Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Veikkaan että on vain viivästynyt psykan ennakkomateriaalipäätös, koska kyseessä on yhteisvalintakohde, ehkä ei niin notkeasti tehdä päätöksiä uusista ennakkomatskuista kun on saatava kaikki yliopistot yksimielisiksi niistä. Vain onko tuossa muita usean yliopiston yhteisvalinnassa olevia? Oikeustiede ehkä..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://haeyliopistoon.fi/wp-content/uploads/2020/04/Yhteiskuntatieteet…
Tuossa näkyy esimerkkinä yhteiskuntatieteet. Sielläkin on artikkelimateriaali, joka tulee 27.4. Siitä tehdään ensin etävalintakoe, jonka perusteella kutsutaan haastatteluun ja haastattelussa voidaan esim. kysyä käsitteen määrittelyä tai aineiston hallintaan liittyviä kysymyksiä.
Olen 100% että sama systeemi psykologiassa.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että on vain viivästynyt psykan ennakkomateriaalipäätös, koska kyseessä on yhteisvalintakohde, ehkä ei niin notkeasti tehdä päätöksiä uusista ennakkomatskuista kun on saatava kaikki yliopistot yksimielisiksi niistä. Vain onko tuossa muita usean yliopiston yhteisvalinnassa olevia? Oikeustiede ehkä..?
Melkein kaikkihan nykyään ovat vähintään valintakoeyhteistyötä. Oikis on, lääkis on, sosiaalityö on, farmasia on. Ainakin.
Eikös nyt isoille hakualoille kuten oikikseen ole suunniteltu etäkoetta? Yliopistojen antaman tiedon mukaan etäkokeen järjestämiseen kaikille aloille ei ole riittäviä resursseja. Myös monet muut alat saaneet jo materiaalit, me vielä odotellaan. Pahasti pelkään, riittääkö resurssit enää meidän alalle sähköisen kokeen järestämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikös nyt isoille hakualoille kuten oikikseen ole suunniteltu etäkoetta? Yliopistojen antaman tiedon mukaan etäkokeen järjestämiseen kaikille aloille ei ole riittäviä resursseja. Myös monet muut alat saaneet jo materiaalit, me vielä odotellaan. Pahasti pelkään, riittääkö resurssit enää meidän alalle sähköisen kokeen järestämiseen.
Ei ole näin sanottu. Unifi sanoi alkuun, ettei järjestelmää ole etäkokeiden järjestämiseen kaikilla aloilla, mutta tämä on myöhemmin ratkaistu, järjestelmä siis on. Kyllä etäkokeet tulee varmasti aika lailla kaikille aloille. Ei ole oikein muutakaan vaihtoehtoa, 100% todistusvalintaa ei voida tehdä lainkaan puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usean alan ennakkomatskuja on jo julkaistu, tai ilmoitetaan että julkaistaan 30.4.
Psykasta ei ole mitään tuollaista mainintaa, niin mietityttää että voiko olla ettei mitään ennakkomatskuja tule ollenkaan.Etäkoe ilman ennakkomatskuja olisi siitä hyvä, että se minimoisi huijaamisen hyödyt, jos materiaalit näkisi vasta kokeessa, eikä niiden sisällöstä tietäisi mitään etukäteen. Tilastomatematiikan ammattilaisen käyttäminen apurina olisi melko hyödytöntä varsinkin, jos matskut olisivat artikkeleita, ja koekysymykset niistä soveltavia.
Olisiko tuollainen koe sitten reilu ja oikeudenmukainen, onkin eri kysymys. Se mittaisi lähinnä aivojen prosessointikykyä eli älykkyyttä, eikä omaa ahkeruutta tai motivaatiota voisi tuoda esiin. Sattumanvaraisilla tapahtumilla, kuten huonosti nukutuilla yöunilla tai epäonnella, olisi myös suhteettoman suuri negatiivinen vaikutus koesuoritukseen. Tämä järjestely olisi kuitenkin yliopistojen ehtojen mukainen, kun jokaisella tietokoneen ja internet-yhteyden omaavalla hakijalla olisi teoreettinen mahdollisuus päästä sisään.
Samalla lailla sillä huonosti nukutulla yöllä ym. on vaikutus normaaleissakin kokeissa. Musta ei-ennakkomateriaalia olisi tässä vaiheessa hyvä ratkaisu, jos koe tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei varmaan ääneen saisi sanoa, mutta jos on ne kaikkein skarpeimmat hakijat, niin kursseja voidaan viedä syvemmälle kuin muualla.
LOL 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://haeyliopistoon.fi/wp-content/uploads/2020/04/Yhteiskuntatieteet…
Tuossa näkyy esimerkkinä yhteiskuntatieteet. Sielläkin on artikkelimateriaali, joka tulee 27.4. Siitä tehdään ensin etävalintakoe, jonka perusteella kutsutaan haastatteluun ja haastattelussa voidaan esim. kysyä käsitteen määrittelyä tai aineiston hallintaan liittyviä kysymyksiä.
Olen 100% että sama systeemi psykologiassa.
Eli todennäköisesti myös psykologiassa nostetaan todistuksella valittavien osuutta. Yhteiskuntatieteet kuitenkin huomattavasti pienempi ala ja vähemmän hakijoita, silti sielläkin oli nostettu todistusvalinnan osuutta.
Onko tietoa miten lääkis järjestää valinnat, kaikkia papereilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin Joensuulaisena psykalaisena varmistaa, että kyllä, meillä on paljon kliinistä psykologiaa. On erikseen kliininen psykologia I, II ja III -kurssit, jotka ovat yhteensä yli 20 opintopistettä eli vahva kliininen painotus.
Myös psykiatriaa voi opiskella, joka on siis lääkisläisten kurssi, mutta järjestetään psykalaisille Joensuussa. Vapaavalintaisina opintoina meiltä löytyy aineopinnoista kliinistä neuropsykologiaa (kliinistä jälleen), riippuvuuskäyttäytymisen psykologiaa, pelkäävän potilaan kohtaamista yhteystyössä hammaslääkiksen kanssa, kognitiivista neurotiedettä, työelämän psykologiaa, gerontologiaa yms.
Ja tottakai kaikista parhain eli pitkä sivuaine oikeuspsykologiaa about 60 opintopistettä, jonka osaamisesta on varmasti hyötyä ja tällä saa erottuvuutta myös työmarkkinoilla.
Olipa kiva kuulla mitä kaikkee Joensuussa voi valinnaisena opiskella! Kuulostaa tosi mielenkiintoselta. Ois kiva kuulla lisää muidenkin kaupunkien vastaavista mahdollisuuksista psykan valinnaisiin opintoihin! Ja siitä, et mitä psykalaiset eri kaupungeissa tyypillisimmin tekee sivuaineena esim.?
Jyväskylässä vapaavalintaisina aineopintoina (ja osaa ihan sivuaineina 25-40op) voi käydä ainakin geropsykologiaa, lasten ja aikuisten traumat ja kriisit, luontoympäristö ja hyvinvointi, musiikkipsykologiaa, liikunta- ja urheilupsykologiaa, kogniitivista neurotiedettä, contemporary issues in psychology (englanniksi mielenkiintoisia vaihtelevia kursseja ajankohtaisista tutkimusaiheista), perheopintoja.
Monet Jyväskylän psykalta lukee sivuaineena kognitiivista neurotiedettä, väkivaltatutkimusta, henkilöstöjohtamista, kasvatustieteitä (esim. erityispedagogiikkaa), perheopintoja tai oikeuspsykaa (etänä Joensuusta).
Myös muita sivuainekomboja on mun tutuilla; biologia, ravitsemustiede (etänä), terveystiede, tilastomatematiikka, tietotekniikka, sosiaalipsykologia (etänä).
Kaikkeen on kyllä mahdollisuuksia riippumatta siitä mihin kaupunkiin päätyy, aina voi tehdä edes etänä!
Eiköhän ne materiaalit tule. Psykologian koe ilman tilastoja ei ole psykologian koe. Lukion matematiikka ei anna tarpeeksi hyviä valmiuksia siihen, että tilastoista selvisi ilman syvempää tietämystä ja osaamista. Voi olla, että koepäivämäärä siirtyy, tai materiaali on niukempi mutta soveltamista painotetaan entistä enemmän. Tsemppiä toverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että ennakkomateriaalia ei tule. Koska miks sitä ei sit oltas jo sillon julkastu kun piti? Ei sen lykkääminen perustuis mihinkää? Koska ei tavallisia kokeita kuitenkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne materiaalit tule. Psykologian koe ilman tilastoja ei ole psykologian koe. Lukion matematiikka ei anna tarpeeksi hyviä valmiuksia siihen, että tilastoista selvisi ilman syvempää tietämystä ja osaamista. Voi olla, että koepäivämäärä siirtyy, tai materiaali on niukempi mutta soveltamista painotetaan entistä enemmän. Tsemppiä toverit.
kyllä sinne on vaan lukiolaisia päässyt . Pitkä matematiikka ei tarvi olla tilastotieteen opiskelija yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne materiaalit tule. Psykologian koe ilman tilastoja ei ole psykologian koe. Lukion matematiikka ei anna tarpeeksi hyviä valmiuksia siihen, että tilastoista selvisi ilman syvempää tietämystä ja osaamista. Voi olla, että koepäivämäärä siirtyy, tai materiaali on niukempi mutta soveltamista painotetaan entistä enemmän. Tsemppiä toverit.
Psykologian koe ilman tilastoja ei ole tilasto-osaamisen koe olisi ehkä lähempänä todellisuutta...Olisi kyllä hienoa, jos tilastosta päästäisiin vihdoin eroon. Eihän historian pääsykokeissakaan harrasteta esim. rahiohiilianalyysia arkeologisille esineille - pointtina siis se, että matemaattisluonnontieteellinen aputiede ei välttämättä mittaa olennaisimpia asioita.
Kyseessä on hakupaineala ja tilasto tarjoaa varsin mainion tavan erotella suuresta massasta ne, jotka eniten haluavat opiskelemaan (ovat valmiita opettelemaan tilaston, jonka alusta opetteleminen vaatii huomattavasti enemmän motia, kuin esimerkiksi kehityspsykan tai filosofian opus, jonka opettelee ulkoa).
Tilastoa tarvitaan psykologian opinnoissa sekä suuressa osaa työelämää, halusi tai ei.
Ei lääkiksessäkään tarvita fysiikkaa, kuin about yhden kurssin verran, mutta silti sen osaamista mitataan pääsykokeessa: se erottelee edelleen lisää hakijoita, kun matikan, kemian ja bilsan ohella on vielä yksi, erotteleva aine lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne materiaalit tule. Psykologian koe ilman tilastoja ei ole psykologian koe. Lukion matematiikka ei anna tarpeeksi hyviä valmiuksia siihen, että tilastoista selvisi ilman syvempää tietämystä ja osaamista. Voi olla, että koepäivämäärä siirtyy, tai materiaali on niukempi mutta soveltamista painotetaan entistä enemmän. Tsemppiä toverit.
Psykologian koe ilman tilastoja ei ole tilasto-osaamisen koe olisi ehkä lähempänä todellisuutta...Olisi kyllä hienoa, jos tilastosta päästäisiin vihdoin eroon. Eihän historian pääsykokeissakaan harrasteta esim. rahiohiilianalyysia arkeologisille esineille - pointtina siis se, että matemaattisluonnontieteellinen aputiede ei välttämättä mittaa olennaisimpia asioita.
Oon tästä tosi samaa mieltä. "Psykalla tarvii tilastotiedettä" on musta myös tosi huono argumentti aina tästä keskustellessa. Joissain kaupungeissa ehkä on enemmän pakollista tilastoa, mutta mä oon Jyväskylässä pärjännyt 10 opintopisteellä, josta 4op itsenäisiä nettikursseja (yht. 4h opiskelua) ja 6op tilastotieteen perusteiden tentti. Psykologin työssä tarvittava tilasto-osaaminenkin on aika kaukana holopulkista. Moni ei ikinä tarvi urallaan tilastoa noiden pakollisten kurssien jälkeen. Toki tilasto testaa monia perustärkeitä asioita ja se on mun mielestä ihan hyvä motivaatiota testaava osio, muttei mielestäni mitenkään korvaamaton. Lisäks jatkossa papereilla tulevat ei kuitenkaan osaa sitä jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on hakupaineala ja tilasto tarjoaa varsin mainion tavan erotella suuresta massasta ne, jotka eniten haluavat opiskelemaan (ovat valmiita opettelemaan tilaston, jonka alusta opetteleminen vaatii huomattavasti enemmän motia, kuin esimerkiksi kehityspsykan tai filosofian opus, jonka opettelee ulkoa).
Tilastoa tarvitaan psykologian opinnoissa sekä suuressa osaa työelämää, halusi tai ei.
Ei lääkiksessäkään tarvita fysiikkaa, kuin about yhden kurssin verran, mutta silti sen osaamista mitataan pääsykokeessa: se erottelee edelleen lisää hakijoita, kun matikan, kemian ja bilsan ohella on vielä yksi, erotteleva aine lisää.
Erottelun kannalta tilasto on toki hyvä.
Saisiko perusteluja tolle että psykologi tarvii tilastoa työssä? Millasessa työssä? Oon aika läheltä tutustunut monen psykologin työhön, eikä kukaan koskaan ole maininnut tilasto-osaamista hyödyllisenä taitona. Toki oon tutustunut lähinnä terapeuttista työtä tekevien työhön, joten mulla on varmasti aukkoja tietämyksessä. Kiinnostaa siis aidosti!
Psykologian tutkinnon omaava tutkija tarvitsee tilastoa työssään.
Tilastoa pitää ymmärtää jotta ymmärtää minkälaisen tiedon varaan psykologia tiede perustuu ja jotta ymmärtää monien psykologin työvälineiden ominaisuuksia.
Ketju on lukittu.
Kaikilla opettaja-aloilla on soveltuvuuskoe. Ja tosiaan kässän opeille on kanssa omaa osaamista mittaava tehtävä, mutta sitä eivät tee kaikki hakijat, vain Vakavasta läpi päässeet.