Lue keskustelun säännöt.
Eroaisitko yli 30-vuotiaana seksin puutteen vuoksi?
03.07.2019 |
Mies haluaa vain pari kertaa kuukaudessa, eivätkä mitkään puhumiset, seksikkäät alusvaatteet tai temput auta. Sanoo, että tuo on hänen normaali libidonsa. Testosteroniarvot normaalit. Rikkoisitko lapsilta perheen tämän asian takia? Onko tämän ikäisenä mahdollista enää löytää nuorempaa miestä, jolla olisi enemmän haluja?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys: kuinka kauan odottaisit tilanteen kohenemista ennen kuin löisit hanskat tiskiin?
Tässä elämäntilanteessa? Kuukauden sisällä ongelma pitäisi olla diagnosoitu, ratkaisuun sitouduttu ja ensimmäiset merkit kohenemisesta nähty. Jos toinen vain kieltäisi koko ongelman tai erehtyisi vähättelemään sitä, homma olisi taputeltu. Haluttomuus ei ikinä korjaannu sen halukkaan osapuolen voimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"pari kertaa kuukaudessa..." taisi olla provo... "ei edes joka kuukausi" olisi ollut uskottavampaa...
Mutta en eroaisi pelkästään seksin puutteen vuoksi. Esim. meillä ei ns. libidot kohtaa, mutta näillä mennään.
Sen myönnän, että puolison haluttomuus yhdistettynä uskottomuuteen olisi melko varmasti "deal-breaker".
Miksi tuo olisi provo? Onko sinusta uskomatonta, että monelle parikymmentä seksikertaa vuodessa ei riitä? Koska meitä on paljon!
Se on varmasti monelle vähän (itse mukaan lukien) mutta en usko, että kukaan järkevä ihminen pitäisi sitä niin vähänä, että lopettaisi muuten hyvä parisuhteen (siis edellyttäen, että vähäinen seksi olisi myös hyvää) Mutta onhan meitä moneen junaan ja kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys: kuinka kauan odottaisit tilanteen kohenemista ennen kuin löisit hanskat tiskiin?
Vuoden seksittömyyden jälkeen annoin miehelle vuoden aikaa tilanteen kohentamiseen, mutta vain siksi että meillä oli melko pienet lapset. Enää en tuollaiseen aikaan todellakaan taipuisi ja turhaa odottelua se tuokin. Tosin en halua enää lapsia kenenkään kanssa enkä vakinnu ellei halut kohtaa.
Jotenkin kamalaa, että lapsilta on valmis rikkomaan perheen vaan siitä syystä, että itse pääsee harrastamaan seksiä.
https://www.hyvakysymys.fi/kurssi/tunnekeskeinen-parisuhdekurssi/alkuar…
Meillä oli vähän tuon suuntainen tilanne jo parikymppisinä kun ruuhkavuodet puhkesivat eikä osattu kommunikoida tai ottaa toisiamme huomioon riittävästi, toki kommunikoitiin ja yritettiin olla empaattisia, mutta parisuhde kriisiytyi silti. Teimme miehen kanssa tuon linkkaamani väestöliiton parisuhdekurssin tehtävät ja siitä oli apua. Jos molemmilta löytyy halua löytää onni yhdessä niin suosittelen. Tietenkin se vaatii molempien halun saada suhde toimimaan ja nähdä omat ja toistensa tarpeet.
Esim. meillä oli silloin vaikeimpaan aikaan seksiä max kerran kuussa ja aina sen jälkeen tuntui pahalta, samoin kun arki ylipäänsä kun aloitteita läheisyyteen ei enää kumpikaan tehnyt. Nykyisin suhde on taas hyvä ja onnellinen ja seksiäkin 2-3 krt viikossa vieläpä useammin miehen aloitteesta (kuopus on 8 kk eli paremmin priorisoituja ruuhkavuosia vielä eletään). En olisi edes uskonut vaan tuolloin pahimpaan aikaan ajattelin, että pitäisikö etsiä joku seksiriippuvainen luuseri jos mieheni saa minulle näin pahan olon. Onneksi en vaihtanut.
Tsemppiä teille ap, miten vain tilanne ratkeaakin, en voi sitä tietenkään puolestanne ennustaa, mutta toivon, että parempaan päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"pari kertaa kuukaudessa..." taisi olla provo... "ei edes joka kuukausi" olisi ollut uskottavampaa...
Mutta en eroaisi pelkästään seksin puutteen vuoksi. Esim. meillä ei ns. libidot kohtaa, mutta näillä mennään.
Sen myönnän, että puolison haluttomuus yhdistettynä uskottomuuteen olisi melko varmasti "deal-breaker".
Miksi tuo olisi provo? Onko sinusta uskomatonta, että monelle parikymmentä seksikertaa vuodessa ei riitä? Koska meitä on paljon!
Se on varmasti monelle vähän (itse mukaan lukien) mutta en usko, että kukaan järkevä ihminen pitäisi sitä niin vähänä, että lopettaisi muuten hyvä parisuhteen (siis edellyttäen, että vähäinen seksi olisi myös hyvää) Mutta onhan meitä moneen junaan ja kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää jne.
No jos itse haluaa seksiä joka päivä, ja seksiä on vain kahdesti kuussa, silloin saa vain 7 % haluamastaan seksistä. Se on sama kuin kerran viikossa seksiä haluava saisi seksiä kolmasti vuodessa!
Ei ole olemassa mitään "muuten hyvää parisuhdetta". Parisuhde on juuri niin hyvä kuin sen huonoin keskeinen osa-alue. Ja korkealibidoiselle ihmiselle seksi on tyypillisesti hyvin keskeinen osa-alue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys: kuinka kauan odottaisit tilanteen kohenemista ennen kuin löisit hanskat tiskiin?
Vuoden seksittömyyden jälkeen annoin miehelle vuoden aikaa tilanteen kohentamiseen, mutta vain siksi että meillä oli melko pienet lapset. Enää en tuollaiseen aikaan todellakaan taipuisi ja turhaa odottelua se tuokin. Tosin en halua enää lapsia kenenkään kanssa enkä vakinnu ellei halut kohtaa.
Kamalaa, että vielä syytetään toista täysin.. Ehkä siihen olisi apua saanut aikaisemmin, jos olisitte yhdessä työstäneet asiaa, eikä tuommoisia ultimatumeita. No, kaikki ei ymmärrä yhteistä hyvää, kun oma tarve on niin suuri muka.
Miltä kuulostaisi jos mies antaisi vaimolleen "vuoden aikaa tilanteen kohtentamiseen" ja uhkaisi erolla jollei seksi alkaisi siihen mennessä maistumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Sitten tilastoa siihen miesten haluttomuuteen. Jokaisessa ikäryhmässä naiset haluavat vähemmän seksiä.
Tämä on taas niitä ilmiöitä, joissa yksilöiden väliset erot ovat paljon suurempia kuin sukupuolten väliset erot. Jos itse haluaa seksiä kerran päivässä ja mies kerran kuussa, siinä eivät keskiarvot paljon lohduta.
ei tietenkään, mutta 2 kertaa kuussa kolmekymppiseltä mieheltä on tilastopoikkeus eli ei tarvitse nuorta miestä, vaan tavallisen miehen.
Paljon veikkaisit, että se "tavallinen" mies haluaa/pystyy? Tai toisin sanoen kuinka paljon itse haluaisit ja kuinka paljon sinulle riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Sitten tilastoa siihen miesten haluttomuuteen. Jokaisessa ikäryhmässä naiset haluavat vähemmän seksiä.
Tämä on taas niitä ilmiöitä, joissa yksilöiden väliset erot ovat paljon suurempia kuin sukupuolten väliset erot. Jos itse haluaa seksiä kerran päivässä ja mies kerran kuussa, siinä eivät keskiarvot paljon lohduta.
ei tietenkään, mutta 2 kertaa kuussa kolmekymppiseltä mieheltä on tilastopoikkeus eli ei tarvitse nuorta miestä, vaan tavallisen miehen.
Paljon veikkaisit, että se "tavallinen" mies haluaa/pystyy? Tai toisin sanoen kuinka paljon itse haluaisit ja kuinka paljon sinulle riittää?
Seuraa tuota linkkiä. Siellähän se on kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"pari kertaa kuukaudessa..." taisi olla provo... "ei edes joka kuukausi" olisi ollut uskottavampaa...
Mutta en eroaisi pelkästään seksin puutteen vuoksi. Esim. meillä ei ns. libidot kohtaa, mutta näillä mennään.
Sen myönnän, että puolison haluttomuus yhdistettynä uskottomuuteen olisi melko varmasti "deal-breaker".
Miksi tuo olisi provo? Onko sinusta uskomatonta, että monelle parikymmentä seksikertaa vuodessa ei riitä? Koska meitä on paljon!
Se on varmasti monelle vähän (itse mukaan lukien) mutta en usko, että kukaan järkevä ihminen pitäisi sitä niin vähänä, että lopettaisi muuten hyvä parisuhteen (siis edellyttäen, että vähäinen seksi olisi myös hyvää) Mutta onhan meitä moneen junaan ja kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää jne.
No jos itse haluaa seksiä joka päivä, ja seksiä on vain kahdesti kuussa, silloin saa vain 7 % haluamastaan seksistä. Se on sama kuin kerran viikossa seksiä haluava saisi seksiä kolmasti vuodessa!
Ei ole olemassa mitään "muuten hyvää parisuhdetta". Parisuhde on juuri niin hyvä kuin sen huonoin keskeinen osa-alue. Ja korkealibidoiselle ihmiselle seksi on tyypillisesti hyvin keskeinen osa-alue.
Uskotaan, että seksi on sinulle tärkeätä. Luulen kyllä, että näet asiat ehkä hieman toisin, kun joskus kiepahdatkin sinne "vähemmän haluavien puolelle", syystä tai toisesta.
-Edelleen se "enemmän haluava"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"pari kertaa kuukaudessa..." taisi olla provo... "ei edes joka kuukausi" olisi ollut uskottavampaa...
Mutta en eroaisi pelkästään seksin puutteen vuoksi. Esim. meillä ei ns. libidot kohtaa, mutta näillä mennään.
Sen myönnän, että puolison haluttomuus yhdistettynä uskottomuuteen olisi melko varmasti "deal-breaker".
Miksi tuo olisi provo? Onko sinusta uskomatonta, että monelle parikymmentä seksikertaa vuodessa ei riitä? Koska meitä on paljon!
Se on varmasti monelle vähän (itse mukaan lukien) mutta en usko, että kukaan järkevä ihminen pitäisi sitä niin vähänä, että lopettaisi muuten hyvä parisuhteen (siis edellyttäen, että vähäinen seksi olisi myös hyvää) Mutta onhan meitä moneen junaan ja kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää jne.
Pidän itseäni hyvin järkevänä ihmisenä (jopa liian) ja aivan varmasti lopettaisin suhteen, jossa olisi seksiä vain pari kertaa kuussa.
Suhteemme olisi kyllä tuossa tilanteessa aika omituisen näköinen, kun tapaamme kuitenkin neljä tai viisi kertaa viikossa. Joka kymmenennellä kerralla olisi siis seksiä ja yhdeksän kertaa kymmenestä ilmeisesti pelaisimme sivellisesti lautapelejä tai katsoisimme elokuvaa. Tuo olisi kirjaimellisesti kaverisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin vielä yli nelikymppisenäkin tuon takia (meillä tosin pari kertaa kuussa olisi ollut ruhtinaallinen määrä, seksiä oli muutaman viimeisen vuoden aikana ehkä neljä kertaa vuodessa ja viimeiseen puoleentoista vuoteen ei ollenkaan).
Nykyään miestä 18 vuotta (ja minua 14 vuotta) nuorempi mies rinnalla, ja seksiä on, kuten haluankin, päivittäin. Mulla ei tosin ole lapsia eli en "rikkonut perhettä".
Älä nyt loukkaannu kysymyksestäni, mutta mikä piti lapsettoman halukkaan naisen täysin seksittömässä parisuhteessa puolitoista vuotta?
En loukkaannu :) Rakkaus piti suhteessa...mutta seksittömyys alkoi jäytämään niin, että aloin masentua ja tuli itsetuhoisia ajatuksia. Itsetunto meni nollille, eikä mies testosteroniarvojen mittautusta lukuunottamatta suostunut minkäänlaisiin parannusehdotuksiin tahi terapiaan. Joten lopulta piti aloittaa uusi elämä, vaikka mies muuten kaikin puolin ihana puoliso ja kumppani olikin. Jopa vapaata suhdetta kokeiltiin jonkin aikaa, mutta sain siitä lähinnä syyllisyydentunteita. Ei tuntunut oikealta paneskella muita, eikä tuntunut kovin hyvältäkään. En osaa seksiä ilman tunteita.
Seksittömyys on tosiaan hyvin tuhoisaa mielenterveydelle, itsetunnolle ja hyvinvoinnille. Tästä näkökulmasta on hienoa, että pääsit suhteesta pois noinkin nopeasti. Mitä huonommaksi itsetunto ehtii murentua, sitä vaikeampaa lähtemisestä nimittäin tulee. Haluttomuustukifoorumeilla kuulee tarinoita suhteista, joissa ei ole ollut seksiä 20 vuoteen!
Johan on paksua lööperiä. Tunnen erittäin hyvinvoivia ja terveitä vanhaksi eläneitä naisia joilla ei ole viidenkympin, eron jälkeen ollut miestä tai ei ole koskaan ollut parisuhdetta. Onhan sitä itsetyydytys välineetkin keksitty niin ettei siihen tarpeeseen ihmistä välttämättä tarvitse. Rakkauteen ei välttämättä tarvitse sitä muutaman minuutin hikistä suttuista pakko ähellystä. Pitkässä suhteessa tulee haluttomuutta puolin ja toisin eikä se akti ole kaikkein tärkein asia elämässä kun sitä on ollut ihan tarpeeksi. Päin vastoin seksin takia voi terveytensä menettää. Kuinka moni käy HIV testissä aloittaessa uuden suhteen.
Ihmiset ovat erilaisia eikä kannata uskoa joidenkien seksi addiktien juttuihin että mitään suhdetta, rakkautta tai elämää ei ole jos ei ole yhdyntää. Jonkun mielestä vain yhdyntä on rakkautta eikä muunlaista suhdetta ole. Jos hakee pelkkää seksiä niin ei sitä ihmistä välttämättä rakasta, silloin on helppo lähteä ja hakea taas uutta seksikumppania. Sellainen ihminen tarvitsee vain seksiä minusta, omaa tyydytystään ja jos ei huvita niin heivataan pellolle. Ihan saman asian ajaisi seksi nukkekin tai käy maksullisissa niin tulee halvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En eroaisi (tästä suhteesta). Seksi ei selvästikään ole minulle ihan niin tärkeää; muut asiat ovat. Läheisyys, kosketus, hellyys, kumppanuus ja yhteensopivuus esimerkiksi.
Ollaan kolmekymppisiä, yhdessä teinistä asti eikä meillä ole koskaan ollut seksiä paljon tai edes säännöllisesti, viime ajat pari kertaa vuodessa. Miehestä kiinni tämä. Parikymppisenä oli neljän vuoden täystauko, silloin ajattelin etten varmaan enää koskaan seksiä harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"pari kertaa kuukaudessa..." taisi olla provo... "ei edes joka kuukausi" olisi ollut uskottavampaa...
Mutta en eroaisi pelkästään seksin puutteen vuoksi. Esim. meillä ei ns. libidot kohtaa, mutta näillä mennään.
Sen myönnän, että puolison haluttomuus yhdistettynä uskottomuuteen olisi melko varmasti "deal-breaker".
Miksi tuo olisi provo? Onko sinusta uskomatonta, että monelle parikymmentä seksikertaa vuodessa ei riitä? Koska meitä on paljon!
Se on varmasti monelle vähän (itse mukaan lukien) mutta en usko, että kukaan järkevä ihminen pitäisi sitä niin vähänä, että lopettaisi muuten hyvä parisuhteen (siis edellyttäen, että vähäinen seksi olisi myös hyvää) Mutta onhan meitä moneen junaan ja kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää jne.
No jos itse haluaa seksiä joka päivä, ja seksiä on vain kahdesti kuussa, silloin saa vain 7 % haluamastaan seksistä. Se on sama kuin kerran viikossa seksiä haluava saisi seksiä kolmasti vuodessa!
Ei ole olemassa mitään "muuten hyvää parisuhdetta". Parisuhde on juuri niin hyvä kuin sen huonoin keskeinen osa-alue. Ja korkealibidoiselle ihmiselle seksi on tyypillisesti hyvin keskeinen osa-alue.
Uskotaan, että seksi on sinulle tärkeätä. Luulen kyllä, että näet asiat ehkä hieman toisin, kun joskus kiepahdatkin sinne "vähemmän haluavien puolelle", syystä tai toisesta.
-Edelleen se "enemmän haluava"
Totta kai näkisin asian toisin, jos haluaisin vähemmän seksiä tai en ollenkaan. Siksi onkin niin tärkeää, että ihmisillä on kumppani, jonka tarpeet ja ajatukset seksistä osuvat yksiin. Se, että niin ei ole, on erittäin hyvä syy erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin vielä yli nelikymppisenäkin tuon takia (meillä tosin pari kertaa kuussa olisi ollut ruhtinaallinen määrä, seksiä oli muutaman viimeisen vuoden aikana ehkä neljä kertaa vuodessa ja viimeiseen puoleentoista vuoteen ei ollenkaan).
Nykyään miestä 18 vuotta (ja minua 14 vuotta) nuorempi mies rinnalla, ja seksiä on, kuten haluankin, päivittäin. Mulla ei tosin ole lapsia eli en "rikkonut perhettä".
Älä nyt loukkaannu kysymyksestäni, mutta mikä piti lapsettoman halukkaan naisen täysin seksittömässä parisuhteessa puolitoista vuotta?
En loukkaannu :) Rakkaus piti suhteessa...mutta seksittömyys alkoi jäytämään niin, että aloin masentua ja tuli itsetuhoisia ajatuksia. Itsetunto meni nollille, eikä mies testosteroniarvojen mittautusta lukuunottamatta suostunut minkäänlaisiin parannusehdotuksiin tahi terapiaan. Joten lopulta piti aloittaa uusi elämä, vaikka mies muuten kaikin puolin ihana puoliso ja kumppani olikin. Jopa vapaata suhdetta kokeiltiin jonkin aikaa, mutta sain siitä lähinnä syyllisyydentunteita. Ei tuntunut oikealta paneskella muita, eikä tuntunut kovin hyvältäkään. En osaa seksiä ilman tunteita.
Seksittömyys on tosiaan hyvin tuhoisaa mielenterveydelle, itsetunnolle ja hyvinvoinnille. Tästä näkökulmasta on hienoa, että pääsit suhteesta pois noinkin nopeasti. Mitä huonommaksi itsetunto ehtii murentua, sitä vaikeampaa lähtemisestä nimittäin tulee. Haluttomuustukifoorumeilla kuulee tarinoita suhteista, joissa ei ole ollut seksiä 20 vuoteen!
Johan on paksua lööperiä.
Aika tökerösti sanottu niille tuhansille, jotka kärsivät tällä hetkellä juuri mainitsemistani asioista seksittömässä suhteessa. Nimenomaan se, että sinua ei halua se ihminen, jonka kaikkein eniten haluaisit näkevän sinut seksuaalisesti, on todella hajottavaa psykologisesti. Seksittömyys sinkkuna on paljon helpompi kestää, kun ei ole sitä dysfunktionaalista, vahingollista parisuhdetta riesana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin vielä yli nelikymppisenäkin tuon takia (meillä tosin pari kertaa kuussa olisi ollut ruhtinaallinen määrä, seksiä oli muutaman viimeisen vuoden aikana ehkä neljä kertaa vuodessa ja viimeiseen puoleentoista vuoteen ei ollenkaan).
Nykyään miestä 18 vuotta (ja minua 14 vuotta) nuorempi mies rinnalla, ja seksiä on, kuten haluankin, päivittäin. Mulla ei tosin ole lapsia eli en "rikkonut perhettä".
Älä nyt loukkaannu kysymyksestäni, mutta mikä piti lapsettoman halukkaan naisen täysin seksittömässä parisuhteessa puolitoista vuotta?
En loukkaannu :) Rakkaus piti suhteessa...mutta seksittömyys alkoi jäytämään niin, että aloin masentua ja tuli itsetuhoisia ajatuksia. Itsetunto meni nollille, eikä mies testosteroniarvojen mittautusta lukuunottamatta suostunut minkäänlaisiin parannusehdotuksiin tahi terapiaan. Joten lopulta piti aloittaa uusi elämä, vaikka mies muuten kaikin puolin ihana puoliso ja kumppani olikin. Jopa vapaata suhdetta kokeiltiin jonkin aikaa, mutta sain siitä lähinnä syyllisyydentunteita. Ei tuntunut oikealta paneskella muita, eikä tuntunut kovin hyvältäkään. En osaa seksiä ilman tunteita.
Seksittömyys on tosiaan hyvin tuhoisaa mielenterveydelle, itsetunnolle ja hyvinvoinnille. Tästä näkökulmasta on hienoa, että pääsit suhteesta pois noinkin nopeasti. Mitä huonommaksi itsetunto ehtii murentua, sitä vaikeampaa lähtemisestä nimittäin tulee. Haluttomuustukifoorumeilla kuulee tarinoita suhteista, joissa ei ole ollut seksiä 20 vuoteen!
Johan on paksua lööperiä.
Aika tökerösti sanottu niille tuhansille, jotka kärsivät tällä hetkellä juuri mainitsemistani asioista seksittömässä suhteessa. Nimenomaan se, että sinua ei halua se ihminen, jonka kaikkein eniten haluaisit näkevän sinut seksuaalisesti, on todella hajottavaa psykologisesti. Seksittömyys sinkkuna on paljon helpompi kestää, kun ei ole sitä dysfunktionaalista, vahingollista parisuhdetta riesana.
no sillä meni vellit ja puurot sekaisin kun puhuttiin seksittömästä elämästä eikä puutteessa elämisestä.
Minä erosin alta 3-kymppisenä osittain tuon takia. Ex ei käytännössä koskaan tehnyt aloitteita ja löi leikiksi kaikki yritykseni asian suhteen. Oli nettipornon suurkuluttaja ja tuntui odottavan että lähden kotoa jonnekin. Itsetunto laski nollaan ja koin olevani tosi ruma ja epähaluttava vaikka olin kauneimmillani näin jälkikäteen katsoen. Nykyisen mieheni kanssa olen ollut 13 vuotta yhdessä ja pisin tauko seksissä on tainnut olla pari viikkoa. Ei ole kaduttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…
Sitten tilastoa siihen miesten haluttomuuteen. Jokaisessa ikäryhmässä naiset haluavat vähemmän seksiä.
Oliko tuossa tietoa missä ikäryhmässä miehet haluaa seksiä eniten että voisi sellaista lähteä itselleen etsimään?
13-18 vuotiaiden ikäryhmässä.
Oli suurin mutta ei ainoa syy erooni. 40v. Nyt mies jonka kanssa seksiä pääasiassa joka päivä. Oon vaan miettinyt että olisinpa eronnut aiemmin. Kyllä se naiseuteni söi mutta onneksi asia on sittemmin korjaantunut. Ja siis nykyisen kanssa jo monen vuoden suhde että ei ole kyse alkuhuumasta vaan yhteensopivasta seksuaalisuudesta.
voisiko johtua siitä, että omasta haluttomuudesta ei haluta puhua, jolloin vain kumppanien haluttomuus tulee esille ja haluttomat ovat hiljaa asiasta.