Huono omatunto ylipainoon taipuvaisen lapsen äitinä..

Miksi rajoitat ruuan syömistä?? Siitä se syömishäiriö tulee ja salasyöminen. Herkut tietysti eri asia.

Jaa-a, hankalaa on. Meillä on vasta 3v., mutta pyöreä ollut koko ikänsä. Hassua on, että hän juoksee koko ajan ja liikkuu, vanhempi sisarus, joka ei tykkää liikkua, on laiha kuin tikku. Yritän vaivihkisesti antaa pieniä annoksia jälkkäriä, silloin kun sitä on. Vanhemman vikahan se ylipaino on, ei lapsen.

Minun on pakko rajoittaa ruuan syömistä. Ruokakin lihottaa jos syö kolme jättiannosta esim. jauhelihaspagettia päivässä + päälle muut ateriat. En voi antaa syödä niin paljon kuin haluaa, paitsi vihanneksia.

ap

Jänne miten samat elintavat näkyvät toisissa heti ja toisissa ei ollenkaan. Meillä on myös yksi läpipaskoja joka syö kuin hevonen eikä kenellekään tule mieleenkään rajoittaa hänen syömisiä, vaikka määrät ovatkin aivan tolkuttomia. Toinen on pulleampi mutta syö vähemmän ja kaikki suupalat lasketaan. Yhtä passiivisia liikkujia ovat, laiha ehkä vielä enemmin sohvaperuna.

Just vähän aikaa sitten julkaistiin laaja brittitutkimus, jossa oli tutkittu lasten syömiseen puuttumista terveydenhuollossa ja perheissä. Eli jos lapsi oli ylipainoinen tai alipainoinen, niin miten se syömiseen puuttuminen vaikutti lapsen (paino)kehitykseen ja ennen kaikkea syömisterveyteen.

OSaatteko arvata?

NO minäpä kerron:

a) lapset jotka olivat ylipainoisia, ja joiden syömistä pyrittiin rajoittamaan kehittivät entistä enemmän pakkomielteitä syömistä kohtaan, alkoivat syödä salaa ja paino nousi aina kun siihen oli mahdollisuus

b) lapset jotka olivat alipainoisia ja joita yritettiin saada syömään enemmän, kehittivät entistä enemmän vastenmielisyyttä ja kammoja ruokia ja syömistä kohtaan. Paino ei todellakaan noussut, ja jos se väliaikaisesti saatiin pakolla nousemaan, se laski heti kun syömisestä pystyi taas kieltäytymään.

Voi kunpa ihmiset nyt vihdoin tajuaisi, että lapselle on tuhat kertaa pahempaa olla koko ikänsä syömisen kanssa hukassa, kuin lapsena pullukka.  Ja että se lapsen syömisiin puuttuminen vaan yksinkertaisesti ei johda mihinkään hyvään. Se perushyvä nyrkkisääntö on että aikuiset määrää mitä syötävää on tarjolla, ja lapset ITSE PÄÄTTÄÄ MINKÄ VERRAN SYÖ, olipa se sitten (aikuisten mielestä) paljon tai vähän.

Tuli mieleen vielä toinenkin tutkimus: lapsena saman painoisista (ylipainoisista) lapsista ne, joiden painoon EI puututtu, vaan saivat elää ihan tavallista onnellista lapsen elämää ilman aikuisten painokyttäystä, olivat aikuisina keskimäärin selkeästi kevyempiä kuin ne, joiden painoon oli puututtu.

Että miettikää ihmiset, MIETTIKÄÄ mitä teette. Hyvä tarkoitus ei auta jos lopputulos on kamala, varsinkin kun nyt teidän viimeistään pitäisi tajuta mitä teette lapsillenne.

Mulla sama juttu, paitsi lapsi ei tykkää mistään vihanneksista. Liikkuu paljon ja mielellään silloin kun on seuraa, yksikseen nököttää vaan. Viikkorahansa kuluttaisi mielellään herkkuihin ja turhaan syömiseen kuten valkosipulipatonkiin. Hankalaa, kun tämän ikäisellä pitäisi olla jovapautta oman rahan käyttöön ja syömisten valintaan, mutta ei hän ollenkaan itse yhdistä herkkujen syömistä ja ylipainoa, eikä ole kiinnostunut hyvistä ruokatavoista.

No ettekö voi koko perhe alkaa sellaiselle ruokavaliolle, mikä ei lihota?

Ainakin vaaleat viljat kokonaan pois. Pasta ja makaroni ainakin vaan alkaa nälättämään pian uudestaan. Sitä myös imuroi sisäänsä tarvetta enemmän, kun on niin nopea syödä. Jos ruuassa on paljon pureskeltavaa, niin sen syö hitaammin ja tulee vähemmästä kylläiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama juttu, paitsi lapsi ei tykkää mistään vihanneksista. Liikkuu paljon ja mielellään silloin kun on seuraa, yksikseen nököttää vaan. Viikkorahansa kuluttaisi mielellään herkkuihin ja turhaan syömiseen kuten valkosipulipatonkiin. Hankalaa, kun tämän ikäisellä pitäisi olla jovapautta oman rahan käyttöön ja syömisten valintaan, mutta ei hän ollenkaan itse yhdistä herkkujen syömistä ja ylipainoa, eikä ole kiinnostunut hyvistä ruokatavoista.

No mitä jos olisit seuraksi lapsellesi?

Makeaa kerran päivässä? Kuka tahansa lihoaa noin! Lopeta kompromissit heti jos haluat lastasi auttaa.

Käyttäjä10803 kirjoitti:

Just vähän aikaa sitten julkaistiin laaja brittitutkimus, jossa oli tutkittu lasten syömiseen puuttumista terveydenhuollossa ja perheissä. Eli jos lapsi oli ylipainoinen tai alipainoinen, niin miten se syömiseen puuttuminen vaikutti lapsen (paino)kehitykseen ja ennen kaikkea syömisterveyteen.

OSaatteko arvata?

NO minäpä kerron:

a) lapset jotka olivat ylipainoisia, ja joiden syömistä pyrittiin rajoittamaan kehittivät entistä enemmän pakkomielteitä syömistä kohtaan, alkoivat syödä salaa ja paino nousi aina kun siihen oli mahdollisuus

b) lapset jotka olivat alipainoisia ja joita yritettiin saada syömään enemmän, kehittivät entistä enemmän vastenmielisyyttä ja kammoja ruokia ja syömistä kohtaan. Paino ei todellakaan noussut, ja jos se väliaikaisesti saatiin pakolla nousemaan, se laski heti kun syömisestä pystyi taas kieltäytymään.

Voi kunpa ihmiset nyt vihdoin tajuaisi, että lapselle on tuhat kertaa pahempaa olla koko ikänsä syömisen kanssa hukassa, kuin lapsena pullukka.  Ja että se lapsen syömisiin puuttuminen vaan yksinkertaisesti ei johda mihinkään hyvään. Se perushyvä nyrkkisääntö on että aikuiset määrää mitä syötävää on tarjolla, ja lapset ITSE PÄÄTTÄÄ MINKÄ VERRAN SYÖ, olipa se sitten (aikuisten mielestä) paljon tai vähän.

Tuli mieleen vielä toinenkin tutkimus: lapsena saman painoisista (ylipainoisista) lapsista ne, joiden painoon EI puututtu, vaan saivat elää ihan tavallista onnellista lapsen elämää ilman aikuisten painokyttäystä, olivat aikuisina keskimäärin selkeästi kevyempiä kuin ne, joiden painoon oli puututtu.

Että miettikää ihmiset, MIETTIKÄÄ mitä teette. Hyvä tarkoitus ei auta jos lopputulos on kamala, varsinkin kun nyt teidän viimeistään pitäisi tajuta mitä teette lapsillenne.

Kiva kun mediassa toitotetaan, että lapsen ylipaino on vanhemman vastuulla, mutta kaikenlainen muu puuttuminen kuin liikunnan ja vihannesten lisäys aiheuttaa syömishäiriön, mikä sekin sitten on vanhemman syy. Kertokaa nyt sitten pitääkö sen lapsen antaa olla ja syödä vai puuttua painoon jotenkin oikeasti tehokkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama juttu, paitsi lapsi ei tykkää mistään vihanneksista. Liikkuu paljon ja mielellään silloin kun on seuraa, yksikseen nököttää vaan. Viikkorahansa kuluttaisi mielellään herkkuihin ja turhaan syömiseen kuten valkosipulipatonkiin. Hankalaa, kun tämän ikäisellä pitäisi olla jovapautta oman rahan käyttöön ja syömisten valintaan, mutta ei hän ollenkaan itse yhdistä herkkujen syömistä ja ylipainoa, eikä ole kiinnostunut hyvistä ruokatavoista.

No mitä jos olisit seuraksi lapsellesi?

Olenko sanonut että en ole seuraksi lapselleni?

Vierailija kirjoitti:

Makeaa kerran päivässä? Kuka tahansa lihoaa noin! Lopeta kompromissit heti jos haluat lastasi auttaa.

Monissa maissa syödään jälkiruokaa joka päivä

Ei tavallista ruokaa pidä rajoittaa. Se johtaa juuri siihen, ettei lapsi osaa itse tunnistaa kylläisyyttään. Vaarana on myös salaa syöminen.

Syödäänkö teillä säännöllisesti 5 kertaa päivässä? Sekin on tosi tärkeää. Lapset tarttee ruokaa säännöllisesti ja terveellinen välipala aterioiden välillä vähentää ahmimista aterialla.

Vierailija kirjoitti:

Minun on pakko rajoittaa ruuan syömistä. Ruokakin lihottaa jos syö kolme jättiannosta esim. jauhelihaspagettia päivässä + päälle muut ateriat. En voi antaa syödä niin paljon kuin haluaa, paitsi vihanneksia.

ap

Kunnon ruokaa voi varmasti syödä niin paljon kuin haluaa. Kieltämällä ja rajoittamalla vain aiheutat syömiseen liittyvää houkutusta ja syyllisyyttä ja ongelmia, joista lapsi ei pääse eroon aikuisenakaan. Ei kai teillä joka päivä spagettia syödä? Sehän on pikemminkin sellainen viikonlopun herkkuruoka. Vanhemmat käyvät kaupassa ja ostavat ruuan, joten he päättävät, mitä ruokaa kotona syödään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makeaa kerran päivässä? Kuka tahansa lihoaa noin! Lopeta kompromissit heti jos haluat lastasi auttaa.

Monissa maissa syödään jälkiruokaa joka päivä

Esim? Jälkiruokia on aika paljon, mutta jos suomalainen "syö makeaa" se on paljon enemmän kuin desi jäätelöä tai pari riviä suklaata. Täällä nälkävuosien loppuun jämähtänyt kansa syö aina pahoinvointiin saakka.

Vierailija kirjoitti:

Minun on pakko rajoittaa ruuan syömistä. Ruokakin lihottaa jos syö kolme jättiannosta esim. jauhelihaspagettia päivässä + päälle muut ateriat. En voi antaa syödä niin paljon kuin haluaa, paitsi vihanneksia.

ap

Meillä oli sama tilanne tulossa pojan kanssa aikoinaan. Sovittiin, että syö normaaliannoksen ja pienen lisäannoksen. Jos sen jälkeen on vielä nälkä, odottaa 15min ja sitten saa hakea santsilautasen. Ikinä ei hakenut, kun ruoka ehti laskeutua riittävästi. Ja sitä kautta saatiin ruokailuun järkevät annoskoon. Poika on nyt 15v ja homma ei ole lähtenyt lapasesta edes murrosiän takia.

Ei kai nyt kukaan voi antaa herkkuja kerran päivässä? Ei tämä voi olla totta. :D

1/5 ei kukaan ole niin tyhmä, että ihmettelee epäterveellisen kotiruuan kuten spagetin ja joka päiväisen makean lihottavan.

Jäätelöä joka päivä? Eh. Tommosessa yhdessä jäätelössä on aika paljon kaloreita, varsinkin lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä10803 kirjoitti:

Just vähän aikaa sitten julkaistiin laaja brittitutkimus, jossa oli tutkittu lasten syömiseen puuttumista terveydenhuollossa ja perheissä. Eli jos lapsi oli ylipainoinen tai alipainoinen, niin miten se syömiseen puuttuminen vaikutti lapsen (paino)kehitykseen ja ennen kaikkea syömisterveyteen.

OSaatteko arvata?

NO minäpä kerron:

a) lapset jotka olivat ylipainoisia, ja joiden syömistä pyrittiin rajoittamaan kehittivät entistä enemmän pakkomielteitä syömistä kohtaan, alkoivat syödä salaa ja paino nousi aina kun siihen oli mahdollisuus

b) lapset jotka olivat alipainoisia ja joita yritettiin saada syömään enemmän, kehittivät entistä enemmän vastenmielisyyttä ja kammoja ruokia ja syömistä kohtaan. Paino ei todellakaan noussut, ja jos se väliaikaisesti saatiin pakolla nousemaan, se laski heti kun syömisestä pystyi taas kieltäytymään.

Voi kunpa ihmiset nyt vihdoin tajuaisi, että lapselle on tuhat kertaa pahempaa olla koko ikänsä syömisen kanssa hukassa, kuin lapsena pullukka.  Ja että se lapsen syömisiin puuttuminen vaan yksinkertaisesti ei johda mihinkään hyvään. Se perushyvä nyrkkisääntö on että aikuiset määrää mitä syötävää on tarjolla, ja lapset ITSE PÄÄTTÄÄ MINKÄ VERRAN SYÖ, olipa se sitten (aikuisten mielestä) paljon tai vähän.

Tuli mieleen vielä toinenkin tutkimus: lapsena saman painoisista (ylipainoisista) lapsista ne, joiden painoon EI puututtu, vaan saivat elää ihan tavallista onnellista lapsen elämää ilman aikuisten painokyttäystä, olivat aikuisina keskimäärin selkeästi kevyempiä kuin ne, joiden painoon oli puututtu.

Että miettikää ihmiset, MIETTIKÄÄ mitä teette. Hyvä tarkoitus ei auta jos lopputulos on kamala, varsinkin kun nyt teidän viimeistään pitäisi tajuta mitä teette lapsillenne.

Kiva kun mediassa toitotetaan, että lapsen ylipaino on vanhemman vastuulla, mutta kaikenlainen muu puuttuminen kuin liikunnan ja vihannesten lisäys aiheuttaa syömishäiriön, mikä sekin sitten on vanhemman syy. Kertokaa nyt sitten pitääkö sen lapsen antaa olla ja syödä vai puuttua painoon jotenkin oikeasti tehokkaasti.

Opetat lapsen syömään terveellisesti. Jos ruokavalio koostuu spagetista ja jäätelöstä niin tottakai lihoaa ja jos rajoitetaan ruokaa, koska idiootit vanhemmat tekevät epäterveellistä ruokaa niin tuleehan siitä syömishäiriö. Syötä lapsille terveellistä ruokaa niin ei tarvitse rajoittaa.