Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut työttömät elävät prameammin kuin työssäkäyvät?
05.07.2019 |
Alan olla loppu omaan tilanteeseen. Tämä varmasti kuulostaa kunnon provolta, mutta olkoot.
Olen pienipalkkaisessa duunissa ja rahat just ja just riittää elämiseen. Saan vähän asumistukea, mutten mitenkään kauhean isoa määrää, sillä palkkani on "liian hyvä". Asun ylikalliissa pienessä yksiössä Helsingin "huonommalla puolella", jossa rauhatonta. En omista mitään ylimääräistä (ei autoa, kalliita vempeleitä tai uusimpia älypuhelimia), uusia vaatteita ostan harvoin, yritän syödä suht halvasti ja en käytä mitään päihteitä. Vapaa-aikakin menee kotona yleensä vain kyhjöttäen ja tietokoneella pelaten.
Mulla on muutamia työttömiä kavereita joilla on rahaa melkein saman verran, mutta heillä on varaa lähteä reppureissailemaan, oleilla baareissa ja ajella autoilla. Yksikin asuu Kalliossa ja tuntuu elävän suht "varakasta" elämää (tosin vanhemmat antaa hänelle rahaa). En vain ymmärrä, että miten itse joudun kituuttamaan samoilla summilla kun toiset elää "luksusta", vaikka yritän elää mahdollisimman niukasti.
Aina puhutaan kuinka työttömät on niin ahtaalla, niin tunnutaan unohtavan, että osa työssäkäyvissä elää vieläkin ahtaammissa oloissa. Varsinkin kun tulot heiluu miten sattuu, niin tukienkin haku ei ole niin helppoa.
Olen nuori parikymppinen nainen ja nyt jo tulevaisuus näyttää mustalta. Lapsena haaveilin aina kuinka hankin lapsen ja koiran, mutta kumpaakaan ei ole varaa. Edes miehen löytäminen tuntuu mahdottomalta, kun oon töissä melkeen aina 6 päivää viikosta, joten aikaa treffailuun ei ole.
Olis vaan niin helppoa hypätä jonkun metron alle, mutta en halua kuitenkaan aiheuttaa surua perheelle.
Onko täällä muita pienipalkkaisia jotka haluaisi avautua asiasta?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Minä teen 25 tuntista työviikkoa. Palkka on alle tonnin, täytyy myös tukia hakea. Hauskinta on se, että samassa työpaikassa saisin enemmän rahaa, mikäli olisin kuntouttavassa työtoiminnassa 4 päivänä viikossa. 9 eurosista ei mene veroja.
Tämän huomasin myös itse, kun olin työkokeilussa työmarkkinatuella ja nyt osa-aikaduunissa aika samoilla tuntimäärillä tulot lähes samat, huom. kunnes tajusin että olen nyt oikeutettu soviteltuun työttömyyskorvaukseen, eli saan lisäksi pari sataa työttömyyskorvausta, vaikka mielummin eläisin kyllä pelkällä palkalla. Aika tärkeää työtä tosin tein järjestössä myös työkokeilussa, joten en yhtään sitäkään väheksy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä teen 25 tuntista työviikkoa. Palkka on alle tonnin, täytyy myös tukia hakea. Hauskinta on se, että samassa työpaikassa saisin enemmän rahaa, mikäli olisin kuntouttavassa työtoiminnassa 4 päivänä viikossa. 9 eurosista ei mene veroja.
No ei mene alle tonnin palkastakaan veroja (maksuja kyllä menee). Työmarkkinatuki ja 4x9e viikossa tekee kuukaudessa käteen noin 700 ja joku aktivointilisäkin tulee vielä lisäksi (oliko noin 80e/kk). Onko sulla siis noin 8e tuntipalkka niin sitten oltaisiin lähellä tuota summaa?
Ja kuten sanoit saat vielä soviteltua päälle mitä kuntouttavassa oleva ei saa. Eli et käytännössä oikein voi saada vähempää osa-aikatöissä kuin kuntouttavassa.
Se fakta että työtön ei tarkoita automaattisesti että on köyhä.
Saattaa olla sijoituksia sun muita omistuksia, esim työ ajoilta hankittu auto ja talo ja säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena otsikon kysymykseen: säästöt, varakkaat vanhemmat, perintö.
Ja mitkä velat niillä on niskassa?
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni käyttää tuet leveään elämään, mutta nukkuu asunnottomien yömajassa ja kiertää päivät ilmaisia ruokajakeluita metsästäen, myös varastaa kaupasta.
Siis onko virallinen osoite jossain? Ei kai tukiakaan muuten saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne kaikki lorvailijat ole työttömiä siinä mielessä, että hakisivat jotain tukia. Aika moni voi nykyisin himmailla kotona sijoitusten, perintöjen ynnä muiden windfallien turvin. Nykyisin on kurjaa olla köyhä, koska ympärillä on niin paljon rikkaita.
Yleistasolla pakko ihmetellä missä määrin työssäkäyvillä ihmisillä aikaa, energiaa ja motivaatiota muiden kyttäämiseen :)
Minä olen nyt esimerkiksi kyllä pitkäaikaistyötön mutta niin olen pysyvästi perussairas pitkäaikaissairaskin vakavilla sairauksilla ja niillä nk minimituloilla. Ällistyttää, miten joistakuista minussakin on vielä kadehtimista ja kaunaamista. Henkilöillä täytyy olla itsellä lievää vakavampaa henkistä häiriötä ja luonnevikaa riesana. Ja tiedän, etten toki ole ainoa "kohde".
Minun elämäni nyt meni näin, mutta mitä siitä. Joillekin vain tuntuu olevan älytön pala sekin, meillä syrjäytyneilläkin voi olla jäljellä edes jotain harrastuksia ja sinnittelyä kynsin hampain elämässä kiinni pitäytymiseksi kiinni. On kuin odotettaisiin, me jatselisimme vain maalin kuivumista. Tietystisekin haukkumisen aihe, mutta noin sekin, ellemme jätä siihen ja täytä "stereotypiaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ansiosidonnaisella elävä työtön voi elää aika hyvin, jos palkka on ollut hyvä. Luultavasti silloin on jo valmiiksi tullut ostettua kaikenlaista käyttötavaraakin kotiin ja säästöjäkin ehkä on. Tämä vaihe ei tosin kestä ikuisesti.
Pelkillä työmarkkinatuilla taas ei kovin leveästi elellä. Sossusta ei lisätukia heru, jos on jotain säästöjä, eli ne pitää käyttää ensin tai osata piilottaa ajoissa. Harvalla työttömällä elämänhallintataidot ovat kovin hyvät ja päihde ongelmat ovat yleisiä. Osa vähistä rahoista menee helposti alkoholiin, ihan koska ei pysy järjissään, jos joutuu olemaan kaikki päivät selvinpäin. Työtön voi kylolä välillä näyttää siltä, että elämä on ihan laadukasta, mutta ei heitä yleensä näekkään silloin, kun rahat ovat loppu ja on syödään toista viikkoa kaurapuuroa.
- nähtävästi ei saa harrastaa millään tavoin koska on köyhä
- sama, koska on sairas
- ei ole edes oikeasti kipeä, mikäli jaksaa välittää mistään, mikäli on mihinkään asiaan mielenkiintoa tai harrastaa mitään
- sairaan /köyhän pitäisi pitää turpa kiinni eikä saisi olla edes somessa
- älä vain erehdy pyytämään apua. Parempasi näkevät ja ärsyyntyvät muuttuen takajaloillaan ärjyviksi jalopeuroiksi
- minimituloisella ei yhtäkkiä saisi olla ympärillään jälkeäkään menneestä elämästä. Esimerkiksi neli-viiskymppisen pitäisi olla yhtä "paljas" kaikesta kuin olisi juuri maailmaan tupsahtanut. Kyse on siitä, mikäli olet nykyään köyhä tuloiltasi, on väärin, että olet milloinkaan hankkinut mitään tai kuluttanut mihinkään, tai että sinulla on mitään muuta tai muuntasoista, kuin roskalavajätekamaa
- muut itseään arvollisemmiksi määrittelevät ja tuntevat saattavat kokea sinun asemasi johdosta, sinun tulis oikeastaan lahjoitella tavarasi heille. Ethän sinä niillä ö-luokan luuserina mitään tee ...
- jos harrastat, et saa jakaa sitä somessa kuin olisit normaali ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reppureissaaminen ei ole kallista. Monesti reissussa pärjää pienemmällä rahalla kuin mitä kuluisi kotona Suomessa.
Mutta noin muuten aloituksessasi mainitsit jo vanhemmat. Nuorta aikuista saattaa auttaa vanhempien lisäksi isovanhemmatkin. Voit kuvitella kavereillasi olevan rahaa saman verran kuin sinulla, mutta oletko oikeasti varma, että näin on? Heillä voi olla ansiosidonnainen , joka on suurempi kuin sun palkkasi. Tai heillä voi olla pääomatuloja, perintöjä tms. Tai säästöjä. Tai kuten joku jo kirjoittikin: velkaa. Tai heillä voi olla puoliso, jolla on enemmän rahaa.
Asuuko tämä Kalliossa asuva kaverisi vuokralla vai omistaako kenties hänen vanhempansa ko asunnon? Tai ovatko vanhemmat jopa ostaneet ko asunnon tyttärelleen/pojalleen? Jos hän asuu vuokralla, paljonko hän itse maksaa siitä vuokraa? Kun oma tyttäreni on ollut välillä työttömänä, mun tililtäni on mennyt suoraan e-laskuina hänen yhtiövastikkeensa, ja sähkölaskunsa. Kun on taas saanut töitä, on maksanut itse. Mun mielestäni on järkevämpää avustaa taloudellisesti silloin, kun avulle on tarvetta, eikä pantata rahojani perintöä varten, jonka tyttäreni saa joskus päälle viiskymppisenä. Sitäpaitsi elinkustannusten maksamisesta ei tarvitse maksaa edes lahjaveroa.
Kallis yksiö Helsingissä ja matalapalkkatyö ei ole mikään helppo yhtälö. Onko Helsingissä asuminen välttämätöntä? Ympäryskunnista saa asuntoja 200-400e halvemmalla ja junalla pääsee Helsinkiin vartissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, me ollaan miehen kanssa työttömiä ja Kelan rahoilla. Saadaan yksi "ylimääräinen" tuki kun mies ei ole kirjoilla tässä asunnossa, yhteensä saamme Kelalta n. 1500e/kk, tästä pois pieni vuokra n.300e/kk. Jäljelle jää meille kahdelle kuukautta kohden 1200e, laskuja ei ole muuta kuin puhelinlasku. Toimeentulotukeni ansiosta sähkölasku, lääkärit ja lääkkeet ym. on "ilmaisia". Mieheni sisko on lääkäri joka kirjoittaa meille lääkereseptit minun nimiini jotta saadaan ne maksusitoumuksella ilmaisiksi. Eli edelleen ollaan tuossa 1200e/kk kieppeillä. Sen lisäksi on yksi "bisnes" jota en tarkemmin avaa mutta saamme 200-300e/kk pimeästi. Tämän lisäksi mieheni isovanhemmat antavat jokaiselle lapsenlapselleen 200e/kk lahjana, toki käteisenä. Eli kahdelle työttömälle (meille) jää 1600-1700e/kk käyttöön. Syömme hyvin, matkailemme paljon, urheilemme, säästämme rahaa yms. Ulosotossa olemme molemmat joten ei järkeä mennä töihin.
Esimerkkiä.
Meillä ennen oli kukkia ja kasveja läjäpäin parempina aikoina täällä kaupungissakin. Yhden rivarin pikkupihassa oli nätti kukkamaa. Parvekkeillekin sai laitettua kyllä monenlaista. Perheessä on aina ollut kukkia, kasveja, metsää, luontoa ja siinä liikkumista, eläimiä, lukemista ja käsitöitä rakastavia sillä puolen perhettä, joihin minä tulen. Ollaan maalta kotoisin. Minä olen jäänyt yksin ja elämässä on hyvin paljon ikäviä ja hyvin surullisia asioita. Syöpää myöden. Olen sairas ja sairauslomalla, tukien varassa, kyllä minimituloilla. Yksin kuin orpo p*ru.
Ei ollut kukkiakaan enää joihinkin vuosiin. Eikä koti ole koti, jollei ole mitään vehreää eikä kukkivaa. En jaksanut vuosiin. Mutta nyt olen tajunnut, tämän kaiken skeidan keskellä tarvitsen vihreyttä.
Olen pitkään kaivannut virkistykseksi sellaista kuin janoinen Saharassa jotain sellaista. Olin päättänyt, tänä keväänä lähden alkuun asuasaa pitkästä aikaa. Onnistuin jotain mieluisia kukkivia saamaan ja olen niitä nyt tuossa yrittänyt opetella hoivailemaan. On silmäniloa ja sitä mikä pitää kiinni arjessa. Ne on pakko muistaa kastella ja varjella polttavimmalta paahteelta. Huolehtia, pistokkaat vesilasissa eivät jää kuiville. Seurata onko poistettavia kukkia, miettiä lannoitetaanko. Mietittävä mistä saa pistokkaille pikkuruukut. Piti hankkia multaa ja soraa,kastelukannu ja suihkupullo, lannoite kun ensin oli etsiskelty ja todettu, ei missään jäljellä mitään kuin vanhat kukkatassit. Olen yrittänyt penkoa kaappeja, oliko minulla tallessa putkilossa yhdet harvinaiset siemenet. Jos tulisi yhtään hellettä, ne voisivat itää. Voisin lähettää itäneitä pistokkaita muualle puolelle maata muutamille kivoille ihmisille. Olisi kiva voida joskus antaa jotain niille todella mukaville toisille ihmisille.
Joistain on paha, huono asia, joku minunkaltaiseni alkaa mitään tai pistää rahaa mihinkään, tai että hänellä on mitään uutta tai vanhaa. On jokin arvo. He kokevat, se on pois heiltä.
Heistä oikeus nyt esimerkiksi kotoisiin muutamiin ruukkukukkiin tai viherkasveihin kuuluu nähtävästi vain heille kunnon ihmisille, joita mielestään ovat vain he ja heidänkaltaisensa. Tiedän, että asiasta on nähty vaivaa.
Olen kivun vuoksi valvoessani ajatusteni lomassa yrittänyt ymmärtää, mutta rehellisesti en saata. Minäkin olen vain ihminen. Toisaalta olen sitä mieltä, ettei mimun tarvitsekaan. Se ei ole vain minun mielipiteeni, myöskään ... tuollaisten tyyppien lisäksi sentään on edesnetissä kaikupohjaksi ihmisiä, jotka kohtekevat muita ihmisiksi.
Kummasteken vain sitä, miksi hyvinvoipa kadehtii muita. En minäkään plärää toisten somea kateus mielessä kadehtijana enkä arvostele siinä mielessä en edessäen takana - ja minä olen se huono-osainen sentään.
Jos työssäkäyvä ei lainkaan koskaan saa mitään pientä halpaa kivaa kuten kerran puoleen tusinaan vuoteen edes muutamaa kukkaa kotiinsa, se johtuu kyllä ihan henkilökohtaisista valinnoista, joissa voi olla jotain miettimistä. Ei se johdu jostain systeemin epäoikeudenmukaisuudesta eikä jonkin minimituloisten liian isoista tuloista tai kohtuutyomista rälläämisistä. Hei, olisinhan minäkin voinut ostaa samalla huumeita, alkoa, tupakkia, tai kasan korkokenkiä, meikkejä, brändirytkyjä jostain alesta, tai käydä laitattamassa tekokynsiä tai tipsihuoltoa. Tai käydä kapakassa. Ulkona syömässä. Sitten itkisin, etten koskaan saa mitään ja miten tuo luuseri voi facebookissa postata kukkia. Tai whatevö.
Miettisitte ihmiset vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä itsekkin ihmetellyt, kuinka eräät työttömät elelevät leveästi. Itse myös työtön, pitkäaikaissairaudesta ja erittäin rajuista työrajoitteist kärsivä, lisäksi selkä on rikki, joten rajoittaa työllistymistä myös, kuten vielä sydän vaivakin. Tässä sitä haja-asutus alueella kituutetaan liki 50 vuotiaana peruspäivärahalla tilanteessa jossa en pääse eteen enkä taakse. Tuskin koskaan näillä sairas historioilla työllistyn enää, ja kun tuota ikääkin alkaa jo olla, vaan eipä päästetä edes eläkkeelle, niin roikutan sitten tässä löysässä hirressä, ilmeisesti koko loppuikäni. Laskujen ja lainojen jälkeen käteen jää kuukaudeksi 150 euroa elämiseen. Tästä pois vielä auton bensat, niin siinäpä sitä miettimistä, miten taas pärjää kuusta toiseen. Haja-asutus alueella kun on pakko olla auto kulkemiseen, eikä selkäni muuta kulkuneuvoa oikein hyväksy, kun kerta ei kestä yhtäjaksoista istuma saati seisoma työtäkään. Mitään toimeentulotukia tai avustuksia ei minulle myönnetä, ihan riittävästi on kielteisiä päätöksiä vaikka näyttää, kun olen apua tilanteeseeni koittanut hakea. On silkkaa paska puhetta, että Suomalaiset saisivat kelasta tai sossusta apua. Nytkin pitäisi päästä hammaslääkäriin, kun hampaat murenee suuhun, mutta eipä tarvitse mennä, kelan vastaukset tuli selväksi, "emme myönnä" ja samaa jodlausta jatkaa sossu. Mielessä kyllä kieltämättä käynyt se, että mikähän rekan keula jää viimeiseksi näykseni tässä elämässä, ei tällästä vaan jaksa loputtomiin.
Mielestäni nuo eräät työttömät, jotka ilmeisesti saavat kotoa tai perintöinä varansa, joilla sitten leveästi elellään, antavat väärän kuvan julkisuuteen työttömien todellisesta arjesta. Näkeehän sen tässäkin ketjussa, kuinka työttömiä syyllistetään heti, kun joillakin on varaa istua illat pitkät kapakoissa, itse en edes muista enää miltä viina maistuu, on siitä jokunen vuosi aikaa, kun viimeksi viinaksia olen suuhuni pistänyt.
Vierailija kirjoitti:
No, me ollaan miehen kanssa työttömiä ja Kelan rahoilla. Saadaan yksi "ylimääräinen" tuki kun mies ei ole kirjoilla tässä asunnossa, yhteensä saamme Kelalta n. 1500e/kk, tästä pois pieni vuokra n.300e/kk. Jäljelle jää meille kahdelle kuukautta kohden 1200e, laskuja ei ole muuta kuin puhelinlasku. Toimeentulotukeni ansiosta sähkölasku, lääkärit ja lääkkeet ym. on "ilmaisia". Mieheni sisko on lääkäri joka kirjoittaa meille lääkereseptit minun nimiini jotta saadaan ne maksusitoumuksella ilmaisiksi. Eli edelleen ollaan tuossa 1200e/kk kieppeillä. Sen lisäksi on yksi "bisnes" jota en tarkemmin avaa mutta saamme 200-300e/kk pimeästi. Tämän lisäksi mieheni isovanhemmat antavat jokaiselle lapsenlapselleen 200e/kk lahjana, toki käteisenä. Eli kahdelle työttömälle (meille) jää 1600-1700e/kk käyttöön. Syömme hyvin, matkailemme paljon, urheilemme, säästämme rahaa yms. Ulosotossa olemme molemmat joten ei järkeä mennä töihin.
Just, tuossa oli aika monta laitonta asiaa, toivottavasti jäätte kiinni.
Vierailija kirjoitti:
No, me ollaan miehen kanssa työttömiä ja Kelan rahoilla. Saadaan yksi "ylimääräinen" tuki kun mies ei ole kirjoilla tässä asunnossa, yhteensä saamme Kelalta n. 1500e/kk, tästä pois pieni vuokra n.300e/kk. Jäljelle jää meille kahdelle kuukautta kohden 1200e, laskuja ei ole muuta kuin puhelinlasku. Toimeentulotukeni ansiosta sähkölasku, lääkärit ja lääkkeet ym. on "ilmaisia". Mieheni sisko on lääkäri joka kirjoittaa meille lääkereseptit minun nimiini jotta saadaan ne maksusitoumuksella ilmaisiksi. Eli edelleen ollaan tuossa 1200e/kk kieppeillä. Sen lisäksi on yksi "bisnes" jota en tarkemmin avaa mutta saamme 200-300e/kk pimeästi. Tämän lisäksi mieheni isovanhemmat antavat jokaiselle lapsenlapselleen 200e/kk lahjana, toki käteisenä. Eli kahdelle työttömälle (meille) jää 1600-1700e/kk käyttöön. Syömme hyvin, matkailemme paljon, urheilemme, säästämme rahaa yms. Ulosotossa olemme molemmat joten ei järkeä mennä töihin.
Tuota en usko tai sitten teillä on lääkityksenä vain jotain särkylääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, me ollaan miehen kanssa työttömiä ja Kelan rahoilla. Saadaan yksi "ylimääräinen" tuki kun mies ei ole kirjoilla tässä asunnossa, yhteensä saamme Kelalta n. 1500e/kk, tästä pois pieni vuokra n.300e/kk. Jäljelle jää meille kahdelle kuukautta kohden 1200e, laskuja ei ole muuta kuin puhelinlasku. Toimeentulotukeni ansiosta sähkölasku, lääkärit ja lääkkeet ym. on "ilmaisia". Mieheni sisko on lääkäri joka kirjoittaa meille lääkereseptit minun nimiini jotta saadaan ne maksusitoumuksella ilmaisiksi. Eli edelleen ollaan tuossa 1200e/kk kieppeillä. Sen lisäksi on yksi "bisnes" jota en tarkemmin avaa mutta saamme 200-300e/kk pimeästi. Tämän lisäksi mieheni isovanhemmat antavat jokaiselle lapsenlapselleen 200e/kk lahjana, toki käteisenä. Eli kahdelle työttömälle (meille) jää 1600-1700e/kk käyttöön. Syömme hyvin, matkailemme paljon, urheilemme, säästämme rahaa yms. Ulosotossa olemme molemmat joten ei järkeä mennä töihin.
Tuota en usko tai sitten teillä on lääkityksenä vain jotain särkylääkettä.
Eipä tämä ole uskon asia, enkä rupea sinulle "lääkelistaamme" luettelemaan. Sen sanon että siihen kyllä toki kuuluu perus buranat, allergia ja astmalääkkeet sekä lääkevoiteet/rasvat, ja muuta mitä en tässä enempää avaa.
Vierailija kirjoitti:
No, me ollaan miehen kanssa työttömiä ja Kelan rahoilla. Saadaan yksi "ylimääräinen" tuki kun mies ei ole kirjoilla tässä asunnossa, yhteensä saamme Kelalta n. 1500e/kk, tästä pois pieni vuokra n.300e/kk. Jäljelle jää meille kahdelle kuukautta kohden 1200e, laskuja ei ole muuta kuin puhelinlasku. Toimeentulotukeni ansiosta sähkölasku, lääkärit ja lääkkeet ym. on "ilmaisia". Mieheni sisko on lääkäri joka kirjoittaa meille lääkereseptit minun nimiini jotta saadaan ne maksusitoumuksella ilmaisiksi. Eli edelleen ollaan tuossa 1200e/kk kieppeillä. Sen lisäksi on yksi "bisnes" jota en tarkemmin avaa mutta saamme 200-300e/kk pimeästi. Tämän lisäksi mieheni isovanhemmat antavat jokaiselle lapsenlapselleen 200e/kk lahjana, toki käteisenä. Eli kahdelle työttömälle (meille) jää 1600-1700e/kk käyttöön. Syömme hyvin, matkailemme paljon, urheilemme, säästämme rahaa yms. Ulosotossa olemme molemmat joten ei järkeä mennä töihin.
Mitä hän kirjoittaa niihin resepteihin selitykseksi? Siis kun on kirjoittanut paperireseptin e-reseptin sijasta? E-reseptiähän ei pysty kirjoittamaan ilman, että potilaasta on merkintä myös vastaanottokäynnistä tai vähintään soittoajasta ja paperireseptiin taas pitää olla selvitys, miksi e-reseptin kirjoittaminen ei ole ollut mahdollista (esim yhteys reseptikeskukseen on poikki).
Vierailija kirjoitti:
Harvalla työttömällä elämänhallintataidot ovat kovin hyvät ja päihde ongelmat ovat yleisiä. Osa vähistä rahoista menee helposti alkoholiin, ihan koska ei pysy järjissään, jos joutuu olemaan kaikki päivät selvinpäin. Työtön voi kylolä välillä näyttää siltä, että elämä on ihan laadukasta, mutta ei heitä yleensä näekkään silloin, kun rahat ovat loppu ja on syödään toista viikkoa kaurapuuroa.
Kenestä sä oikein puhut? Kuinka monta työtöntä tunnet?
Teen kohta rikosilmoituksen näistä loukkauksista joita työttömiä kohtaan ladellaan.
Mulla on elämänhallinta todella hyvässä jamassa. Töihin vaan pitäs päästä.
Tai vähemmän jos aktiivimallileikkuri iskee.