Mies lähti ilmoittamatta baariin
Miehen piti mennä naapurin miehen luo ”nopeille” oluelle. Lapsillekin sanoi tulevansa pian, ja isompi jäi valvomaan ja odottamaan isäänsä.
Olikin sitten lähtenyt mitään ilmoittamatta kaupunkiin baariin ja tuli vasta pilkun jälkeen kotiin. Siinä baariin menemisessä ei ole mitään ongelmaa: saa mennä aina kun haluaa. Juuri viime viikolla lähdin lasten kanssa kolmeksi päiväksi pois, jotta mies saa omaa aikaa. Baariinkin olis voinut mennä. Lähinnä olen loukkaantunut, että lähti kuin varas yöhön. Jos ei ole salattavaa, niin kai voi edes viestin laittaa. Laitoin yöllä viestiä, että perheellinen ei voi lähteä ilmoittamatta. Ei vastausta viestiin tai soittoon. Kotiin tuli klo 4. Aamulla ei sanonut sanaakaan, ei selitellyt tai pyytänyt anteeksi. Ei kuulemma tarvitse.
Olenko liian herkkä, vai onko tästä oikeus ottaa pultit? Suhde on jo ollut vuosia väljähtynyt, melkeinpä kaverisuhde. Kestän kaikenlaista pientä epäkunnioittavaa. Nytkö olisi aika nostaa kytkintä? Kun tuntuu, että mies ei kunnioita ollenkaan, enkä saa häntä arvosteltua tajuamaan käytöstään. Olen mukava, joustava, hauska, hyvässä työssä ja ikäisekseni ihan kauniskin. Joskus tuntuu, että miksi annan helmiä sioille.
Mitä teen seuraavaksi? Lomareissu edessä, ja tekisi mieli mennä lasten kanssa yksin. Ja lähteä tänään kaupungille asioille ja ottaa mitään ilmoittamatta ensi yöksi hotellihuone. Jättää yhteydenottoihin vastaamatta ja palata iltapäivällä hyvän aamiaisen jälkeen muina naisina mitään sanomatta kotiin. Mihinkään pettämiseen ei ole pokkaa. Näinä vuosina miehen kanssa on itsetunto täysin murentunut. Olen ajatellut, että en muutakaan saa ja tyytynyt tähän. Mutta nyt löytyi karva, joka taitaa katkaista kamelin selän. Ehkä yksin parempi kuin suhteessa, jossa kohdellaan jatkuvasti epäkunnioittavasti.
Kommentit (49)
Mihinkään en saa mieheltä minkäänlaista kommenttia. Yöllä laitoin viestiä, että ilmoittamatta ei voi jättää, ei perheellisen käytöstä. Ei vastausta. Nyt ei puhu mulle, makaa krapulassa. Laitoin viestin (koska lapset kuumilla), että rakkaus ja kunnioitus taitaa olla häneltä loppu. Ei vastausta. Kuten ei niihin kymmeniin vastaaviin viesteihin tämän vuoden aikana. Olen kysynyt monesti, että haluaako erota. Kuulemma olisi lähtenyt jos olisi halunnut. Kun mies on kuin saippuapala...
Siinähän on sitten sinkku. Tulee huomaamaan, että kovin kummoista naista ei tällä käytöksellä pidetä. Tavatessamme mies oli juurikin huomaavainen. Käytös muuttui kun yhteen muutettiin. Viime vuodet olen ollut onneton. Ihan liian pitkään! Nyt lähinnä mietin ajoitusta. Tuntuu järkevältä, että lähden vasta kun uudessa työssä rullaa. Mutta miten kestän kuukausia? Ehkä hankin jonkun laastarin. Ei tässä ole mitään hävittävää, vaikka kiinni jäisin.
Mutta mistä sen hankin, kun baarit ei nappaa? En ole käynyt treffeillä 12 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sanonut että lähden baariin aivan niin kauan, silloin kun haluan, kunnes:
Saan yhtäläisesti päättää miltä kotimme näyttää ja mitä se sisältää. Jos tahdon vanhan rakkaan moottorisahani vaikka olohuoneen hyllylle, niin se on sitten siellä hyllyllä ja nainen saa pitää hyllyllä muutamaa muumimukia tai mitä hän päättää. Myös kotityöt tehdään puoliksi, koskee myös lumitöitä, nurmikonleikkuuta, sadevesikourujen puhdistusta ja yleensäkin talon huoltotöitä. Se joka tahtoo jotakin, toteuttaa sen pääsääntöisesti itse, ei niin että nainen suunittelee ja minä teen. Jos tahtoo olla moottoripyörän tai veneen kyydissä, maksaa puolet kuluista, eikä niin että nuo kulut nyt kuuluvat vain minulle. Jos on jotakin hävitettävää, niin sitten se hävitetöön, eikä lykätä autotalliin minun harmikseni. Sitten kun päästään edes lähelle tätä ja kotimme on kaikinpuolin yhteinen koti, niin sitten siellä on myös kivempi olla ja ei tee mielikään lähteä baariin. Tämän luulisi oleva kaikille selvää kaiken tasa-arvojankkauksen kautta, mutta kummasti ei mene perille.
Ja naiset alapeukuttaa. Ei herranjestas millaisia kansalaisia tänne kasvatetaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sanonut että lähden baariin aivan niin kauan, silloin kun haluan, kunnes:
Saan yhtäläisesti päättää miltä kotimme näyttää ja mitä se sisältää. Jos tahdon vanhan rakkaan moottorisahani vaikka olohuoneen hyllylle, niin se on sitten siellä hyllyllä ja nainen saa pitää hyllyllä muutamaa muumimukia tai mitä hän päättää. Myös kotityöt tehdään puoliksi, koskee myös lumitöitä, nurmikonleikkuuta, sadevesikourujen puhdistusta ja yleensäkin talon huoltotöitä. Se joka tahtoo jotakin, toteuttaa sen pääsääntöisesti itse, ei niin että nainen suunittelee ja minä teen. Jos tahtoo olla moottoripyörän tai veneen kyydissä, maksaa puolet kuluista, eikä niin että nuo kulut nyt kuuluvat vain minulle. Jos on jotakin hävitettävää, niin sitten se hävitetöön, eikä lykätä autotalliin minun harmikseni. Sitten kun päästään edes lähelle tätä ja kotimme on kaikinpuolin yhteinen koti, niin sitten siellä on myös kivempi olla ja ei tee mielikään lähteä baariin. Tämän luulisi oleva kaikille selvää kaiken tasa-arvojankkauksen kautta, mutta kummasti ei mene perille.
Ai autotalli kuitenkin on sun omaa aluetta? Miksei siitä oo puolet naisen kun kaikki muukin menee puoliksi?
Kuulostaa hirveältä elämältä..
Kun mies edes huomioisi lapset, mutta ei. Vain oman napansa. Nyt maannut aamun krapulassa. Poika oksentaa, ja mies ei noteeraa, vaikka on samassa kerroksessa. Poika itkee, että isi ei välitä. Mies makaa sängyssä ja sanoo, että ei se mitään auta vaikka viereen menisi.
Mun mies lähti Saksaan keskiviikkona. Oli kyllä pojalle kertonut, poika kertoi mulle vasta eilen.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkään en saa mieheltä minkäänlaista kommenttia. Yöllä laitoin viestiä, että ilmoittamatta ei voi jättää, ei perheellisen käytöstä. Ei vastausta. Nyt ei puhu mulle, makaa krapulassa. Laitoin viestin (koska lapset kuumilla), että rakkaus ja kunnioitus taitaa olla häneltä loppu. Ei vastausta. Kuten ei niihin kymmeniin vastaaviin viesteihin tämän vuoden aikana. Olen kysynyt monesti, että haluaako erota. Kuulemma olisi lähtenyt jos olisi halunnut. Kun mies on kuin saippuapala...
Siinähän on sitten sinkku. Tulee huomaamaan, että kovin kummoista naista ei tällä käytöksellä pidetä. Tavatessamme mies oli juurikin huomaavainen. Käytös muuttui kun yhteen muutettiin. Viime vuodet olen ollut onneton. Ihan liian pitkään! Nyt lähinnä mietin ajoitusta. Tuntuu järkevältä, että lähden vasta kun uudessa työssä rullaa. Mutta miten kestän kuukausia? Ehkä hankin jonkun laastarin. Ei tässä ole mitään hävittävää, vaikka kiinni jäisin.
Mutta mistä sen hankin, kun baarit ei nappaa? En ole käynyt treffeillä 12 vuoteen.
Saako miehesi käydä baarissa ilman että sinä moralisoit tai lähettelet viestejä pitkin iltaa? Minä erosin juuri tuollaisesta naisesta, koska vapaa-aikani oli huonon omatunnon sävyttämää, eikä näin ollut voimavaroja palauttavaa. Lisäksi jouduin hyvittelemään omaan itseeni käytettyä aikaa, eli se kuormitti vielä enemmän. Onko sinusta parempi että mies ei puhu kotona ja sekvästi voi pahoin. Vai se että hän saa käydä baarissa ja missä nyt katsoo tarpeelliseksi, vaikka sinä et sitä ymmärtäisikään ja sitten on kotona se ihminen johon rakastuit. Voi olla tosin jo liian myöhäistä.
kirjoitti:
Kun mies edes huomioisi lapset, mutta ei. Vain oman napansa. Nyt maannut aamun krapulassa. Poika oksentaa, ja mies ei noteeraa, vaikka on samassa kerroksessa. Poika itkee, että isi ei välitä. Mies makaa sängyssä ja sanoo, että ei se mitään auta vaikka viereen menisi.
Paljastuit porvoolaiseksi. Mene hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Sisältö ilmiannettu
Hyvä! Lasua olen toivonutkin, niin ongelmat saadaan nostettua pöytään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sanonut että lähden baariin aivan niin kauan, silloin kun haluan, kunnes:
Saan yhtäläisesti päättää miltä kotimme näyttää ja mitä se sisältää. Jos tahdon vanhan rakkaan moottorisahani vaikka olohuoneen hyllylle, niin se on sitten siellä hyllyllä ja nainen saa pitää hyllyllä muutamaa muumimukia tai mitä hän päättää. Myös kotityöt tehdään puoliksi, koskee myös lumitöitä, nurmikonleikkuuta, sadevesikourujen puhdistusta ja yleensäkin talon huoltotöitä. Se joka tahtoo jotakin, toteuttaa sen pääsääntöisesti itse, ei niin että nainen suunittelee ja minä teen. Jos tahtoo olla moottoripyörän tai veneen kyydissä, maksaa puolet kuluista, eikä niin että nuo kulut nyt kuuluvat vain minulle. Jos on jotakin hävitettävää, niin sitten se hävitetöön, eikä lykätä autotalliin minun harmikseni. Sitten kun päästään edes lähelle tätä ja kotimme on kaikinpuolin yhteinen koti, niin sitten siellä on myös kivempi olla ja ei tee mielikään lähteä baariin. Tämän luulisi oleva kaikille selvää kaiken tasa-arvojankkauksen kautta, mutta kummasti ei mene perille.Ai autotalli kuitenkin on sun omaa aluetta? Miksei siitä oo puolet naisen kun kaikki muukin menee puoliksi?
Kuulostaa hirveältä elämältä..
Ei ole, mutta ei se ole myöskään kaatopaikka mihin voi dumpata kaikki. Autotalliin saa tulla huoltamaan moottoripyörää kun sillä tahtoo liikkuakkin. Miksi kuulostaa hirveältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisältö ilmiannettu
Hyvä! Lasua olen toivonutkin, niin ongelmat saadaan nostettua pöytään!
Eli sinä et itse saa ja katselet vain kärsivää lasta. Et ole pekkaa parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihinkään en saa mieheltä minkäänlaista kommenttia. Yöllä laitoin viestiä, että ilmoittamatta ei voi jättää, ei perheellisen käytöstä. Ei vastausta. Nyt ei puhu mulle, makaa krapulassa. Laitoin viestin (koska lapset kuumilla), että rakkaus ja kunnioitus taitaa olla häneltä loppu. Ei vastausta. Kuten ei niihin kymmeniin vastaaviin viesteihin tämän vuoden aikana. Olen kysynyt monesti, että haluaako erota. Kuulemma olisi lähtenyt jos olisi halunnut. Kun mies on kuin saippuapala...
Siinähän on sitten sinkku. Tulee huomaamaan, että kovin kummoista naista ei tällä käytöksellä pidetä. Tavatessamme mies oli juurikin huomaavainen. Käytös muuttui kun yhteen muutettiin. Viime vuodet olen ollut onneton. Ihan liian pitkään! Nyt lähinnä mietin ajoitusta. Tuntuu järkevältä, että lähden vasta kun uudessa työssä rullaa. Mutta miten kestän kuukausia? Ehkä hankin jonkun laastarin. Ei tässä ole mitään hävittävää, vaikka kiinni jäisin.
Mutta mistä sen hankin, kun baarit ei nappaa? En ole käynyt treffeillä 12 vuoteen.Saako miehesi käydä baarissa ilman että sinä moralisoit tai lähettelet viestejä pitkin iltaa? Minä erosin juuri tuollaisesta naisesta, koska vapaa-aikani oli huonon omatunnon sävyttämää, eikä näin ollut voimavaroja palauttavaa. Lisäksi jouduin hyvittelemään omaan itseeni käytettyä aikaa, eli se kuormitti vielä enemmän. Onko sinusta parempi että mies ei puhu kotona ja sekvästi voi pahoin. Vai se että hän saa käydä baarissa ja missä nyt katsoo tarpeelliseksi, vaikka sinä et sitä ymmärtäisikään ja sitten on kotona se ihminen johon rakastuit. Voi olla tosin jo liian myöhäistä.
Saa käydä baarissa. Kesän aikana on käynyt jo kolmesti. Viime viikolla lähdettiin minun aloitteestani lasten kanssa pois, jotta mies sai kolme päivää omaa aikaa. Minulle hän ei vastaavaa tarjoa. Ja herran jestas, onhan mies aika säälittävä, jos 47 v ei ota vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. En voi auttaa, jos ei suostu puhumaan tai mene hoitoon.
Nyt oli kyse siitä, että perheellinen ei voi ILMOITTAMATTA kadota yöksi. Tietty vastuu kuuluu perhe-elämään. Toinen vaihtoehto on pyöriä viiskymppisenä sinkkuna baarissa ja nauttia siitä uudesta vapaudesta. Valintakysymys.
Minä sinuna eläisin elämääni kuten haluaisin. Jos haluat lähteä lasten kanssa matkalle, lähtisin. Jos mies sapettaa, lähtisin.
Minusta elämää ei eletä toiselle, vaan itselle, tietysti muita kunnioittaen. Jos et enää arvosta miestäsi, miksi annat sen roikkua riippana jalassa.
Perheellinen parisuhteessa elävä ihminen ei vaan enää voi elää kuin sinkku. Ei ole mitään oikeutta olettaa, että se puoliso hoitaa lapset , kun itse lähtee ryyppäämään. Parisuhteessa ei voi olettaa yhtään mitään. Jos molemmat tekisivät saman ja lähtisivät silloin kun mieli tekee kysymättä sopiiko sille puolisolle, niin äkkiä olisikin sitten jo lastensuojelu oven takana. Parisuhde on PARIsuhde, siinä keskustellaan asioista puolin ja toisin.
Ap,
Tee juurikin niitä ratkaisuja, joita suunnittelet. Siten pohdinnan kautta teet ratkaisut sellaisina, jotka ovat sinun itsesi pohtimia ja ratkaisuja. Mielipiteitä voit kysyä täältä ja lapsiltasi ihan loppuvaiheessa, milloin olet aikonut tehdä peliliikkeitä.
Lomake netistä ja ero vetämään.
Yh:n elämä on ihanaa.
Taas yksi joka valittaa omasta elämästään. Mitä tämä auttaa?!
Taas yksi joka valittaa omasta elämästään. Mitä tämä auttaa?! Omista valinnoista ei kannata valittaa. Ap sanoo että hänen mies muuttui kun he muuttivat yhteen, niin miksi sitten on lapsia?
Hetkinen. Mies ei siis ole selitellyt eikä sanonut sanaakaan. Mistä siis tiedät, että hän oli baarissa?
Miksi siitä pitäisi keskustella? Muumimuki oli vain esimerkki kuten tuo sahakin, ilmeisesti se meni ohi.