Psykologia 2020

Mulla on ulkomainen psykan tutkinto ja meillä oli kandissa kahtena ekana vuonna noin 30op tilastoa. Se kulki koko ajan rinnalla. Oli tosi hyvin punottu yhteen psykan sisältöopintojen kanssa joten oli mielekästä. Paljon soveltamista ja pienissä ryhmissä tehtiin omia pieniä tutkimuksia. Ne oli ihan huippikursseja, mun lemppareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastoa pitää ymmärtää jotta ymmärtää minkälaisen tiedon varaan psykologia tiede perustuu ja jotta ymmärtää monien psykologin työvälineiden ominaisuuksia.

Tämä. On siitä tilaston osaamisesta hyötyä tilasto-, kandi- ja gradukurssien lisäksi myös niillä kursseilla, joilla käsitellään esimerkiksi psykologian testimenetelmiä, koska ne perustuvat tilastollisin menetelmin kerättyyn tietoon.

Ei kukaan kiellä etteikö tilastosta olisi hyötyä. Myös kaikissa muissa tieteissä tehdään kandi ja gradu ja tutustutaan tutkimuksiin ja kaikki pärjäävät yliopistossa opiskellulla tilastotieteellä. Näistä muistakin tieteistä tulee jopa niitä kovan luokan tutkijoita, vaikka he ovatkin tutustuneet tilastotieteeseen vasta yliopistossa, voitteko kuvitella! Uskon että näin tulee käymään myös psykalla, kun papereilla tullaan sisään ilman tilasto-osaamista. Tilaston peruskurssi on ehkä hankalampi, tutkimusmenetelmien peruskurssi on hankalampi, mutta kyllä oppimiskykyiset ihmiset oppii. Ja jos ei opikaan, vaan pääsee kurssit vaan juuri ja juuri läpi, niin silti on kaikki mahdollisuudet hyväksi psykologiksi. Psykologia on niin paljon kaikkea muutakin!

Ymmärrän että todistushaku ja tän vuoden mahdolliset muutokset pelottaa ja harmittaa niitä, ketkä on tilastoa lukenut pitkään. Saa harmittaa! Mutta haluan vaan kitkeä tätä pelottelua pois. Ei se tilasto niin tärkeää ole ainakaan mulle opinnoissa ollut, kun millasen käsityksen sain täältä jo omana vuonnani, vaikkei tää tilastofanitus ollut todellakaan näissä mittasuhteissa kun nyt on.

Mistä tämä höpinä tulee, että tilastotieteeseen tutustuttaisiin vasta yliopistossa? Kyllä se kuuluu ihan normaaliin lukion oppimäärään, ellei ole nukkunut siellä. Itse tein jo 90-luvulla lyhyessä matikassa "tilastot ja todennäköisyys"-kurssin. Tyttäreni tekee lukion psykologian ensimmäistä kurssia juuri, ja tehtävänä on kerätä aineisto nettilomakkeella ja laskea korrelaatiot käsin. Hyvin sujuu, ja tuo ykköskurssihan on kaikille pakollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastoa pitää ymmärtää jotta ymmärtää minkälaisen tiedon varaan psykologia tiede perustuu ja jotta ymmärtää monien psykologin työvälineiden ominaisuuksia.

Tämä. On siitä tilaston osaamisesta hyötyä tilasto-, kandi- ja gradukurssien lisäksi myös niillä kursseilla, joilla käsitellään esimerkiksi psykologian testimenetelmiä, koska ne perustuvat tilastollisin menetelmin kerättyyn tietoon.

Ei kukaan kiellä etteikö tilastosta olisi hyötyä. Myös kaikissa muissa tieteissä tehdään kandi ja gradu ja tutustutaan tutkimuksiin ja kaikki pärjäävät yliopistossa opiskellulla tilastotieteellä. Näistä muistakin tieteistä tulee jopa niitä kovan luokan tutkijoita, vaikka he ovatkin tutustuneet tilastotieteeseen vasta yliopistossa, voitteko kuvitella! Uskon että näin tulee käymään myös psykalla, kun papereilla tullaan sisään ilman tilasto-osaamista. Tilaston peruskurssi on ehkä hankalampi, tutkimusmenetelmien peruskurssi on hankalampi, mutta kyllä oppimiskykyiset ihmiset oppii. Ja jos ei opikaan, vaan pääsee kurssit vaan juuri ja juuri läpi, niin silti on kaikki mahdollisuudet hyväksi psykologiksi. Psykologia on niin paljon kaikkea muutakin!

Ymmärrän että todistushaku ja tän vuoden mahdolliset muutokset pelottaa ja harmittaa niitä, ketkä on tilastoa lukenut pitkään. Saa harmittaa! Mutta haluan vaan kitkeä tätä pelottelua pois. Ei se tilasto niin tärkeää ole ainakaan mulle opinnoissa ollut, kun millasen käsityksen sain täältä jo omana vuonnani, vaikkei tää tilastofanitus ollut todellakaan näissä mittasuhteissa kun nyt on.

Mistä tämä höpinä tulee, että tilastotieteeseen tutustuttaisiin vasta yliopistossa? Kyllä se kuuluu ihan normaaliin lukion oppimäärään, ellei ole nukkunut siellä. Itse tein jo 90-luvulla lyhyessä matikassa "tilastot ja todennäköisyys"-kurssin. Tyttäreni tekee lukion psykologian ensimmäistä kurssia juuri, ja tehtävänä on kerätä aineisto nettilomakkeella ja laskea korrelaatiot käsin. Hyvin sujuu, ja tuo ykköskurssihan on kaikille pakollinen.

Tässä oli nyt kyse siitä, tarvitseeko tilastotiedettä olla pääsykoemateriaaleissa vai ei. Eli tarvitseeko tilastotiede tosiaankin hallita tuon aiemman materiaalin veroisesti vai riittäisikö se mitä yliopistossa opiskellaan. Toki lukiomatikka erikseen, se on varmasti ihan hyvä tausta. Siitä ei tässä nyt vaan ollut varsinaisesti puhe. Ja sitäkään tietysti jokainen yliopistoon päätyvä ei ole käynyt :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastoa pitää ymmärtää jotta ymmärtää minkälaisen tiedon varaan psykologia tiede perustuu ja jotta ymmärtää monien psykologin työvälineiden ominaisuuksia.

Tämä. On siitä tilaston osaamisesta hyötyä tilasto-, kandi- ja gradukurssien lisäksi myös niillä kursseilla, joilla käsitellään esimerkiksi psykologian testimenetelmiä, koska ne perustuvat tilastollisin menetelmin kerättyyn tietoon.

Ei kukaan kiellä etteikö tilastosta olisi hyötyä. Myös kaikissa muissa tieteissä tehdään kandi ja gradu ja tutustutaan tutkimuksiin ja kaikki pärjäävät yliopistossa opiskellulla tilastotieteellä. Näistä muistakin tieteistä tulee jopa niitä kovan luokan tutkijoita, vaikka he ovatkin tutustuneet tilastotieteeseen vasta yliopistossa, voitteko kuvitella! Uskon että näin tulee käymään myös psykalla, kun papereilla tullaan sisään ilman tilasto-osaamista. Tilaston peruskurssi on ehkä hankalampi, tutkimusmenetelmien peruskurssi on hankalampi, mutta kyllä oppimiskykyiset ihmiset oppii. Ja jos ei opikaan, vaan pääsee kurssit vaan juuri ja juuri läpi, niin silti on kaikki mahdollisuudet hyväksi psykologiksi. Psykologia on niin paljon kaikkea muutakin!

Ymmärrän että todistushaku ja tän vuoden mahdolliset muutokset pelottaa ja harmittaa niitä, ketkä on tilastoa lukenut pitkään. Saa harmittaa! Mutta haluan vaan kitkeä tätä pelottelua pois. Ei se tilasto niin tärkeää ole ainakaan mulle opinnoissa ollut, kun millasen käsityksen sain täältä jo omana vuonnani, vaikkei tää tilastofanitus ollut todellakaan näissä mittasuhteissa kun nyt on.

Mistä tämä höpinä tulee, että tilastotieteeseen tutustuttaisiin vasta yliopistossa? Kyllä se kuuluu ihan normaaliin lukion oppimäärään, ellei ole nukkunut siellä. Itse tein jo 90-luvulla lyhyessä matikassa "tilastot ja todennäköisyys"-kurssin. Tyttäreni tekee lukion psykologian ensimmäistä kurssia juuri, ja tehtävänä on kerätä aineisto nettilomakkeella ja laskea korrelaatiot käsin. Hyvin sujuu, ja tuo ykköskurssihan on kaikille pakollinen.

Tässä oli nyt kyse siitä, tarvitseeko tilastotiedettä olla pääsykoemateriaaleissa vai ei. Eli tarvitseeko tilastotiede tosiaankin hallita tuon aiemman materiaalin veroisesti vai riittäisikö se mitä yliopistossa opiskellaan. Toki lukiomatikka erikseen, se on varmasti ihan hyvä tausta. Siitä ei tässä nyt vaan ollut varsinaisesti puhe. Ja sitäkään tietysti jokainen yliopistoon päätyvä ei ole käynyt :)

Täällä joku sanoi, että se pääsykokeen tilastomateriaali vastaa peruskursseja yliopistolla, joten totta kai se täytyy hallita. Olisi hölmöä poistaa tilastot pääsykokeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastoa pitää ymmärtää jotta ymmärtää minkälaisen tiedon varaan psykologia tiede perustuu ja jotta ymmärtää monien psykologin työvälineiden ominaisuuksia.

Tämä. On siitä tilaston osaamisesta hyötyä tilasto-, kandi- ja gradukurssien lisäksi myös niillä kursseilla, joilla käsitellään esimerkiksi psykologian testimenetelmiä, koska ne perustuvat tilastollisin menetelmin kerättyyn tietoon.

Ei kukaan kiellä etteikö tilastosta olisi hyötyä. Myös kaikissa muissa tieteissä tehdään kandi ja gradu ja tutustutaan tutkimuksiin ja kaikki pärjäävät yliopistossa opiskellulla tilastotieteellä. Näistä muistakin tieteistä tulee jopa niitä kovan luokan tutkijoita, vaikka he ovatkin tutustuneet tilastotieteeseen vasta yliopistossa, voitteko kuvitella! Uskon että näin tulee käymään myös psykalla, kun papereilla tullaan sisään ilman tilasto-osaamista. Tilaston peruskurssi on ehkä hankalampi, tutkimusmenetelmien peruskurssi on hankalampi, mutta kyllä oppimiskykyiset ihmiset oppii. Ja jos ei opikaan, vaan pääsee kurssit vaan juuri ja juuri läpi, niin silti on kaikki mahdollisuudet hyväksi psykologiksi. Psykologia on niin paljon kaikkea muutakin!

Ymmärrän että todistushaku ja tän vuoden mahdolliset muutokset pelottaa ja harmittaa niitä, ketkä on tilastoa lukenut pitkään. Saa harmittaa! Mutta haluan vaan kitkeä tätä pelottelua pois. Ei se tilasto niin tärkeää ole ainakaan mulle opinnoissa ollut, kun millasen käsityksen sain täältä jo omana vuonnani, vaikkei tää tilastofanitus ollut todellakaan näissä mittasuhteissa kun nyt on.

Mistä tämä höpinä tulee, että tilastotieteeseen tutustuttaisiin vasta yliopistossa? Kyllä se kuuluu ihan normaaliin lukion oppimäärään, ellei ole nukkunut siellä. Itse tein jo 90-luvulla lyhyessä matikassa "tilastot ja todennäköisyys"-kurssin. Tyttäreni tekee lukion psykologian ensimmäistä kurssia juuri, ja tehtävänä on kerätä aineisto nettilomakkeella ja laskea korrelaatiot käsin. Hyvin sujuu, ja tuo ykköskurssihan on kaikille pakollinen.

Tässä oli nyt kyse siitä, tarvitseeko tilastotiedettä olla pääsykoemateriaaleissa vai ei. Eli tarvitseeko tilastotiede tosiaankin hallita tuon aiemman materiaalin veroisesti vai riittäisikö se mitä yliopistossa opiskellaan. Toki lukiomatikka erikseen, se on varmasti ihan hyvä tausta. Siitä ei tässä nyt vaan ollut varsinaisesti puhe. Ja sitäkään tietysti jokainen yliopistoon päätyvä ei ole käynyt :)

Täällä joku sanoi, että se pääsykokeen tilastomateriaali vastaa peruskursseja yliopistolla, joten totta kai se täytyy hallita. Olisi hölmöä poistaa tilastot pääsykokeesta.

Juuri siksi sitä ei mielestäni tarvi osata ennen yliopistoa, vaan asiat oppii yliopistossa kyllä. Jos kaikki 330 op tiedot pitäisi hallita ennen yliopistoa, ei systeemissä olisi oikein järkeä.

Tilasto on poistettu jo yli puolelta sisäänpääsevistä ja se on se mistä mä ainakin yritän puhua. Että ei huolta heille, he selviää kyllä! :) Kyllä omastakin mielestä tilasto testaa ihan tärkeitä asioita, mutta en pidä sitä välttämättömänä psykalle pääsyn kannalta eikä se sitä nykyään onneksi olekaan.

Ruotsin högskoleprovet on siitä älyttömän hyvä, että siinä voi menestyä erilaisten lahjakkuusprofiilien & työn yhdistelmällä. Lisäksi sekä kieli- että matematiikkaosiossa on eri tyyppisiä tehtäviä. Suomessa saisi olla jokin samantapainen koe, jolla valittaisiin kaikkiin koulutuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tilaston osaaminen on psykologille vähän sama kun peruslaskutoimitusten varma osaaminen sairaanhoitajalle. Psykologia on tiede ja nojaa teorioihin joita kehitetään tutkimusten pohjalta. Joskus teoriat kumoutuvat ja psykologin on oltava ajan hermolla ja on osattava pohtia onko teoriaan kohdistettu kritiikki varteenotettavaa. Teorioita kumoavat ja muokkaavat tutkimukset ovat suurelta osin kvalitatiivisia. Psykologi ei ole kovin kummonen psykologi, jos hän toimii vain mutun tai ikivanhojen opiskeluaikoina opittujen teorioiden pohjalta. Tämän vuoksi tilastoa pitää olla paljon psykan opinnoissa. Ehkä on ihan hyvä, että tämänkaltaista matemaattista kapasiteettia testataan jo pääsykokeessa. Samoin kun sairaanhoitajakokelailta testataan taitoa laskea lääkkeannoksien pitoisuuksia.

Kvalitatiivinen=laadullinen. Mitä tekemistä tällä on tilaston kanssa?

Asiakas: Aviopuoliso petti kännissä. En tiedä miten tässä käy.

Psykologi: Tilastojen mukaan pettämistä esiintyy kolmanneksessa avioliitoista. Päihdeongelmalla on medioiva vaikutus.

Asiakas: Mutta miten tästä selvitään?!

Psykologi: Todennäköisesti ei selvitä. Tilastojen mukaan puolet avioliitoista päättyy eroon ja pettämisen kohdalla prosentti on vielä korkeampi. Cronbachin alfa tukee tätä verrattaessa avioliittoihin, joissa esiintyy lisäksi tilastollisesti poikkeavaa päihteiden käyttöä.

Asiakas: Mut mä löin sitä avarilla...

Psykologi: Parisuhdeväkivalta korreloi negatiivisesti koetun turvallisuudentunteen kanssa virhemarginaalin ollessa matala...

Asiakas: Kai mä sit vaan vedän lärvit...

Psykologi: Suomalaisista 90% toimii niin vastaavassa tilanteessa. Mittaustavasta riippuen on saatu vieläkin korkeampia tuloksia, joissa moderoivaksi tekijäksi tosin on todettu uskonnollisuus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tilaston osaaminen on psykologille vähän sama kun peruslaskutoimitusten varma osaaminen sairaanhoitajalle. Psykologia on tiede ja nojaa teorioihin joita kehitetään tutkimusten pohjalta. Joskus teoriat kumoutuvat ja psykologin on oltava ajan hermolla ja on osattava pohtia onko teoriaan kohdistettu kritiikki varteenotettavaa. Teorioita kumoavat ja muokkaavat tutkimukset ovat suurelta osin kvalitatiivisia. Psykologi ei ole kovin kummonen psykologi, jos hän toimii vain mutun tai ikivanhojen opiskeluaikoina opittujen teorioiden pohjalta. Tämän vuoksi tilastoa pitää olla paljon psykan opinnoissa. Ehkä on ihan hyvä, että tämänkaltaista matemaattista kapasiteettia testataan jo pääsykokeessa. Samoin kun sairaanhoitajakokelailta testataan taitoa laskea lääkkeannoksien pitoisuuksia.

Kvalitatiivinen=laadullinen. Mitä tekemistä tällä on tilaston kanssa?

Jos olit huolellinen, niin huomasit, että olin korjannut alle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tilaston osaaminen on psykologille vähän sama kun peruslaskutoimitusten varma osaaminen sairaanhoitajalle. Psykologia on tiede ja nojaa teorioihin joita kehitetään tutkimusten pohjalta. Joskus teoriat kumoutuvat ja psykologin on oltava ajan hermolla ja on osattava pohtia onko teoriaan kohdistettu kritiikki varteenotettavaa. Teorioita kumoavat ja muokkaavat tutkimukset ovat suurelta osin kvalitatiivisia. Psykologi ei ole kovin kummonen psykologi, jos hän toimii vain mutun tai ikivanhojen opiskeluaikoina opittujen teorioiden pohjalta. Tämän vuoksi tilastoa pitää olla paljon psykan opinnoissa. Ehkä on ihan hyvä, että tämänkaltaista matemaattista kapasiteettia testataan jo pääsykokeessa. Samoin kun sairaanhoitajakokelailta testataan taitoa laskea lääkkeannoksien pitoisuuksia.

Kvalitatiivinen=laadullinen. Mitä tekemistä tällä on tilaston kanssa?

Jos olit huolellinen, niin huomasit, että olin korjannut alle. 

Totta. Sorry.

Unelmoidaan vähän: olet juuri saanut tietää että pääset psykalle. Kuvaile tunnelmiasi. Mitä se merkitsee sinulle? Juhlistatko tilannetta jotenkin?

Minulle se olisi uskomaton saavutus. Pääsisin vihdoin tästä jumitilanteesta eteenpäin kohti unelmien ammattia. En valittaisi enää koskaan mistään (öh)... juhlisin varmaan viikon

Mulla oli tänään tosi positiivinen olo että pääsen. Tunnelma olisi huojentunut, aurinko paistaisi kirkkaammin, levollinen olo, "olen oikeassa paikassa"-olo, just tuo että junnaaminen loppuisi (olen alan vaihtaja). Elämässä olisi yksi murheenkryyni vähemmän eli työ ei ottaisi niin raskaasti päähän vaan voisi olla jopa ihanaa ja merkityksellistä. Silloin muihinkin elämän osa-alueisiin riittäisi enemmän virtaa.

Nyt tulee ehkä ärsyttävä kyssäri, mutta mikä psykan alue on sellainen että siinä saa eniten palkkaa? Onko neuro? Entä sen jälkeen? (Ja ymmärrän tosi hyvin, että kilpailu on kovaa ja päästäkseen huipulle pitäisi olla todella hyvä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan...ym...)

Vierailija kirjoitti:

Nyt tulee ehkä ärsyttävä kyssäri, mutta mikä psykan alue on sellainen että siinä saa eniten palkkaa? Onko neuro? Entä sen jälkeen? (Ja ymmärrän tosi hyvin, että kilpailu on kovaa ja päästäkseen huipulle pitäisi olla todella hyvä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan...ym...)

Se on työ- ja organisaatiopsykologia. Esimerkiksi konsulttina toimiminen. Toiseksi myös yksityisellä puolella keskimäärin enemmän palkkaa kuin julkisella. Ammatinharjoittajana pääsee myös hyville tuloille.

Mutta on myös kuntia, jotka maksavat hyvää peruspalkkaa esim. koulupsykologeille. Esim Vaasassa tehtäväkohtainen palkka on 3800 ja Oulussa jopa 4300. Matalimmat julkisen puolet palkat ovat Helsingissä ja Espoossa usein. Siellä monesti tarjotaan vain 3300-3400 peruspalkaksi.

Täällä on tänä vuonna jotenkin vähän outo kulttuuri: kaikkea vitseistä poikkeaviin mielipiteisiin alapeukutetaan :/

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tänä vuonna jotenkin vähän outo kulttuuri: kaikkea vitseistä poikkeaviin mielipiteisiin alapeukutetaan :/

Musta tuntuu että tosiaan ihan kaikkea alapeukutetaan. En jaksa uskoa että se olisi kukaan psykalle hakija joka niin tekee, vaan joku muu vauvalainen joka ei tykkää psykalle hakijoista ja haluaa trollata tylsän elämänsä takia :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tulee ehkä ärsyttävä kyssäri, mutta mikä psykan alue on sellainen että siinä saa eniten palkkaa? Onko neuro? Entä sen jälkeen? (Ja ymmärrän tosi hyvin, että kilpailu on kovaa ja päästäkseen huipulle pitäisi olla todella hyvä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan...ym...)

Esim Vaasassa tehtäväkohtainen palkka on 3800 ja Oulussa jopa 4300. Matalimmat julkisen puolet palkat ovat Helsingissä ja Espoossa usein. Siellä monesti tarjotaan vain 3300-3400 peruspalkaksi.

Toi on kyllä jännä ilmiö, että pk-seudun kunnat maksaa niin nihkeesti. Sama muilla kunnallisilla aloilla. Esim. Hesa tehnyt ylijäämäistä tulosta, mutta millään ei riitä kunnon korotuksia kunnallisille työntekijöille (paitsi lääkäreille). Vantaa on joissain ammateissa pahin kitupiikki ja venkoilija. Pk-seudulla elinkustannukset ovat paljon korkeammat kuin muualla Suomessa.

Olisi kiva kuulla mitä tekisitte sinä päivänä kun saisitte tietää, että pääsitte sisään? Itse muistan tuon kesän 2018 hyvin kun tietokoneella about klo 16 avasin opintopolun ja siellä luki hyväksytty. Oli se aika hysteeristä ja onnellista aikaa. Jotenkin ei enää pääse takaisin siihen fiilikseen, vaan nyt on enemmän semmosta perus opiskeluarkea. Tottakai olen erittäin kiitollinen, että sain paikan.

Yks vinkki, jonka haluan antaa on se, että kannattaa heti laittaa asuntohakemuksia jos olette päässeet sisään. Se menee usein ilmoittautumisjärjestyksessä niin nopeat pääsee heti jonon kärkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tulee ehkä ärsyttävä kyssäri, mutta mikä psykan alue on sellainen että siinä saa eniten palkkaa? Onko neuro? Entä sen jälkeen? (Ja ymmärrän tosi hyvin, että kilpailu on kovaa ja päästäkseen huipulle pitäisi olla todella hyvä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan...ym...)

Se on työ- ja organisaatiopsykologia. Esimerkiksi konsulttina toimiminen. Toiseksi myös yksityisellä puolella keskimäärin enemmän palkkaa kuin julkisella. Ammatinharjoittajana pääsee myös hyville tuloille.

Mutta on myös kuntia, jotka maksavat hyvää peruspalkkaa esim. koulupsykologeille. Esim Vaasassa tehtäväkohtainen palkka on 3800 ja Oulussa jopa 4300. Matalimmat julkisen puolet palkat ovat Helsingissä ja Espoossa usein. Siellä monesti tarjotaan vain 3300-3400 peruspalkaksi.

Sun kannattaa pyrkiä Helsingin sosiaalipsykologiaan, meiltä työllistytään paljon rekrytointiin, konsultointiin ym. HR-tehtäviin, joista maksetaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tulee ehkä ärsyttävä kyssäri, mutta mikä psykan alue on sellainen että siinä saa eniten palkkaa? Onko neuro? Entä sen jälkeen? (Ja ymmärrän tosi hyvin, että kilpailu on kovaa ja päästäkseen huipulle pitäisi olla todella hyvä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan...ym...)

Esim Vaasassa tehtäväkohtainen palkka on 3800 ja Oulussa jopa 4300. Matalimmat julkisen puolet palkat ovat Helsingissä ja Espoossa usein. Siellä monesti tarjotaan vain 3300-3400 peruspalkaksi.

Toi on kyllä jännä ilmiö, että pk-seudun kunnat maksaa niin nihkeesti. Sama muilla kunnallisilla aloilla. Esim. Hesa tehnyt ylijäämäistä tulosta, mutta millään ei riitä kunnon korotuksia kunnallisille työntekijöille (paitsi lääkäreille). Vantaa on joissain ammateissa pahin kitupiikki ja venkoilija. Pk-seudulla elinkustannukset ovat paljon korkeammat kuin muualla Suomessa.

Ylitarjonta. Pk-seudulla on ylitarjontaa psykologeista, opettajista ja kaikesta muusta paitsi lääkäreistä. Palkka ei siksi nouse, kun vähemmälläkin joku tulee sen tekemään.

Samaan aikaan jossain Suonenjoella on pulaa. Kiinnostaisiko lähteä? Mitä esim. diplomi-insinööripuolisosi on asiasta mieltä, löytyykö hänellekin töitä?

Toivottavasti koronan myötä etätyöt lisääntyvät kunnolla niiden parissa, jotka niitä haluavat tehdä. Silloin voi muuttaa jonnekin kauemmaksi, kun ei joka päivä tarvitse käydä konttorilla. Tähän asti se ei käytännössä ole ollut mahdollista. Etää saa tehdä yleensä max. 2 päivää viikossa ja pahimmillaan vain ti-to välisenä aikana. :-P