Miten vanhus saadaan siirtymään " laitokseen" jos ei halua?
Voisiko joku avata asiaa miten se käytännössä tapahtuu? Jos huomataan että kotihoidon köynkit ei enää riitä, ja vanhus sanoo en lähde - viedäänkö "väkisin "?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mene itse sinne keskitysleirille senkin n.tsi! Jos teinen ei halua kotoaan pois niin anna olla.
Häpeä senkin sika!
Jos vanhus on sekava ja vaaraksi itselleen ja naapureille, sinusta olisi siis ok antaa polttaa koko talo?
Itsemääräämisoikeus menee kaikessa edelle, ketään ei voi pakottaa mihinkään ellei hän itse halua.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Kyllä voi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Maksaa tietysti, jos on varaa maksaa. Mutta ei se nyt ole ihan verrattavissa siihen, että maksaa täyden hinnan yksityisestä palvelusta.
Vietiin väkisin koska omaiset eivät jaksaneet hoitaa, huusi monta päivää mutta sopeutui lopulta.
Ylirasitus ei liene tarkoitus noin yleensä yhteiskunnassa. Nuoremmilla on väliä silloin kun aiheutuu riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Maksaa tietysti, jos on varaa maksaa. Mutta ei se nyt ole ihan verrattavissa siihen, että maksaa täyden hinnan yksityisestä palvelusta.
No on se, jos kymmenen minuutin piipahduksesta joutuu maksamaan kolme kymppiä.
Toisin kuin laitoshoidossa, kotihoidossa ei ole maksukattoa siinä mielessä, että asiakkaalle pitäisi jättää tietty osa eläkkeesta omiin menoihin. Kotihoidosta voi laskuttaa mitä vain. Jos ei vanhuksella ole varaa, niin se on voi voi.
Yhdeksänkymppinen vanhempani on jo dementoitunut, hortoilee ulos sisävaatteissa keskellä yötä soittelemaan naapurien ovikelloja ja yrittää ajaa autoa, vaikka on menettänyt jo kortinkin. Poliisi ja ambulanssi ovat jo monta kertaa hakeneet sekavan ihmisen terveyskeskukseen yöksi.
Hän ei myönnä sairastavansa dementiaa, eikä muista olleensa muistitesteissä. Ei aina syö kotihoidon jakamia lääkkeitä. Sisko sai vihdoin jankuttamalla hänet allekirjoittamaan laitoshoitopaikkahakemuksen, mutta saapa nähdä, saadaanko hänet sinne sitten, kun paikka saadaan.
Edunvalvontahakemus on toinen vaihtoehto tuolle tahkoamiselle, mutta senkin hakeminen on aikamoinen prosessi ja edellyttää tosiaan lääkärintodistuksen ja oikeuden päätöksen. Parasta olisi, jos joku lähiomainen suostuisi edunvalvojaksi, julkinen valvoja on byrokraattinen ja kallis ratkaisu.
Tsemppiä, et ole yksin.
Otimme ädiltä hellan pois käytöstä. Ei tullut yhtään mitään, kun levy jäi jatkuvasti päälle. Odottaa nyt laitospaikkaa kuudetta vuotta. On raskasta, kun käyn työssä ja on perhe. Mutta ei ole vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Maksaa tietysti, jos on varaa maksaa. Mutta ei se nyt ole ihan verrattavissa siihen, että maksaa täyden hinnan yksityisestä palvelusta.
No on se, jos kymmenen minuutin piipahduksesta joutuu maksamaan kolme kymppiä.
Toisin kuin laitoshoidossa, kotihoidossa ei ole maksukattoa siinä mielessä, että asiakkaalle pitäisi jättää tietty osa eläkkeesta omiin menoihin. Kotihoidosta voi laskuttaa mitä vain. Jos ei vanhuksella ole varaa, niin se on voi voi.
Jos kunta sijoittaa vanhuksen yksityiseen hoitokotiin, ei eläkkeestä tarvitse jättää mitään. Tuo, että eläkkeestä pitää jättää osa omiin menoihin, koskee vain julkisia hoitokoteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Anopill on Alzheimer ja kotihoito käy 5 x vrk. Vaaratilanteita on ollut , vedenkeitin sulanut hellalle, kerran laittoi pyykkikoneeseen fairya jne. Pitäänee soittaa lääkäriaika.
Ja se lääkäri tekee mitä?
Kirjoittaa lausunnon jonka perusteella aletaan hakea edunvalvontaa.
Lääkäri kysyy Alzheimer potilaalta kuinka tämä voi ja tämä vastaa että hienostihan hän voi. Seuraavaksi kysytään miten pärjäät siellä kotona ja tämä vastaa hienostihan minä. Omainen yrittää selittää vieressä, että ei todellakaan pärjää ja taas potilas lähetään kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ei. Jos on dementoitunut, voidaan edunvalvonnan kautta pakottaa muuttamaan. Tai jos kotihoidon käynnit ei riitä, kunta voi katsoa ettei resursseja niiden lisäykseen ole ja velvoittaa vanhuksen maksamaan itse lopun tarvitsemansa avun taikka siirtymään "laitokseen". Jos ei suostu maksamaan taikka muuttamaan siltikään, se on hänen valintansa, pärjää tai ei.
"Maksaa itse" kyllä toimii jo kotihoidonkin suhteen. Se maksaa vanhukselle kunnasta ja käynneistä riippuen monta kymppiä.
Ketään ei voi jättää heitteille. Edes ärsyttävän itsepäistä dementikkoa.
Maksaa tietysti, jos on varaa maksaa. Mutta ei se nyt ole ihan verrattavissa siihen, että maksaa täyden hinnan yksityisestä palvelusta.
No on se, jos kymmenen minuutin piipahduksesta joutuu maksamaan kolme kymppiä.
Toisin kuin laitoshoidossa, kotihoidossa ei ole maksukattoa siinä mielessä, että asiakkaalle pitäisi jättää tietty osa eläkkeesta omiin menoihin. Kotihoidosta voi laskuttaa mitä vain. Jos ei vanhuksella ole varaa, niin se on voi voi.
Jos kunta sijoittaa vanhuksen yksityiseen hoitokotiin, ei eläkkeestä tarvitse jättää mitään. Tuo, että eläkkeestä pitää jättää osa omiin menoihin, koskee vain julkisia hoitokoteja.
Ei pidä paikkaansa.
Jos kunta sijoittaa, kunta ostaa silloin ostopalveluna sen hoidon ja sitä koskevat samat määräykset kuin kunnan omia hoitokoteja. Tiedän tämän, koska oma äitini on yhdistyksen ylläpitämässä hoitokodissa, josta kunta ostaa hoitopalveluita.
Kunta EI voi tehdä sijoituspäätöksiä, jotka menevät yli vanhuksen maksukyvyn.
Mutta toki jos vanhus tai tämän omaiset itse päättävät sijoittaa vanhuksen yksityiseen hoitokotiin, silloin maksukatto ei päde, hinta voi olla tuhansia euroja kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Anopill on Alzheimer ja kotihoito käy 5 x vrk. Vaaratilanteita on ollut , vedenkeitin sulanut hellalle, kerran laittoi pyykkikoneeseen fairya jne. Pitäänee soittaa lääkäriaika.
Ja se lääkäri tekee mitä?
Kirjoittaa lausunnon jonka perusteella aletaan hakea edunvalvontaa.
Lääkäri kysyy Alzheimer potilaalta kuinka tämä voi ja tämä vastaa että hienostihan hän voi. Seuraavaksi kysytään miten pärjäät siellä kotona ja tämä vastaa hienostihan minä. Omainen yrittää selittää vieressä, että ei todellakaan pärjää ja taas potilas lähetään kotiin.
Taidat kärjistää nyt urakalla.
Totta kai kartoitetaan vanhuksen hoitohistoriaa. Ap:n vanhus on jo saanut Alzheimer-diagnoosin ja kotihoitoa, joten hoidon tarve on selvä. Jos diagnoosia ei ole, vanhukselle tehdään muistitestit.
Se toki on totta, että osassa kunnista on laitoshoitopaikkatilanne niin surkea, että tarjolla on lähinnä eioota ja silloin paikkaa on vaikea saada.
Mutta eivät lääkärit nyt sentään ihan idiootteja ole.
Niihin laitoksiin ei tosiaan edes pääse omasta tahdostaan. Pyritään vaan siihen että pysyisivät kotonaan. Meidän dementikko-mummo sytytti asunnossaan tulipalon koska unohti että oli tekemässä ruokaa ja lähti kauppaan. Kauppareissulle lähti talvipakkasissa pelkässä aamutakissa, ja eksyi siihen 2km matkalle ja istuskeli hangessa. Onneksi ohikulkija vei kauppaan lämmittelemään ja soitti ambulanssin. Kaupungin virkailija joka vastaa palveluasumisesta tokaisi minulle että "kaikki vanhukset on vähän hupsuja, eihän sitä vanhusta voi kotoaan riistää pikku sattumusten takia!". Mummon pääsi palveluasumisen piiriin vasta kun unohti syödä, ottaa lääkkeensä ja tulipaloja syttyi oli lähes päivittäin. Mummo myöskin vaelsi rappukäytävässä, huusi ja itki apua koska luuli että painajaiset ovat totta. Sitten mummo sai veritulpan koska ei syönyt lääkkeitään ja joutui sairaalaan.
Onneksi toinen virkailija hommasi paikan vanhainkodista! Mummo odotteli paikan vapautumista sairaalassa n.4kk. Aluksi oli vastaan ja yritti päästä kotiin vaikka väkisin. Mutta parin kuukauden jälkeen ilmoitti kuinka hänen on hyvä olla ja on onnellinen ettei tarvitse olla yksin kotona.
Eli mitä huonompaan kuntoon vanhus ensin ajautuu, sitä paremmin pääsee palveluasumisen piiriin. Tosin varautukaa siihen että jonot on pitkät ja yleensä montaa ei ikäihmisten vointi edes kiinnosta. Itse aloitimme hankkeen saada mummo hoitokotiin v.2015 ja palvelukotiin pääsi 2018. Mummo on nyt 95.
Vierailija kirjoitti:
Niihin laitoksiin ei tosiaan edes pääse omasta tahdostaan. Pyritään vaan siihen että pysyisivät kotonaan. Meidän dementikko-mummo sytytti asunnossaan tulipalon koska unohti että oli tekemässä ruokaa ja lähti kauppaan. Kauppareissulle lähti talvipakkasissa pelkässä aamutakissa, ja eksyi siihen 2km matkalle ja istuskeli hangessa. Onneksi ohikulkija vei kauppaan lämmittelemään ja soitti ambulanssin. Kaupungin virkailija joka vastaa palveluasumisesta tokaisi minulle että "kaikki vanhukset on vähän hupsuja, eihän sitä vanhusta voi kotoaan riistää pikku sattumusten takia!". Mummon pääsi palveluasumisen piiriin vasta kun unohti syödä, ottaa lääkkeensä ja tulipaloja syttyi oli lähes päivittäin. Mummo myöskin vaelsi rappukäytävässä, huusi ja itki apua koska luuli että painajaiset ovat totta. Sitten mummo sai veritulpan koska ei syönyt lääkkeitään ja joutui sairaalaan.
Onneksi toinen virkailija hommasi paikan vanhainkodista! Mummo odotteli paikan vapautumista sairaalassa n.4kk. Aluksi oli vastaan ja yritti päästä kotiin vaikka väkisin. Mutta parin kuukauden jälkeen ilmoitti kuinka hänen on hyvä olla ja on onnellinen ettei tarvitse olla yksin kotona.
Eli mitä huonompaan kuntoon vanhus ensin ajautuu, sitä paremmin pääsee palveluasumisen piiriin. Tosin varautukaa siihen että jonot on pitkät ja yleensä montaa ei ikäihmisten vointi edes kiinnosta. Itse aloitimme hankkeen saada mummo hoitokotiin v.2015 ja palvelukotiin pääsi 2018. Mummo on nyt 95.
Noin voi käydä, mutta ei tuo onneksi kaikissa kunnissa ole tilanne. Riippuu täysin kunnasta.
Omainen voi tehdä paljon turvallisuuden eteen laitospaikkaa odottaessa. Ihan ensiksi kierretään hellan sulake irti ja ruoat tilataan ruokapalvelulta. Pois viedään myös kynttilät ja tulentekovehkeet. Sähkökatkojen varalle muutama taskulamppu, jossa on pimeässä loistava runko, jotta ne löytyvät. Myös sähkökiukaan sulakkeen voi ottaa pois. Sulaketauluun iso virallisen näköinen kyltti : ei saa koskea.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei halua laitokseen. Kyllä suomen vanhustenhoito taso tiedetään ..
Isä halusi, mutta ei meinannut millään päästä edes jonoon. Onneksi tuli lääkäri, joka kieltäytyi kotiuttamasta pitäen sitä heitteillejättönä.
Hella poistetaan asunnosta- tai liitännät irrotetaan.
Mikrossa voi lämmiittää.
Uusi kahvinkeitin joka sammuu isestään.
Toisaalta on hoitajien voi avarojen tuhlausta jos 5 x päivässä käydään.
Vanhukset saa liian kauan asua kotona jos me muut maksetaan se veroissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Anopill on Alzheimer ja kotihoito käy 5 x vrk. Vaaratilanteita on ollut , vedenkeitin sulanut hellalle, kerran laittoi pyykkikoneeseen fairya jne. Pitäänee soittaa lääkäriaika.
Ja se lääkäri tekee mitä?
Kirjoittaa lausunnon jonka perusteella aletaan hakea edunvalvontaa.
Lääkäri kysyy Alzheimer potilaalta kuinka tämä voi ja tämä vastaa että hienostihan hän voi. Seuraavaksi kysytään miten pärjäät siellä kotona ja tämä vastaa hienostihan minä. Omainen yrittää selittää vieressä, että ei todellakaan pärjää ja taas potilas lähetään kotiin.
Minäpä kirjoitin lääkärille ennakkoon kirjeen, jossa kerroin todellisuudesta. Suosittelen samaa.
Heitteelle jättö on kielletty.