suhde on lähinnä sitä että hän on kaiken napa, minun pitää ymmärtää ja kätkeä omat tunteeni. En ole onnellinen koska en voi olla oma itseni enkä saa tarvitsemaani tukea vaan tuntuu että olen yksin suhteessa ja yksinäisempi kuin koskaan ilman parisuhdetta. Voin sanoa olevani superempaattinen, välittävä ja toisen huomioiva ihminen niin en todellakaan tiedä, kuka erityisherkän kanssa pärjää...
Erityisherkkyyden taakse menee paljon asioita. Parhaimmillaan erityisherkän puolison kanssa on mukava keskustella ja katsella maailmaa. Eivät he hae draamaa.
Kielteisenä puolena on kaiken stressin välttäminen. Se tarkoittaa että eletään hissukseen ja ihmisiin pidetään etäisyys. Tulevaisuuden suunnittelu on hankalaa koska suunnitelmista kiinnipitäminen aiheuttaa stressiä :( Erityisherkkä myös vaihtaa suunnitelmia nopeasti oman logiikan mukaan ja se ei puolisolle aukea.
Ei ihmiset muutu noin syvälliseltä tasolta, joten ei kannata vakavaa suhdetta aloittaa. Jos haluaa vähän ihmiskontakteja ja ei ole omia tulevaisuuden suunnitelmia, niin sitten voi harkita.
Kaikkiin muihinkin herkkyyksiin suosittelisin siedätyshoitoa.Itsekkin olen joutunut kestämään kaikenlaista ja aina on selvitty.
Olen seurustellut vajaan vuoden. Erityis herkän kanssa. Hyvin on mennyt. Hän nauttii pienistä arjen asioista Pärjää hyvin ihmisten kanssa. Totta että vaatii joskus omaa aikaa. Mutta ei häiritsevästi. Kritiikin ottaa tunteella vastaan mutta on helposti selvitettävissä. Vaatii minulta tietynlaisen luonteen....
"erityisherkkyys" on nykyajan kiertoilmaus vaikeimmille mt- ongelmille.