Miksi TUIJOTAT jotain ihmistä?
Miksi käännät vielä päätäsi ja katsot perään? HÄIRITSEE
Kommentit (72)
Noin viikko sitten, kun olin bussipysäkillä odottelemassa bussia (katse siihen suutaan, mistä bussi tulee). Takaa tuli vanhempi rouva, huomasin hänet sivusilmällä ja kohdallani vilkaisin häntä. Kyseinen rouva tapitti minua kokoajan, jopa käänti päänsä, kun oli kävellyt minun ohitse. Jatkoi sitä jonkun aikaa. Minä samalla katsoin tätä rouvaa ja ihmettelin miksi se minua tarkastelee. Hänen katseensa ei värähtänyt ollenkaan muuhun. En tiennyt hymyilläkkö tai kysyä, että "Mitä hän näkee minussa?" :D Tapahtuman jälkeen kaivoin taskupeilin esiin ja katsoin olenko ihan haudasta nouseen näkönen.
Eilen ollessani Sokoksella vanhempi rouva selkeästi tuijoitti minua hyllyjen takaa moneen otteeseen, kun pyörin ale hyllyjen luona. Itsekkin katsoin tätä kyseistä rouvaa, josko hän huomaisi, että hän tuijottaa minua. Tajusin, ettei se ollut ihan tahatonta, sillä hän jatkoi tapittamista. Annoin asian olla.
En jaksa murehtia näistä jälkeenpäin, vaikka se tilanteen aikana saattaa ahdistaa hieman. Itse en kyllä kehtaisi jäädä tuijottamaan ihmistä pitkään. Mutta meitä on moneen junaan.
Olen nuori nainen, ihan perusnätti ja normaalipainoinen. Pukeuduin asiallisesti ja ei, en pukeudu paljastavasti. :)
Eräs ystäväni, mies, teki muuttoa joskus Turussa. Hän kantoi tuolia, johon istahti odottamaan liikennevalojen vaihtumista. Hänellä oli kädessään iso, monihaarainen hopeinen kynttilänjalka ja yllään musta viitta. Myöhemmin hän kertoi minulle muutamankin kerran, että oli huvittavaa kun ihmiset tuijottivat vaikka ei ollut mitään syytä!
Vierailija kirjoitti:
Noin viikko sitten, kun olin bussipysäkillä odottelemassa bussia (katse siihen suutaan, mistä bussi tulee). Takaa tuli vanhempi rouva, huomasin hänet sivusilmällä ja kohdallani vilkaisin häntä. Kyseinen rouva tapitti minua kokoajan, jopa käänti päänsä, kun oli kävellyt minun ohitse. Jatkoi sitä jonkun aikaa. Minä samalla katsoin tätä rouvaa ja ihmettelin miksi se minua tarkastelee. Hänen katseensa ei värähtänyt ollenkaan muuhun. En tiennyt hymyilläkkö tai kysyä, että "Mitä hän näkee minussa?" :D Tapahtuman jälkeen kaivoin taskupeilin esiin ja katsoin olenko ihan haudasta nouseen näkönen.
Eilen ollessani Sokoksella vanhempi rouva selkeästi tuijoitti minua hyllyjen takaa moneen otteeseen, kun pyörin ale hyllyjen luona. Itsekkin katsoin tätä kyseistä rouvaa, josko hän huomaisi, että hän tuijottaa minua. Tajusin, ettei se ollut ihan tahatonta, sillä hän jatkoi tapittamista. Annoin asian olla.
En jaksa murehtia näistä jälkeenpäin, vaikka se tilanteen aikana saattaa ahdistaa hieman. Itse en kyllä kehtaisi jäädä tuijottamaan ihmistä pitkään. Mutta meitä on moneen junaan.
Olen nuori nainen, ihan perusnätti ja normaalipainoinen. Pukeuduin asiallisesti ja ei, en pukeudu paljastavasti. :)
Olin lukiossa ja talvella aamulla bussipysäkillä joku vanhempi nainen ihan kunnolla tuijotti. Minulla oli muistaakseni toppatakki jonka alta näkyi kukallinen tunika ja sitä hän ainakin katsoi :D
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Ensin yritetään kieltää valokuvaaminen julkisella paikalla, ja nyt myös katsominen. Pysykää pirtissä, jos ette siedä katseita. Ja muuttakaa piakkoin harvaanasutulle alueelle.
"...muuttakaa piakkoin harvaanasutulle alueelle." - Täällä sitä vasta tuijotetaankin jokaista uutta ihmistä kuin lehmät uutta aidanseivästä *lol*
Minua tuijotetaan törkeästi, mutta en noteeraa niiyä tuijotuksia. On todella kiusallista, kun tuojottaja tulee metrin päähän naaman edestä tuijottamaan kasvojani. Olen miettinyt, että mitä siihen sanoisin, mutta onhan tuo käytös häpeällistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin viikko sitten, kun olin bussipysäkillä odottelemassa bussia (katse siihen suutaan, mistä bussi tulee). Takaa tuli vanhempi rouva, huomasin hänet sivusilmällä ja kohdallani vilkaisin häntä. Kyseinen rouva tapitti minua kokoajan, jopa käänti päänsä, kun oli kävellyt minun ohitse. Jatkoi sitä jonkun aikaa. Minä samalla katsoin tätä rouvaa ja ihmettelin miksi se minua tarkastelee. Hänen katseensa ei värähtänyt ollenkaan muuhun. En tiennyt hymyilläkkö tai kysyä, että "Mitä hän näkee minussa?" :D Tapahtuman jälkeen kaivoin taskupeilin esiin ja katsoin olenko ihan haudasta nouseen näkönen.
Eilen ollessani Sokoksella vanhempi rouva selkeästi tuijoitti minua hyllyjen takaa moneen otteeseen, kun pyörin ale hyllyjen luona. Itsekkin katsoin tätä kyseistä rouvaa, josko hän huomaisi, että hän tuijottaa minua. Tajusin, ettei se ollut ihan tahatonta, sillä hän jatkoi tapittamista. Annoin asian olla.
En jaksa murehtia näistä jälkeenpäin, vaikka se tilanteen aikana saattaa ahdistaa hieman. Itse en kyllä kehtaisi jäädä tuijottamaan ihmistä pitkään. Mutta meitä on moneen junaan.
Olen nuori nainen, ihan perusnätti ja normaalipainoinen. Pukeuduin asiallisesti ja ei, en pukeudu paljastavasti. :)Olin lukiossa ja talvella aamulla bussipysäkillä joku vanhempi nainen ihan kunnolla tuijotti. Minulla oli muistaakseni toppatakki jonka alta näkyi kukallinen tunika ja sitä hän ainakin katsoi :D
Minusta tuntuu, että nämä vanhemmat naiset tuijottavat nuorempia naisia/teinejä ahkerammin? Ei välttämättä paheksuen. Voihan se olla, että tämä kyseinen nainen ihaili sinun kukallista tunikaa? Mukava väripilkku keskellä talvea. :)
Joistain ihmisistä vaan välittyy jokin, onko se sitten karisma vai mikä, joka saa katseen kohdistumaan ja nauliintumaan pidemmäksi aikaa. Ei todellakaan tarvitse olla edes mikään viimeisen päälle hiottu tyyli, vaan olennaista on se jokin mikä ihmisen olemuksesta huokuu. Sellaiseen ikään kuin luomoutuu. Näitä ihmisiä on kyllä äärimmäisen vähän.
1. Henkilössä on jotain huomiota herättävää oli se sitten positiivista tai negatiivista joka pakottaa katsomaan
Tai
2. Henkilö on merkittävän hyvännäköinen
Itse huomaan välillä että juurikin vanhemmat naiset katsoo mua pidempään. Joskus se katse oikein liukuu päästä varpaisiin. Pukeudun sävy sävyyn kauniin värisiin naisellisiin ja trendikkäisiin vaatteisiin. Luulenpa siinä olevan syyn. Oman ikäiset naiset ei katso.
no mä ilmeisesti sit olen tämmöinen "tuijottaja". En siis jää varsinaisesti ketään tuijottamaan, vaan pyrin vilkuilemaan vaivihkaa, niin ettei kohde huomaa eikä pahoita mieltään/hämmenny, mut usein jään tästä kuitenkin kiinni. Ja syy miksi "tuijotan" on se, että olen hyvin visuaalinen ihminen. Viehätyn väreistä, muodoista, harmoniasta, arkkitehtyyrista, muodista jne. Etsin jatkuvasti virkkeitä ja ärsykkeitä ympäristöstäni. Jos siis "tuijotan" jotain ihmistä, se johtuu siitä, että kyseisen henkilön olemuksessa/tyylissä on jotain mielenkiintoni vangitsevaa. Se voi olla vaate, hiukset, silmälasit, laukku, tapa puhua, liikuttaa käsiä... ihan mikä vaan voi laukaista kiinnostukseni. Joka tapauksessa se on jotain positiivista.
Sen tietää, koska sen tuijotuksen TUNTEE!!!