11 asiaa, joita hesalaiset eivät vain tajua
1. ”Hesa” ja ”raitsikka” ovat kelpo sanoja
Mikä ihmeen Stadi? Se on Hesa! Se, mitä sanaa tai murretta käyttää, ei tee kenestäkään sen huonompaa tai parempaa, tyhmempää tai fiksumpaa kuin muutkaan.
2. Kehä kolmosen ulkopuolella on kuin onkin elämää
Koko muu Suomi ei tosiaan ole pelkkää maaseutua. Ja ei, poronhoitoalue ei ala puolivälistä Suomea. Se, että kysyy kajaanilaiselta, onko tällä poroja lemmikkinä, on yhtä absurdi asia kuin kysymys siitä, asuuko Suomessa jääkarhuja.
Eikä muuten sovi unohtaa, että moni maamme menestyneimmistä ihmisistä on kotoisin ihan muualta kuin Helsingistä. Pikkukaupungeista löytyy myös runsaasti todellisia kulinaristisia aarteita.
3. 5 minuutin odotusaika ei ole pitkä
Helsinkiläisillä tuntuu aina olevan kiire metroon tai linikkaan, vaikka niitä metroja ja linkkuja kulkee muutaman minuutin välein.
Mitä se sellainen oikein on? Monessa Suomen kolkassa myöhästynyt saa odottaa seuraavaa julkista liikenneajoneuvoa useamman tunnin – sikäli mikäli julkista liikennettä edes on.
4. Helsingin julkinen liikenne on aika loistava
Toki HSL:n uudistukset, Hämeentien remontit Länsimetrot ja kehäradat voivat hämmentää. Loppupeleissä Helsingin julkinen liikenne on kuitenkin myös kansainvälisesti vertailtuna mainio. Autoa ei oikeastaan tarvitse.
5. Hesassa kaikki on mahdottoman lähellä
Ruuhkat saattavat toki pidentää paikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa Helsingissä. Asiat kannattaa kuitenkin laittaa mittasuhteisiin.
Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt ry julkaisi vuonna 2012 Facebook-sivullaan kuvan, joka havainnollisti etäisyyksiä peruspalveluihin. Siinä esitettiin, kuinka kauas Helsingistä tarvitsisi lähteä, jotta matka vastaisi sitä, jonka Inarin kuntaan kuuluvalla Sevettijärvellä asuva joutuu tekemään.
Apteekkiin oli Sevettijärveltä tuolloin noin 150 kilometrin matka. Se on yhtä pitkä matka kuin Helsingistä Haminaan. Rautatieasemalle ja synnytyssairaalaan oli noin 470 kilometrin matka – siis yhtä pitkälti kuin Helsingistä Iisalmeen tai Pietarsaarelle.
6. Ikkunasta siintävä puistikko ei ole metsä
Muualta Suomesta muuttava saattaa asuntotarjontaa katsoessaan pettyä karvaasti, kun luvattu ”luonnonläheinen sijainti” tarkoittaa rakennettua viheraluetta, parin kilometrin latua tai kerrostalon ikkunasta pilkottavaa merta.
Monelle luonnonläheisyys tarkoittaa ennemminkin koskematonta metsää. Tai vähintään paikka, jossa ei ole muita ihmisiä mailla halmeilla.
7. Helsinki on tapahtumia pullollaan
Helsingissä on kirjastoja, museoita, konsertteja, teattereita, urheilua, ravintoloita ja oopperaa. Siellä on myös kaupungin järjestämiä tapahtumia ja aktiviteettejä joka päivälle. Monissa maakunnissa suljetaan nuorten yhteisötilatkin.
8. Hyvähän se on hesalaisen reissata!
Ikään kuin Helsingin omassa tapahtumatarjonnassa ei olisi tarpeeksi, sieltä on myös helppoa tehdä pitkiä viikonloppureissuja ulkomaille.
Jos vastaavaa ehdottaa etäämmällä asuvalle ystävälleen, ei kannata ihmetellä, jos vastaanotto ei ole valtaisan innostunut. Monesta paikasta pelkästään lentokentälle pääsemiseen menee koko päivä. Junaliput Suomen sisällä saattavat myös maksaa enemmän kuin lennot Espanjaan.
9. Ei ole ihme, jos ei ole käynyt Tallinnassa tai Ruotsissa
Jos joutuu joka tapauksessa matkustamaan puoli Suomea, miksi sen jälkeen menisi tunnin laivamatkan päähän samoihin lämpötiloihin ja trendikahviloihin, joita Helsingissäkin on?
Samalla vaivalla voi lähteä saman tien kunnon reissuun. Myös ekologisemmin junalla jatkaen pääsee pidemmällekin Eurooppaan.
Kommentit (73)
Paikkakuntia, joissa on tai on ollut raitiotie? Yksi näyttää näiltä rikkiviisailta unohtuvan: Haagan kauppala.
En tajua aloituksen merkitystä, vaikken edes ole stadilainen vaan granilainen.
Vituttaa tuo maalaisten jatkuva jauhaminen Helsinkiläisten kiireestä. Täällä suurin osa kulkee matkojaan julkisella liikenteellä ja se tarkoittaa ihan oikeasti minuuttiaikataulua. Matkaan saattaa helposti sisältyä kaksi tai jopa kolme vaihtoa, jolloin vaihtoaika liikennevälineiden välillä saattaa olla puolesta minuutista kiinni. Kun myöhästyt sitten yhdestä, menee koko reitti pilalle ja 30 minuutin matka saattaa venyä 50 minuutin matkaksi josta iso osa pitkiä odotteluaikoja pysäkillä räntäsateessa. Pahimmassa tapauksessa on kiire hakemaan lapset päiväkodista tai viemään muihin menoihin. Maalla asuva ei tätä tietenkään ymmärrä koska töistä lähtiessä hypätään autoon ja ajetaan maantietä pitkin kymmenisen minuuttia kotiin. Kelpaa sitten seisoskella Helsinginreissulla keskellä tietä liukuportaiden tukkeena ja paheksua metroon/junaan/bussiin juoksevia "hesalaisia" kiireestä.
Asun pohjois'Helsingissä ja kun lähden esimerkiksi Stockmannille tai Kamppiin, sanon lähteväni stadiin. Minulle ydinkeskusta on stadi.
Oon muuten samaa mieltä paitsi toi ykköskohta on ihan kauhea. Hesa tai mikä toi, ratsikka? on? Aivan naurettavia sanoja. Joko Helsinki tai Stadi ja sillä selvä.
Yksi kohta on myös se, että jos isommassa facebook-ryhmässä, oli sitten koko Suomen kattava kirppariryhmä tai vaikka eläinkarkurit, niin se on kumma, että lähes kaikki muut osaa laittaa PAIKKAKUNNAN siihen, että missä asia X on. Esim. LAHTI, karannut koira nähty risteyksessä xy. Mutta helsinkiläisille kaikki tapahtuu aina Helsingissä ja kaikki muutkin asuvat aina Helsingissä, joten paikkakuntaa ei tarvitse koskaan mainita. Ja sitten ihmetellään, kun Suomessakin on aika monta tietä jotka ovat samanimisiä. Joitain poikkeuksia toki on - poikkeuksia sääntöön, jossa Vain Helsingissä Voi Tapahtua Asioita.
Voi kristuksenvit.tu näitä landejunttien lässytyksiä. Pysykää siellä metsässä älkääkä tylko stadiin hienojen ja arvokkaiden ihmisten keskuuteen. Tänäänkin joku lantahattu yritti maksaa sporassa lippua hiluilla. Teki mieli viskasta se niskaper.seotteella ulos meidän akateemisten aikaa tuhlaamasta.
Kutsukaa vain Helsinkiä Hesaksi tms. Ja käyttäkää vain omia sanojanne sporalle ja dösälle, se on ihan ok. Mutta antakaa meidän käyttää myös omia sanojamme, mm. stadia. Ne on ihan kelpo sanoja, mikä vika niissä muka on?
Harmi jos oman asuinpaikkasi valinta on mennyt pieleen ja harmittaa, että jollain toisella on palvelut lähellä. Se on se ison kaupungin etu, ja siksi monet sinne muuttaakin.
p.s.
Jos sitä slangisanaa hait, niin se on dösä, yleisesti kaikki puhuvat bussista. Stadi taas tarkoittaa kaupunkia, eli sitä Helsingin ydinkeskustaa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin asiaa alettiin sotkea, hesalainen oli henkilö, joka oli töissä Helsingin Sanomissa. Hesa = Helsingin Sanomat. Siksi tuo hesalainen-yleisnimitys tuntuu hyvin oudolta. Vain harva on hesalainen.
Kuten ap totesi, Helsingistä on helppo lähteä matkalle. Siksi tavallinen helsinkiläinen on nähnyt muun muassa Suomen metsät, ja tietää, ettei lasten iloksi kerrostalojen väliin jätetty puoli hehtaaria ole varsinaisesti metsä.
Helsinkiläinen tietää, että täällä on hyvät palvelut, julkinen liikenne toimii, ja että täällä on aina jotain menossa.
Se, mitä tavallinen helsinkiläinen ei oikein ymmärrä, on että miksi tällaisia avauksia pitää kirjoittaa.
Höpöhöpöä tuo omakeksimäsi teoria. Kyllä orimattilalainen on kutsunut helsinkiläistä hesalaiseksi aina. Helsingin Sanomien henkilökunta ei liity siihen mitenkään.
Komppaan muita: Stadi tarkoittaa ydinkeskustaa. Teininä asuin Pohjois-Helsingissä ja silloin lähdettiin Stadiin kun lähdettiin keskustaan.
Vierailija kirjoitti:
Entisenä lappilaisena nykyisenä HelsinkiEspoolaisena toivoisin, ettei tarvitsisi lukea näitä enää. Vastaavien vuoksi kuvittelin vuosia valmiina nyrkit pystyssä henkisesti, että täällä ihmiset luulee olevansa parempia. Erehdyin aika rankasti ja ennemminkin on niin, että yllätyn jos jollain onkin mielipide ihmisistä, jotka tulee muualta. Suurin osa kun on kaltaisiani, eikä ne jotka eivät ole, välitä edes sen vertaa.
Alemmuudentuntoista, tunkkaista kaikua menneestä maailmasta joka vahingoittaa vain teitä jotka siihen sorrutte. Täällä ketään ei kiinnosta. Ei oikeasti.
Sama! tulin itä-suomesta ja kiersin muutaman ison kaupungin ja nyt asun Espoossa. Yllätyin kuinka sosiaalisia helsinkiläiset ovat oletin heidän menevän nenä pystyssä mutta ovatkin hyvin maaläheisiä. ainoa ero kehäkolmosen ulkopuolella asuviin on ettei syytetä suomen ongelmista helsinkiä vaan arkadianmäkeläisiä.
Liäski espoossa näen paljon 200 000-500 000 euron autoja joita luulin ettei suomessa edes ole. Tämä huomio ehkä korostuu siinä että olen pienituloinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin asiaa alettiin sotkea, hesalainen oli henkilö, joka oli töissä Helsingin Sanomissa. Hesa = Helsingin Sanomat. Siksi tuo hesalainen-yleisnimitys tuntuu hyvin oudolta. Vain harva on hesalainen.
Kuten ap totesi, Helsingistä on helppo lähteä matkalle. Siksi tavallinen helsinkiläinen on nähnyt muun muassa Suomen metsät, ja tietää, ettei lasten iloksi kerrostalojen väliin jätetty puoli hehtaaria ole varsinaisesti metsä.
Helsinkiläinen tietää, että täällä on hyvät palvelut, julkinen liikenne toimii, ja että täällä on aina jotain menossa.
Se, mitä tavallinen helsinkiläinen ei oikein ymmärrä, on että miksi tällaisia avauksia pitää kirjoittaa.
Höpöhöpöä tuo omakeksimäsi teoria. Kyllä orimattilalainen on kutsunut helsinkiläistä hesalaiseksi aina. Helsingin Sanomien henkilökunta ei liity siihen mitenkään.
Ei varmaan orimattilalaiselle, mutta kyllä "ennen vanhaan " asia oli noin, hesalaiset oli Hesarin toimittajia.
Tuo nimitys on vaan myöhemmim levinnyt.
-eri ( helsinkiläinen nainen, 52v)
Piti ihan uusi ketju perustaa aiheelle helsinkiläiset on paskoja 😄.
Miksei tuo edellinen tälle päivälle riittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi kaveri, jonka sukujuuret on selvillä 1600-luvulle saakka Stadista. Ei ole mikään aatelinen mutta suomenruotsalainen kyllä. Kai he olivat olleet jotain merkkihenkilöitä, koska rahvaasta ei kirjoja pidetty. Tämä meni ohi aiheen mutta ketään muita näin monen polven stadilaista en tunne. Terv junantuomien stadilainen jälkeläinen.
1600/1700-luvulla ja vielä 1800-luvullakin melkein kaikki Helsingissä asuvat olivat ruotsinkielisiä. Ja kyllä ihan kaikki ihmiset, köyhintä maankiertäjää myöten, laitettiin kirkon kirjoihin ja kansiin viimeistään 1700-luvun alussa. Esim. Helsingin rippikirjat löytyvät netistä alkaen vuodesta 1722, ja niissä tietysti vanhimmat ihmiset ovat syntyneet jo ennen 1600-luvun puoliväliä. Syntyneetkin alkavat jo vuodesta 1667. Sitten jos halutaan tuosta ajassa taaksepäin, niin pitää turvautua muihin lähteisiin, joissa sitten on enimmäkseen miespuolisia maanomistajia ja etunimeltä mainittuja heidän vaimojaan ja lapsiaan ja palvelusväkeä, niin homma vaikeutuu. Mutta 1600-luvun puolelle pääsee helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin asiaa alettiin sotkea, hesalainen oli henkilö, joka oli töissä Helsingin Sanomissa. Hesa = Helsingin Sanomat. Siksi tuo hesalainen-yleisnimitys tuntuu hyvin oudolta. Vain harva on hesalainen.
Kuten ap totesi, Helsingistä on helppo lähteä matkalle. Siksi tavallinen helsinkiläinen on nähnyt muun muassa Suomen metsät, ja tietää, ettei lasten iloksi kerrostalojen väliin jätetty puoli hehtaaria ole varsinaisesti metsä.
Helsinkiläinen tietää, että täällä on hyvät palvelut, julkinen liikenne toimii, ja että täällä on aina jotain menossa.
Se, mitä tavallinen helsinkiläinen ei oikein ymmärrä, on että miksi tällaisia avauksia pitää kirjoittaa.
Höpöhöpöä tuo omakeksimäsi teoria. Kyllä orimattilalainen on kutsunut helsinkiläistä hesalaiseksi aina. Helsingin Sanomien henkilökunta ei liity siihen mitenkään.
Ei varmaan orimattilalaiselle, mutta kyllä "ennen vanhaan " asia oli noin, hesalaiset oli Hesarin toimittajia.
Tuo nimitys on vaan myöhemmim levinnyt.
-eri ( helsinkiläinen nainen, 52v)
En ole kuullut aikaisemmin, enkä ennen vanhaan, että Hesarin toimittajia olisi kutsuttu hesalaisiksi.
T: stadilainen nainen 64 v JA Hesarissa hetken työskennellyt
Ja sä niputat kaikki helsinkiläiset samaan nippuun? Me ei ajatella samalla tavalla asioista.
Minä ja siskoni olemme synt 60-luvulla Helsingissä ja täällä myös kasvaneet. Olemme aina sanoneet Helsingin sanomia Hesariksi.
Nauroimme lapsina räkäisesti, kun Stadin kundi faijamme sanoi sitä Hesaksi.
Hänelle Sörnäinen oli SörkkA.
Isä <3
Vierailija kirjoitti:
Minä ja siskoni olemme synt 60-luvulla Helsingissä ja täällä myös kasvaneet. Olemme aina sanoneet Helsingin sanomia Hesariksi.
Nauroimme lapsina räkäisesti, kun Stadin kundi faijamme sanoi sitä Hesaksi.
Hänelle Sörnäinen oli SörkkA.Isä <3
Minäkin sanon Hesari lehdestä ja myös kadusta (Helsinginkatu). Kaupunki taas on Helsinki ja keskusta on Stadi, mutta muualla ollessa voi sanoa "ihana palata Stadiin" ja tarkoittaa koko pk-seutua.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja siskoni olemme synt 60-luvulla Helsingissä ja täällä myös kasvaneet. Olemme aina sanoneet Helsingin sanomia Hesariksi.
Nauroimme lapsina räkäisesti, kun Stadin kundi faijamme sanoi sitä Hesaksi.
Hänelle Sörnäinen oli SörkkA.Isä <3
No Sörkka ON Sörkka, samoin spåra, dosa, pläägät, stiflat, Stadi....
t. Oikea Sörkan Friidu
Sorgen Jörgen, mutta minä en voi tietää, että mitä sillä ilman kontekstia tarkoitetaan, kun täällä on ihmisiä, jotka sanoo steissiä Raitsikka=Rautatientori ja, mutta täällä on kyllä käytössä ratikka. Kun joku taivuttaa sanan oudosti. Merkitys päätellään asiayhteydestä. Millä ratsikalla pääsee viikkarin terminaaliin? =Spåra 5 Tavataanko Raitsikalla viideltä siinä portaiden edessä? Steissi Rautatientorin puoleisten pirtaiden alimman rapun edessä.