Raivoava mies
Olemme olleet pitkään yhdessä. Hän oli alussa mitä huomaavaisin ihminen. Jossain välissä hän alkoi saamaan satunnaisia raivokohtauksia. Lähinnä minulle huutamista ja haukkumista. Nykyään raivoaminen on päivittäistä. Esimerkiksi siitä, että olen parkkeerannut auton väärin päin pihaan. Syy suuttumisen voi olla hyvin pieni.. Olen miettinyt eroa. Mikä helevetti se on, kun en osaa lähteä tästä suhteesta? Olen ihan loppu jatkuvaan alistamiseen. Olenko ainoa tässä maailmassa, joka ei osaa erota?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita vaikka ajatuksistasi kirje, jätä se miehelle ja lähdet pariksi viikkoa muualle. Ihmiset harvoin tajuaa omaa käytöstään pelkästään nätisti puhumalla.
Täysi hiljaisuus, niin mies saisi aikaa ja tilaa ajatella ja tehdä kaiken kuten haluaa.
Sinäkin huomaisit, kuinka helppoa elämä on kun joku ei ole päivittäin moittimassa ja taivuttamassa omaan tahtoonsa.
Parisuhteessa on kaksi erillistä ihmistä, joilla on omat tunteet ja tarpeet ja kummallakin täytyy olla oikeus ilmaista niitä tasaveroisesti.
Onko miehelle oikeasti tärkeämpää suorittaa kaikki juuri kuten hän haluaa, vai haluaisko se enemmän että kummallakin on hyvä olo ja rauha maassa?
Jos pitää itseään jumalan vertaisena ja ehdottomana oikeana totuutena ja tapana, niin se pärjää kyllä yksinkin.
Tämä voisi olla hyvä idea. Saisin samalla itsekin etäisyyttä tähän kaikkeen. Saattaisin jopa tulla siihen lopputulokseen, etten halua enää palata.
Miehessä on narsistisia piirteitä, jonka vuoksi hän ei näe omassa toiminnassaan mitään väärää. Pelkään sitä, että hän parantaa käytöstään taas hetkeksi ja palaa sitten siihen raivoamiseen.. Ja taas huomaan, että on mennyt vuosi hukkaan elämästä. Kone vuotta sitten lähdin ja olin pois hetken kotoa. Paransi käytöstään, mutta se kesti sen puoli vuotta.. Siitä alkoi taas pienin askelin lipsumaan.
-Ap
Temperamenttiasiat on aika hankalia. Minunkin ex-mies oli sellainen, että sai asiat hoitumaan helpoimmin pienessä tasaisessa raivotilassa. Kai siinä kohoaa adrenaliinit ja muut stressihormonit hyvälle tasolle, jos saa itsensä lietsottua vihaiseksi. Hänellä se toimi hyvin työasioissa, mutta eihän samalla menetelmällä voi perhe-elämää viettää, joten minulla meni lopulta hermo tuohon kiukuttelijaan. Kun hän jäi sittemmin pois kyseisestä melko hankalasta työstä, on hänen kanssaan ihan helppo taas tulla toimeen muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta kun pääset tuollaisesta eroon niin tajuat että elämä on oikeasti ihanaa kun saa olla ihan tyytyväinen kaikkeen tekemäänsä.
Mun mies kerran arvosteli mun tapaa pilkkoa kasviksia. Siihen loppu se pilkkominen.
En ymmärrä miten kenelläkään aikuisella ihmisellä on varaa tulla kommentoimaan toisten tekemisiä - siis sellaisia joilla ei ole mitään väliä.leikatkoon itse porkkanaa miten tykkää, en puutu siihen. Eikä tartte puuttua munkaan toimiin.Niin se varmaan on, että tajuan tämän kaiken kauheuden vasta kunnolla, kun lähden täältä. Ja mietin miksi olen tuhlannut elämästäni 7vuotta tuollaiseen ihmiseen.
Olisin voinut joskus kirjoittaa täsmälleen samat sanat kuin sinä. Minun mielestäni parkkipaikalla oli ne 7 muuta autoa väärin päin ja minun oikein. Silloin hyvästelin koiramme kun otti aseen esille, eikä meillä onneksi muuta yhteistä ollutkaan.
En puhunut erosta vaan järjestin itselleni työn ja asunnon toisella paikkakunnalla ja sitten ilmoitin, että tämä oli nyt tässä.
Paskaan tottuu kun paskassa elää..
25 jatkaa vielä, että ihan oikeasti on myös olemassa niitä miehiä, jotka kohtelevat sinua hyvin. Puhuvat sinulle kauniisti, huolehtivat hyvinvoinnista ja arjen yllätyksistä, rakastelevat ja välittävät.
Mene niitä kohti.
Kirjoita vaikka ajatuksistasi kirje, jätä se miehelle ja lähdet pariksi viikkoa muualle. Ihmiset harvoin tajuaa omaa käytöstään pelkästään nätisti puhumalla.
Täysi hiljaisuus, niin mies saisi aikaa ja tilaa ajatella ja tehdä kaiken kuten haluaa.
Sinäkin huomaisit, kuinka helppoa elämä on kun joku ei ole päivittäin moittimassa ja taivuttamassa omaan tahtoonsa.
Parisuhteessa on kaksi erillistä ihmistä, joilla on omat tunteet ja tarpeet ja kummallakin täytyy olla oikeus ilmaista niitä tasaveroisesti.
Onko miehelle oikeasti tärkeämpää suorittaa kaikki juuri kuten hän haluaa, vai haluaisko se enemmän että kummallakin on hyvä olo ja rauha maassa?
Jos pitää itseään jumalan vertaisena ja ehdottomana oikeana totuutena ja tapana, niin se pärjää kyllä yksinkin.