Lue keskustelun säännöt.
Elämä aspergerin syndrooman kanssa on yhtä helvettiä
07.07.2019 |
En ymmärrä huumoria ja inhoan jos minusta tehdään pilaa.
Väsyn kaikissa sosiaalisissa kanssakäymisissä.
Kärsin aloitekyvyttömyydestä kotitöissä.
Mielenkiinnonkohteet vievät kiinnostuksen parisuhteen hoitamiselta.
En voi työskennellä työpaikalla, teen töitä kotona.
En pysty juuri puhumaan perheeni ulkopuolisille, en edes niitä monologeja eli olen epätyypillinen as.
Oli pakko purkaa tätä v-tutusta. Aspergerini pilaa myös läheisteni elämän.
Kommentit (42)
Nykyään myös moni ominaisuus, joka ei ole as:ää, mielletään sellaiseksi. Näitä ovat mm. herkkyys, taiteellisuus ja "hidas lämpiäminen" ihmissuhteissa. Nyky-yhteiskunta ihailee maanista touhottamista ja jenkkiläistä päälleliimattua sosiaalisuutta. Työpaikkailmoituksissa toimistoon haetaan mahtavia tyyppejä, jotka saavat kaikki nauramaan ja osallistuvat työpaikan afterwork-bileisiin. Minulle tuollainen työpaikka olisi painajainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse oon opetellut nauramaan itselleni ja oonhan mä omassa epäloogisuudessani välillä tosi käsittämätön otus, mutta se voi olla mulle helpompaa, koska en ole puhdas asperger vaan mulla on ADHD siellä taustalla. Oon myöskin huomannut, että se on jossain asioissa voima vara. Nään aina isomman kuvan, mun on helpompi koota palasista isompi looginen kokonaisuus ja en hätäänny kriisin iskiessä vaan pystyn ottamaan tilanteen haltuuni.
Jospa ei aina lähtisi negatiivisuuden kautta vaan joskus tai edes kerran positiivisen