Olen elävä kuollut avioliitossani
Auttakaa ja rohkaiskaa ja kertokaa ihan käytännön neuvoja mitä pitäisi tehdä ja mistä aloittaa. Olen reilu 40v nainen ja on useampi alaikäinen lapsi. Olen aviossa miehen kanssa (lasten isä), joka on todella lapsellinen ja kiukuttelee ja tiuskii ja käyttäytyy paitsi minua myös lapsia kohtaan huonosti. On lapsille sarkastinen ja ivallinen. Avioelämää meillä ei ole ollut neljään vuoteen, koska mies ei halua ja todennäköisesti en häntä kiinnosta. Emme nuku yhdessä eikä meillä ole keskinäistä läheisyyttä. Olen kuin elävä kuollut tässä suhteessa ja elämäntilanteessa. En luota miehen kykyyn huolehtia lapsista mahdollisessa erotilanteessa ja hän ei kykene aikuismaisesti sopimaan asioista. Taloustilanne on sellainen etten pysty nykyistä asuntoa lunastamaan omaksi. Tämä kamala tilanne vaikuttaa jo henkisen pahoinvoinnin lisäksi fyysisesti, on kipuja ym. En rakasta miestäni ja tällä hetkellä jo sietäminen tekee tiukkaa. Hän on omalla käytöksellään saanut kunnioitukseni itseään kohtaan häviämään. Onko teistä jollakin ollut vastaavaa edes osin ja kuinka olette saaneet elämän raiteilleen?
Kommentit (3)
Mies ei suostu terapiaan. Voin jo nyt todella huonosti. Haluaisin vain nukkua ja olenkin väsynyt koko ajan, ihan fyysisestikin.
Pitääkö siihen kotiin sitten jäädä? Kyllä sinä taloudellisesti pärjäisit. Siksihän on elarit, yh korotukset, lapsilisät, asumistuet.. Sen kun otat ja lähdet. Vuokraa 4h+k.
Ensimmäiseksi suosittelisin pariterapiaa; suostuisiko miehesi? Eihän tuo ole mikään avioliitto ja parisuhde enää lainkaan. Jotakin on pakko tehdä ja muuttaa, jotta ylipäätään kannattaisi jatkaa. Ennen pitkää voit niin huonosti, että ero näyttää parhaalta vaihtoehdolta. Mies on kuitenkin ennen sitä saatava sitoutumaan lasten huoltoon kunnolla. Tätä tukisi terapia, uskon.