Lue keskustelun säännöt.
Täytin pyöreitä vuosia: vanhempani tulivat juhliin ilman lahjaa?
30.06.2019 |
Täytin pyöreitä vuosia ja järjestin läheisilleni pienet juhlat ravintolassa. Myös vanhempani tulivat paikalle mutta eivät antaneet mitään lahjaksi. Onko oikein olla muistamatta jos tulee kuitenkin juhliin?
Jotenkin itselleni jäi tosi ontto olo. Ymmärtäisin jos ei olisi kyse pyöreistä vuosista, mutta ettei mitään anna muistoksi, edes symbolista. Itse en kehtaisi tehdä noin, kenellekään, en todellakaan. En erityisesti omalle lapselleni. Söivät ja joivat kuitenkin hyvällä ruokahalulla maksamiani tarjoiluja.
Olenko mielestänne lapsellinen ja nillitän nyt ihan turhasta? Mitä ajatuksia tämä lahjattomuus herättää?
Kommentit (164)
121/164
|
01.07.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tiedän monta ihmistä, jotka super maireana ostaa puolituntemattomille kukkaset nimipäivänä ja esiintyy ihanana ja toiset huomioonottavana ihmisenä, mutta kotioloissa he ovat ihan kakkapäitä. Joillekin on vaan tärkeämpää, miltä asiat ulospäin näyttää. Heidän puhetyylinsäkin muuttuu, kun tapaavat tuttuja tai tuntemattomia, omalle väelle taas ollaan äreitä ja tylyjä. Jos oma vanhempi ei muista millään lailla lastaan synttäreinä, niin onhan siinä kysymys jostain henkisestä vajaavuudesta. Oli se sitten ilkeyttä tai kateutta tai mitä lie. Yksi tuttu ihminen on niin kateellinen omalle menestyvälle lapselleen, ettei osta edes korttia merkkipäivänä tai sano yhtään ystävällistä sanaa missään tilanteessa. Päinvastoin hänen mielestään lapsen pitäisi antaa hänelle matkoja, remonttirahoja, kesämökki, auto ja ties mitä. Ikäänkuin lapsi olisi koskaan itse tehnyt päätöstä tulla tähän maailmaan. Ja jos lapsi on kovalla työllä saanut rahansa, niin miksi se hänen vanhemmalleen kuuluisivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne höppänät erhty rahasta:)
Ihmeellisiä kommentteja täällä. Minusta on törppöä mennä juhliin ilman mitään muistamista. Ei tarvitse olla mitään kallista, mutta kyllä jotain pitää viedä, esim. kukkia, viinipullo, lahjakortti tms.
Siinä mielessä ymmärrän ap:ta, että itse en menisi kenenkään juhliin ilman lahjaa. Toisaalta, järjestitkö juhlat lahjojen toivossa vai siksi, että tapaat läheisiä ja juhlit yhdessä heidän kanssaan? Minulle tärkeämpää olisi se, että ne ihmiset olivat paikalla, kuin mitä tuovat. Olisin suorastaan tyytyväinen jos ei tulisi mitään turhaa krääsää.
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä ymmärrän ap:ta, että itse en menisi kenenkään juhliin ilman lahjaa. Toisaalta, järjestitkö juhlat lahjojen toivossa vai siksi, että tapaat läheisiä ja juhlit yhdessä heidän kanssaan? Minulle tärkeämpää olisi se, että ne ihmiset olivat paikalla, kuin mitä tuovat. Olisin suorastaan tyytyväinen jos ei tulisi mitään turhaa krääsää.
En ole ap, mutta jos järjestän synttärijuhlat ruokineen ja juomineen, niin olen kyllä häkeltynyt, jos joku tulee tyhjin käsin. Itse en siis odota mitään lahjoja tms enkä ajattele koko asiaa, kun järjestelen juhlaa. Mutta siinä hetkessä, kun joku saapuu juhliini kahta kättä heilutellen, niin olen kyllä äimistynyt. Ihan perusasioihin juhliin mennessä kuuluu viedä isännälle tai emännälle JOTAIN. Oli sitten kysymys millaisista juhlista hyvänsä.
Ja tuo, ettei keksi mitään lahjaa tai ei halua itse mitään krääsää on niin potaskaa. Tuomisina voi olla vaikka ojanpenkalta poimitut kesäkukat. Ja sellainen ihminen joka ei muka halua mitään krääsää ei ole juhlia järjestänytkään. Ihan sama, mitä ihmiset tuovat, kunhan tuovat jotain. Sillä osoitetaan arvostusta kutsujalle, sitä että kutsuja on pienen lahjanhankinnan vaivan arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äärimmäisen loukkaavaa käytöstä ap:n vanhemmilta. Osoittaa totaalista käytöstapojen puutetta. Noloa suorastaan etteivät tuoneet edes pientä kukkaa.
Tulee myös mieleen, mahtaako vanhemmat tai vain toinen heistä - se dominoivampi - olla ap:lle kateellinen jostakin? Sillä tiettyä mentaalisairautta potevat henkilöthän kohtelevat omia lapsiaan juuri tuolla tavalla. Ns. kostavat lapselle tämän menestyksen tai onnen juuri tuolla tavalla, loukkaamalla, näpäyttämällä ja ”palauttamalla ruotuun”.
Suosittelen katkaisemaan välit.
Sama mun miehellä, ikinä ei veisi juhliin mitään. Etenkään omille vanhemmilleen (jotka kuitenkin tuovat aina jotain pientä meille kun tulevat, muistavat synttäreinä ym.). Musta se on äärimmäisen noloa ja haluan aina viedä jotain. Tästä tulee usein vähän sanomista kun ollaan lähdössä. Ärsyttää myös olla se joka on aina vastuussa viemisistä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, toimi itse tulevaisuudessa toisin.
Mieheni vanhempien ja isäni kanssa sama, rohmutaan ittelle kaksin käsin ja mitään ei annetta kenellekkään.
Minut pelasti itsekkyydeltä äitini tapa toimia, opetti antamisen ilon.
Miehelleni vuorostaan olen minä saanut opettaa miten toimia eri tilanteissa.
Esm. mitä viedä kun mennään kylään jne. Tosin jos on itse liikkeellä niin mielellään menee vieläkin kahta kättä heiluttaen, syömään ja juomaan toisten piikkiin. Vaikeaa aikusena oppia uusia käytösmalleja.
Varsinkin jos mennään apeilleni niin sillon ei pitäs hänen mielestään todellakaan mitää viedä, johtuu lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törppöjä vanhempia. No voit antaa lahjaksi heidän merkkipäivillään ihan sitä samaa.
Minä en osaa viedä kylään mennessäni viemisiä. Ja useimmiten minua lähinnä ärsyttää jos joku kylään poikkeava tuo meille tullessaan jotain. Koska useimmiten ne tuomisen ovat minulle ongelma.
Kukkia kiitos joo, vienkö heti ulos koska meillä osalle perheestä tulee kukista huono olo vai pitäisikö laittaa kahvipöytään esille ja sitten viedä kukat ulos kun vieraat lähtee ja siivota keittiö hyvin (siitepölyallergiaa ja pahana meillä ei ole sisällä mitään kukkivia kukkia).
Viiniä, hienoa mutta meillä ei kukaan juo sitä. No täytyy antaa eteenpäin kunhan muistan etten tyrkytä sille joka toi pullon. Kahvia, no emme juo sitäkään ja vieraita käy sen verran vähän että ei kannata jemmata vanhenemaan. Onneksi naapurille kelpaa kahvipaketit. Ruokia no niitä harva tuo koska tietävät että meillä niin laajat allergiat. Sopimattomat karkit saa yleensä annettua lasten kavereille jne.
Minusta on tosi kiva että esim veljeni tulevat tyhjin käsin ja vastaavat rehellisesti kun kysyy haluavatko kahvia tai jotain muuta syötävää. Mielelläni tarjoan pullan sijaan leipää jos vieras syö mielummin sitä.
Lahjoja saa toki juhliin tuoda jos haluaa mutta ei haittaa vaikka ei tuokkaan. Osa vieraista toi lapsen rippijuhliin lahjan mutta ei kaikki. Vieraan valinta eikä minulle mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaa joku että minkä takia lahjoja annetaan?
Vierailija kirjoitti:
Itse menin ilman lahjaa tyttöni syntymäpäiville ja ei ollut moksiskaan. Eiköhän siinä ole lahjaa ollut tarpeeksi, kun olen pienestä palkastani maksanut ensin läppärit ja monet puhelimet ja vaatteet ja autokoulun ja asunnon takuuvuokran ja muutaman kuukauden vuokran aluksi ja huonekalut ja astioita jne...
Välillä oli pakko tehdä toista työtä, että sai autettua tyttöä elämän alkuun ja sai kaikki maksettua. Nyt on hyväpalkkaisessa ammatissa ja rahasta ei ole pulaa. Joten katsoin, että voin sen kakkupalan ja kahvin juoda ja syödä ihan ilmaiseksi. Toki kukkia vein. Mutta siitä 1400 eurosta, mitä jää kuussa käteen, ei kauhean kalliita lahjoja maksella.
Kukat riittävät. Tai jokin pieni, symbolinen juttu. Tyhjin käsin EI mennä, se on tökeröä. Eikä lahja ole korvaus juhlien tarjoiluista. Lahjan rahallisella arvolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten paljon juhlat ovat maksaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmalla ikäpolvella ei ole mielikuvitusta. Jos sankari ei halua kynttilänjalkoja tai muuta sälää niin sitten ei viedä mitään.
Kaunis suklaarasia, pähkinöitä, hilloa...ei ole kyse siitä että lahjan pitäisi olla kallista vaan kyse on muistamisesta ja hyvistä tavoista.
Ja tosiaan, omat vanhempani muistavat kyllä naapuritaan ja muita puolituttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeesti aikuiset ihmiset itkee täällä lahjojen perään?
Ihanko oikeasti menisit vaikka ystäväsi ravintolassa järkätyille nelikymppisille ilman MITÄÄN viemistä?
Kyseessä on aivan peruskäytöstapoihin kuuluva asia, että juhlien järjestäjää muistetaan jotenkin, edes kukkasin. En todellakaan ole tajunnut että on oikeasti ihmisiä joiden mielestä tuollainen käytös on ok ja on lapsellista toivoa lahjoja. Itse ainakin olisin tuossa tilanteessa aika häkeltynyt vaikken erityisesti mitään lahjoja olisi toivonutkaan. Syntymäpäivä-, valmistujais-, rippi- jne. juhliin nyt ei vaan yksinkertaisesti mennä ilman mitään viemisiä.
Toisaalta, jos tänne olisi kirjoittanut äiti "en keksi mitään lahjaa tyttäreni nelikymppisille, onko ok mennä ilman mitään viemisiä?" Niin vastaukset olisivat ihan toisennäköisiä: "ei todellakaan ole ok", "tietenkin viet kutsuille lahjan!"
Mutta av:lla ap on aina väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuollaisesta voi edes pahastua? Noh, itsellä oli lapsena vain yhdet synttärit (9v), ehkä alle 5 vuotiaana saattanut olla synttärit, mutta ei mitään muistikuvaa ja kolmikymppiset pidin vain siksi kun hieman ns. "vaadittiin". Muuten synttäreitä en ikinä välittänyt itselleni pitää, muutaman vuoden päästä taas pyöreät mutta siinähän sitten on synttäreitä en pidä vaikka kuinka pyöreät tiedossa. Toki muiden synttäreillä tykkään käydä, päivänsankarille askarrella hienon omatekoisen kortin, ja maalata lahjapaperin, tietenkin kunnon lahja ja leikkokukat päälle.
Vierailija kirjoitti:
Minä en osaa viedä kylään mennessäni viemisiä. Ja useimmiten minua lähinnä ärsyttää jos joku kylään poikkeava tuo meille tullessaan jotain. Koska useimmiten ne tuomisen ovat minulle ongelma.
Kukkia kiitos joo, vienkö heti ulos koska meillä osalle perheestä tulee kukista huono olo vai pitäisikö laittaa kahvipöytään esille ja sitten viedä kukat ulos kun vieraat lähtee ja siivota keittiö hyvin (siitepölyallergiaa ja pahana meillä ei ole sisällä mitään kukkivia kukkia).
Viiniä, hienoa mutta meillä ei kukaan juo sitä. No täytyy antaa eteenpäin kunhan muistan etten tyrkytä sille joka toi pullon. Kahvia, no emme juo sitäkään ja vieraita käy sen verran vähän että ei kannata jemmata vanhenemaan. Onneksi naapurille kelpaa kahvipaketit. Ruokia no niitä harva tuo koska tietävät että meillä niin laajat allergiat. Sopimattomat karkit saa yleensä annettua lasten kavereille jne.
Minusta on tosi kiva että esim veljeni tulevat tyhjin käsin ja vastaavat rehellisesti kun kysyy haluavatko kahvia tai jotain muuta syötävää. Mielelläni tarjoan pullan sijaan leipää jos vieras syö mielummin sitä.
Lahjoja saa toki juhliin tuoda jos haluaa mutta ei haittaa vaikka ei tuokkaan. Osa vieraista toi lapsen rippijuhliin lahjan mutta ei kaikki. Vieraan valinta eikä minulle mikään ongelma.
Ihme että joku haluaa teille tulla. Vaikutatte vähän vaikeilta tyypeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Juhlat on juhlat, ei mikään varainkeruu tilaisuus.
Seuraavalla kerralla lähetä lahjalista ja tarjoa hanavettä ja ruohoa.
Että pöytään tuodaan vesikannu ja huumesätkät?
Mäkin täytin pyöreitä vuosia, enkä edes muistanut itse koko hommaa, hämmästelin (oikeasti) kun jotain kortteja tuli postissa. En ole ikinä ajatellut ikääni, en kyllä muidenkaan.
Paljon tuntuu olevan ihmisiä ilman mitään käytöstapoja.
Varmasti samoja joilla ei käsitystä miten juhliin pukeudutaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on näpäyttämisestä ja vallankäytöstä. Mun vanhemmat tekee samaa, toinen vanhempi on pahasti luonnehäiriöinen (pahempi kuin narsisti, lähinnä paykopaatti). Esim tällaista tapahtunut:
- tulivat häihini pilaamaan häät. Pitivät”puheen” jossa puoli tuntia haukkuivat tytärtään. Vieraat tyrmistyneinä suu auki. Mitään lahjaa ei tuotu.
- mun valmistumista ei noteerattu mitenkään (yliopisto) eikä tultu juhliin. Suosikkiölapsen 10kk kestänyttä lastenhoiokurdsia juhlittiin massiivisesti ja annettiin tälle 5000e valmistujaisrahaa
- mun yhdenkään lapsen ristiäisiin ei tultu eikä lastenlapsia viitsitä tavata. Suosikkisisaruksen lasten ristiäisiin tietenkin mentiin ja lhjana iso rahatalletus
- minua haukutaan ja arvostellaan koko ajan, siis mitään hyvää ei ole koskaan sanottavana vaikka olen kiltti ja kuuliainenb, hoidan työni ja perheeni, hyvissä töissä ja hyvin koulutettu.Muutenkin vanhempani aina toimii niin että vieraita ja puolituttuja mielistellään, hännystellään, ollaan mielin kielin ja niin mukavia. Oman perheen jäseniä ja lähisukua kojdellaan kuin paskaa ja pelkästään v*ttuillaan ja kiusataan.
Suuret ikäluokat, taas kerran.
Ok, haluat haukkua suuria ikäluokkia ja yleistää taas kerran tosi raskaasti! Ihan kyllä ovat "omaa ikäluokkaansa" nuo sinun vanhemmat.
Omat "suuret ikäluokat" vanhempani ovat aivan toista maata. Eivät osaa ollenkaan ajatella itseään, ovat aina valmiina auttamaan lastenhoidoissa tarpeen mukaan, ottavat lastenlapsia yökylään, ostavat lahjoja (vähintään lahjakortti ja kukat ) kaikille lapsille ja lastenlapsille samoin myös vävyille ja miniöille.
Ei piittaamattomuus ole ikäluokkakysymys, pas*oja vanhempia on myös nuorissa ikäluokissa.
Näitä on ERITYISEN PALJON suurissa ikäluokissa. Koko sukuni on tällaista. Eikä tää takoitaettä jokainen suurten kkäluokkien ihminen on tällinen mutta ERITTÄIN SUURI OSA ON. Ei kaikessa ole kyse sinusta, loukkaantuva uniikki lumihiutale!!!
Onko sinulla tuosta ihan tutkittua tietoa? Itsehän vedät nimenomaan johtopäätöksiä oman sukusi perusteella! Onko se joku parempi peruste? Ja melko agressiivinenkin olet, alat haukkumaan minua tietämättä minusta yhtään mitään? Olet aika hämmästyttävä!
Asiasta on erittäin paljon tutkittua tietoa mutta sinä tyypillinen milensäpahoittaja-ammattiliukkaantuja et niitä tietenkään viitsi lukea kun olet päättänyt että SINÄ tiedät paremmin.
Paljon löytyy dataa suurien ikäluokkien vahingollisesta toiminnasta. Mutta ai niin kun ne SUN vanhemmat oli ihanat niin mitään ongelmaa ei ole!
Olet tyypillinen pumpulilapsuuden viettänyt.Odotan linkkiä. Itse panin tuon Väestöliiton tutkimuslinkin, että voit tutustua tehtyihin tutkimuksiin.
Vietin aivan normaalin lapsuuden, vanhempani eivät ryypänneet, eivät hakanneet meitä lapsia eikä toisiaan.
Onko se sitten sitä "pumpulilapsuutta"? Mutta eikö ko lapsuus ole tavoite nykyäänkin, vai kuuluuko kunnon lauantaitappelut ja lumihankeen ajaminen "normaaliin lapsuuteen"?
Meillä lapsilla oli toimivat suhteet isovanhempiin, tosin asuivat kaukana, joten eivät osallistuneet lastenhoitoon.
Olet oikeasti todella naiivi. Etkö tajua että sun lapsuus on POIKKEUS. Sinä synnyit POIKKEUKSELLISEN hyvään perheeseen. Useompien lapsuus 70-luvulla oli täyttä helvettiä ja väkivaltaa täynnä, niin omani kuin erittäin monen samanikäisen tuttavani. Hyviä perheitä oli mutta ne olivat enemminkin POIKKEUKSI. Sinun lapsuutesi ei ollt normilapsuus. Miten et tajua ollenkaan asiaa.
Höpö, löpö! Kasvoin Kuopiossa ja minulla on satoja tuttuja ja ystäviä, enkä muista kyllä yhtään perhettä, jossa olisi ollut väkivaltaa tai muuten kamalaa. Ihan tavallisia työssäkäyviä perheitä oli niin luokkatovereillani kuin muillakin kavereilla ja sukulaisilla ja ihan hyvät välit on myös vanhempiin.
Ja minä olen kasvanut Jyväskylässä -70 luvulla suurten ikäluokkien tyttärenä. Samoin minulla oli normaali
lapsuus, vanhemmilla ei ollut päihdeongelmia eikä väkivaltaisuutta ja olivat työssäkäyviä vanhempia. Ei oltu mitenkään rikkaita, tehtiin kesälomalla telttaretkiä vanhalla Volkswagenilla. Ja tällaisia POIKKEUKSIA oli meillä luokka täynnä. Sain harrastaa soittamista, veljeni pelasivat jääkiekkoa ja futista. Asuin alueella, missä ihmiset yleensä omistivat omat kerrostalokotinsa. Jokunen kaupungin vuokra-asunto oli myös, en heidän ongelmistaan tiennyt, mutta kyllä ko taloista tuli luokalleni nuoria myös lukioluokille ja suorittivat samoin esim yo-tutkinnon.
Minä vastaavasti kasvoin Pirkanmaalla samoihin aikoihin. Meillä kyllä oli köyhyyttä ja isä juopotteli ja oli ajoittain oli väkivaltainenkin, mutta kun koko perhe mentiin johonkin juhliin, sinne oli aina viemisiä ja lahja päivänsankarille, tai mitä nyt kulloinkin juhlittiin, mutta siis aina vietiin jotakin.