Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin hieman aiheen ohi menevää keskustelua sen verran, että kävin kirjoittamassa viime vuonna psykan, lukiosta noin kymmenen vuotta. L tuli ihan käsittämättömän helposti. Lukiokurssien asiat on niin valmiiksi pureskeltuja, etten todellakaan ole samaa mieltä tuosta nöyristelystä. 

Juu, nyt kun gaussin käyrästäkin on luovuttu jo monta vuotta sitten, niin älliä napsahtelee kelle tahansa!

Mistä olet tämän keksinyt? Kyse on väärästä luulosta. Ota selvää miten arvosanat jakautuu

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrät varmaan kuitenkin sen, että lukion tiedot on lastenleikkiä verrattuna mitä yliopistossa vaaditaan. Jos on jo hyvällä menestyksellä opiskellut paljon yliopistossa, niin totta kai opiskelutaidot ovat kehittyneet, tiedot ovat lisääntyneet, tekstiä sisäistää nopeammin, esseitä kirjoittaa nopeammin ja entistä paremmin. Ehkä sun asenteesta kumpuaa sellainen harha, että nykyiset koululaiset ja lukiolaiset tekee jotain vaikeampaa kuin ennen? Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan taso on laskenut kautta linjan. Lisäksi mulla on koko vuosi aikaa opiskella vain ja ainoastaan muutamaa kurssia, johon mulla ei todellakaan ollut mahdollisuutta silloin kun olin abi eikä varmaan monella abilla ole nytkään. Sinuna miettisin, mistä kumpuaa tuo sinun vihamielisyytesi ja halusi saada muut nöyrtymään. Kannattaa miettiä ihan niitä sun omia kompastuskiviä ja kommentoida vain jos on jotain rakentavaa tai hyödyllistä sanottavaa. Se että mä haluan laskea mun max mahdolliset pisteet on juurikin realismia.

Mistä tuo oletus, että taso on laskenut.

En pidä realismina arvioida omia max pisteitä. Siinä on aika monta jos sanaa välissä. Aivan yhtä realistista on ihan kaikkien laskea pisteet L rivin mukaan, kun vaan käy korottamassa niin realistiset pisteet on nämä.

https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat

Lukekaa tuolta ja lopettakaa tuo turhanaikainen kiistely. Hyvää kesää!

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin hieman aiheen ohi menevää keskustelua sen verran, että kävin kirjoittamassa viime vuonna psykan, lukiosta noin kymmenen vuotta. L tuli ihan käsittämättömän helposti. Lukiokurssien asiat on niin valmiiksi pureskeltuja, etten todellakaan ole samaa mieltä tuosta nöyristelystä. 

Olen samaa mieltä siitä, että jos yo-arvosanojen korottaminen tai uuden aineen kirjoittaminen kiinnostaa, niin kyllä kannattaa! En kirjoittanut aikanaan psykologiaa, mutta kirjoitin sen nyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sain laudaturin. Jos on opiskellut esim. yliopistossa ja oppinut hyvän lukutekniikan, niin ei ole tosiaan mikään mahdottomuus valmistautua yo-kokeeseen lyhyessäkään ajassa ja vielä menestyä kokeessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentoin hieman aiheen ohi menevää keskustelua sen verran, että kävin kirjoittamassa viime vuonna psykan, lukiosta noin kymmenen vuotta. L tuli ihan käsittämättömän helposti. Lukiokurssien asiat on niin valmiiksi pureskeltuja, etten todellakaan ole samaa mieltä tuosta nöyristelystä. 

Olen samaa mieltä siitä, että jos yo-arvosanojen korottaminen tai uuden aineen kirjoittaminen kiinnostaa, niin kyllä kannattaa! En kirjoittanut aikanaan psykologiaa, mutta kirjoitin sen nyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sain laudaturin. Jos on opiskellut esim. yliopistossa ja oppinut hyvän lukutekniikan, niin ei ole tosiaan mikään mahdottomuus valmistautua yo-kokeeseen lyhyessäkään ajassa ja vielä menestyä kokeessa!

Sama kokemus täälläkin. Lukion yhden kurssin kirjan lukee läpi noin kahdessa tunnissa, eikä kursseja ole montaa. Kirjoitin kokeen läpi ja tarkistelujen jälkeenkin jäi vielä pari tuntia aikaa. L tuli silti. Opiskelin töiden ohella, ei ollut mikään hirveän iso urakka todellakaan.

Ja aiheeseen: olen hakemassa maisterivaiheeseen, alla tilastotieteen kandi. Tänä vuonna psykan perus- ja aineopinnot. :) 

Olisi vaann hienoa tietää, että kuinka paljon ei-enskertalaisia otetaan todistusvalinnalla minnekin. Turussa esim. Oikis ja Lääkis ovat päättäneet, että ei yhtäkään.

Vihdoinsisällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vielä (eli nro 78). Mulla on sellainenkin koukero tässä, että olen saanut lähes valmiiksi suomalaisen kanditutkinnon toiselta alalta, mutta nyt kun olen lukenut ensikertalaisuudesta, että se tarkoittaisi sitä että ei ole suomalaista tutkintoa (luulin ennen että se tarkoittaa sitä että ei ole päässyt yliopistolle sisään), niin nyt olen jättänyt tutkinnon suorittamisen jäihin. Mulla olisi enää kandin tutkielma palauttamatta (siihenkin kaikki opponoinnit sun muut tehtynä), mutta se odottaa nyt piirongin laatikossa. Mulla menee tutkinto-oikeus pian umpeen ja olen sitä jo varmaan max määrän jatkanut myös dekaanin luvalla. Tarkoitus oli tosiaan tänä kesänä kaikki palauttaa ja koota tutkinto, mutta ei kai mun kannata, jos haluan psykalle päästä. Jos haluan psykalle hakea ensikertalaisena, niin eikö mun kannata ottaa se riski, että dekaani ei enää ens vuonna suostu vilkaisemaan mun keissiä ja antaa mun palauttaa kandin tutkielmaa (siihen toiseen tutkintoon)? Kun mulla on sellanen mielikuva, että ilman ensikertalaisuutta on tosi paljon vaikeempi päästä sisään.

Ensikertalaisuus on jo sinulta mennyt

Moikka! 😊 mun käsittääkseni ensikertalaisuus ei katso sitä, ootko suorittanut tutkintoa, merkitystä on vaan paikan vastaanottamisella, eli jos olet vuonna 2014 tai sen jälkeen ottanut paikan niin olet menettänyt ensikertalaisuuden. Jos aloitit ennen vuotta 2014, olet edelleen ensikertalainen. (kannattaa tarkistaa)

Mietit tuota kandia: itse pääsin tänä keväänä sisään jkl psykalle, aikomuksena tehdä tuplamaisteri. Saan hyväksiluettua kandini toiselta alalta ”pohjakoulutuksena, ja teen psykan perus ja aineopinnot, ja siirryn sitten psykan maisteriin! Kandisi ei siis mene hukkaan, vaan pystyt hakemaan keväällä kaikkiin, myös maisterihakukohteisiin.

Tsemppiä teille kaikille 💛💛 viime vuoden keskustelu oli ihan paras, tää on teidän vuosi.

Ps. Jos joku haluu kysellä ihan mitä vaan lukemisesta/tilaston pänttäiyksestä, psykan opiskelusta, tuplatutkinnoista, vastaan enemmän kuin mielellään parhaani mukaan :)

"Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa

et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen." Lähde: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…;

Esimerkiksi. Olet ensikertalainen, jos olet vastaanottanut opiskelupaikan vuonna 2011 ja et ole valmistunut kandiksi yliopistosta/saanut tutkintoa (alempi) korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulusta. Se, että kandin tutkinto on valmis, muttei ole "hakenut valmistumista ja tutkintotodistusta" ei ole vielä valmistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vihdoinsisällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vielä (eli nro 78). Mulla on sellainenkin koukero tässä, että olen saanut lähes valmiiksi suomalaisen kanditutkinnon toiselta alalta, mutta nyt kun olen lukenut ensikertalaisuudesta, että se tarkoittaisi sitä että ei ole suomalaista tutkintoa (luulin ennen että se tarkoittaa sitä että ei ole päässyt yliopistolle sisään), niin nyt olen jättänyt tutkinnon suorittamisen jäihin. Mulla olisi enää kandin tutkielma palauttamatta (siihenkin kaikki opponoinnit sun muut tehtynä), mutta se odottaa nyt piirongin laatikossa. Mulla menee tutkinto-oikeus pian umpeen ja olen sitä jo varmaan max määrän jatkanut myös dekaanin luvalla. Tarkoitus oli tosiaan tänä kesänä kaikki palauttaa ja koota tutkinto, mutta ei kai mun kannata, jos haluan psykalle päästä. Jos haluan psykalle hakea ensikertalaisena, niin eikö mun kannata ottaa se riski, että dekaani ei enää ens vuonna suostu vilkaisemaan mun keissiä ja antaa mun palauttaa kandin tutkielmaa (siihen toiseen tutkintoon)? Kun mulla on sellanen mielikuva, että ilman ensikertalaisuutta on tosi paljon vaikeempi päästä sisään.

Ensikertalaisuus on jo sinulta mennyt

Moikka! 😊 mun käsittääkseni ensikertalaisuus ei katso sitä, ootko suorittanut tutkintoa, merkitystä on vaan paikan vastaanottamisella, eli jos olet vuonna 2014 tai sen jälkeen ottanut paikan niin olet menettänyt ensikertalaisuuden. Jos aloitit ennen vuotta 2014, olet edelleen ensikertalainen. (kannattaa tarkistaa)

Mietit tuota kandia: itse pääsin tänä keväänä sisään jkl psykalle, aikomuksena tehdä tuplamaisteri. Saan hyväksiluettua kandini toiselta alalta ”pohjakoulutuksena, ja teen psykan perus ja aineopinnot, ja siirryn sitten psykan maisteriin! Kandisi ei siis mene hukkaan, vaan pystyt hakemaan keväällä kaikkiin, myös maisterihakukohteisiin.

Tsemppiä teille kaikille 💛💛 viime vuoden keskustelu oli ihan paras, tää on teidän vuosi.

Ps. Jos joku haluu kysellä ihan mitä vaan lukemisesta/tilaston pänttäiyksestä, psykan opiskelusta, tuplatutkinnoista, vastaan enemmän kuin mielellään parhaani mukaan :)

"Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa

et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen." Lähde: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…;

Esimerkiksi. Olet ensikertalainen, jos olet vastaanottanut opiskelupaikan vuonna 2011 ja et ole valmistunut kandiksi yliopistosta/saanut tutkintoa (alempi) korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulusta. Se, että kandin tutkinto on valmis, muttei ole "hakenut valmistumista ja tutkintotodistusta" ei ole vielä valmistunut.

Eli tämä järjestelmä siis kannustaa jättämään vanhat tutkinnot kesken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihdoinsisällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vielä (eli nro 78). Mulla on sellainenkin koukero tässä, että olen saanut lähes valmiiksi suomalaisen kanditutkinnon toiselta alalta, mutta nyt kun olen lukenut ensikertalaisuudesta, että se tarkoittaisi sitä että ei ole suomalaista tutkintoa (luulin ennen että se tarkoittaa sitä että ei ole päässyt yliopistolle sisään), niin nyt olen jättänyt tutkinnon suorittamisen jäihin. Mulla olisi enää kandin tutkielma palauttamatta (siihenkin kaikki opponoinnit sun muut tehtynä), mutta se odottaa nyt piirongin laatikossa. Mulla menee tutkinto-oikeus pian umpeen ja olen sitä jo varmaan max määrän jatkanut myös dekaanin luvalla. Tarkoitus oli tosiaan tänä kesänä kaikki palauttaa ja koota tutkinto, mutta ei kai mun kannata, jos haluan psykalle päästä. Jos haluan psykalle hakea ensikertalaisena, niin eikö mun kannata ottaa se riski, että dekaani ei enää ens vuonna suostu vilkaisemaan mun keissiä ja antaa mun palauttaa kandin tutkielmaa (siihen toiseen tutkintoon)? Kun mulla on sellanen mielikuva, että ilman ensikertalaisuutta on tosi paljon vaikeempi päästä sisään.

Ensikertalaisuus on jo sinulta mennyt

Moikka! 😊 mun käsittääkseni ensikertalaisuus ei katso sitä, ootko suorittanut tutkintoa, merkitystä on vaan paikan vastaanottamisella, eli jos olet vuonna 2014 tai sen jälkeen ottanut paikan niin olet menettänyt ensikertalaisuuden. Jos aloitit ennen vuotta 2014, olet edelleen ensikertalainen. (kannattaa tarkistaa)

Mietit tuota kandia: itse pääsin tänä keväänä sisään jkl psykalle, aikomuksena tehdä tuplamaisteri. Saan hyväksiluettua kandini toiselta alalta ”pohjakoulutuksena, ja teen psykan perus ja aineopinnot, ja siirryn sitten psykan maisteriin! Kandisi ei siis mene hukkaan, vaan pystyt hakemaan keväällä kaikkiin, myös maisterihakukohteisiin.

Tsemppiä teille kaikille 💛💛 viime vuoden keskustelu oli ihan paras, tää on teidän vuosi.

Ps. Jos joku haluu kysellä ihan mitä vaan lukemisesta/tilaston pänttäiyksestä, psykan opiskelusta, tuplatutkinnoista, vastaan enemmän kuin mielellään parhaani mukaan :)

"Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa

et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen." Lähde: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…;

Esimerkiksi. Olet ensikertalainen, jos olet vastaanottanut opiskelupaikan vuonna 2011 ja et ole valmistunut kandiksi yliopistosta/saanut tutkintoa (alempi) korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulusta. Se, että kandin tutkinto on valmis, muttei ole "hakenut valmistumista ja tutkintotodistusta" ei ole vielä valmistunut.

Eli tämä järjestelmä siis kannustaa jättämään vanhat tutkinnot kesken?

Jep.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihdoinsisällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vielä (eli nro 78). Mulla on sellainenkin koukero tässä, että olen saanut lähes valmiiksi suomalaisen kanditutkinnon toiselta alalta, mutta nyt kun olen lukenut ensikertalaisuudesta, että se tarkoittaisi sitä että ei ole suomalaista tutkintoa (luulin ennen että se tarkoittaa sitä että ei ole päässyt yliopistolle sisään), niin nyt olen jättänyt tutkinnon suorittamisen jäihin. Mulla olisi enää kandin tutkielma palauttamatta (siihenkin kaikki opponoinnit sun muut tehtynä), mutta se odottaa nyt piirongin laatikossa. Mulla menee tutkinto-oikeus pian umpeen ja olen sitä jo varmaan max määrän jatkanut myös dekaanin luvalla. Tarkoitus oli tosiaan tänä kesänä kaikki palauttaa ja koota tutkinto, mutta ei kai mun kannata, jos haluan psykalle päästä. Jos haluan psykalle hakea ensikertalaisena, niin eikö mun kannata ottaa se riski, että dekaani ei enää ens vuonna suostu vilkaisemaan mun keissiä ja antaa mun palauttaa kandin tutkielmaa (siihen toiseen tutkintoon)? Kun mulla on sellanen mielikuva, että ilman ensikertalaisuutta on tosi paljon vaikeempi päästä sisään.

Ensikertalaisuus on jo sinulta mennyt

Moikka! 😊 mun käsittääkseni ensikertalaisuus ei katso sitä, ootko suorittanut tutkintoa, merkitystä on vaan paikan vastaanottamisella, eli jos olet vuonna 2014 tai sen jälkeen ottanut paikan niin olet menettänyt ensikertalaisuuden. Jos aloitit ennen vuotta 2014, olet edelleen ensikertalainen. (kannattaa tarkistaa)

Mietit tuota kandia: itse pääsin tänä keväänä sisään jkl psykalle, aikomuksena tehdä tuplamaisteri. Saan hyväksiluettua kandini toiselta alalta ”pohjakoulutuksena, ja teen psykan perus ja aineopinnot, ja siirryn sitten psykan maisteriin! Kandisi ei siis mene hukkaan, vaan pystyt hakemaan keväällä kaikkiin, myös maisterihakukohteisiin.

Tsemppiä teille kaikille 💛💛 viime vuoden keskustelu oli ihan paras, tää on teidän vuosi.

Ps. Jos joku haluu kysellä ihan mitä vaan lukemisesta/tilaston pänttäiyksestä, psykan opiskelusta, tuplatutkinnoista, vastaan enemmän kuin mielellään parhaani mukaan :)

"Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa

et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen." Lähde: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…;

Esimerkiksi. Olet ensikertalainen, jos olet vastaanottanut opiskelupaikan vuonna 2011 ja et ole valmistunut kandiksi yliopistosta/saanut tutkintoa (alempi) korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulusta. Se, että kandin tutkinto on valmis, muttei ole "hakenut valmistumista ja tutkintotodistusta" ei ole vielä valmistunut.

Eli tämä järjestelmä siis kannustaa jättämään vanhat tutkinnot kesken?

Ei, eihän vanhasta opiskeluoikeudesta tarvitse luopua. Tuossa tilanteessa paperit kannattaa ulos kun tieto uudesta opiskelupaikasta tulee.

Opintojen rajauslaki on ollut voimassa jo vuodesta 2008 asti muistaakseni, joten enää ei pääse olemaan ikiopiskelija. Sitä aiempia on jonkin verran. Helsingin yliopisto tekeekin nyt kylmät ja alkaa vanhentaa yli 10 vuotta vanhat opinnot. Siksi ensi vuonna tullaan näkemään pienimuotoinen valmistumissuma taas.

Kyllähän tuo systeemi sakottaa sittä, että on valmistunut.

Tämän uutisen mukaan mm. psykologiaan olisi tulossa yhteisvalinta jollain aikataululla.

https://yle.fi/uutiset/3-10860510

Mitä yhteisvalinta tarkoittaa yliopistossa?

Eikös sinne jo ollut yhteisvalinta tänä vuonna?

Eikun se oli valintakoeyhteistyö. Samalla kokeella voi hakea moneen yliopistoon, mutta kukin yliopisto käsittelee hakijat itsenäisesti toisista riippumatta. Pisteiden skaalaus esim. voisi olla erilainen eri ylipistoissa. Näin ei ollut tänä vuonna. Ainoa ero oli Helsingin ja Joensuun maistereiden välillä, joissa oli erilainen pohjakoulutusvaatimus.

Oli erikseen painotettu, että kyseessä on valintakoeyhteistyö mutta ei yhteisvalinta. Yhteisvalinta on tällä hetkellä ainakin DIA:ssa (diplomi-insinöörit ja arkkitehdit) ja siellä oli jotain sellaisia sääntöjä, että vain yhteen kohteeseen - ylimpään DIA-toiveeseen - voi hakea todistuksella.

Asiasta sivuraiteelle- näin viime yönä unta että olin oikiksen (!!!) pääsykokeessa, se pidettiin pubissa, oli henkilökunnan puolesta avoin baari ja pöytiin tarjoilu. Tunnelma pääsykokeissa oli melko vapautunut ja rennohko 😄 että mitäköhän uudistuksia ensi keväälle olisi luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Tää on pelottavaa kun on jo niin monta vuotta viettänyt pelkästään hakien kouluun ja nyt ekaa kertaa 24 vuotiaana tullut semmonen fiilis et junnaan vaan paikallaan. Haluis päästä eteenpäin ja kokea elämässä muutakin kuin pääsykokeisiin lukemista, mutta sit kun haluis myös sen mielekkään opiskelupaikan. Muuten ulkomailla opiskelu ois vaihtoehto mut en haluis omaa poikaystävää tänne jättää 🙄 varmaan suurella osalla teillä saman tyyppisiä fiiliksiä/tilanne 😅

Kyllä sieltä löytyy poikaystävä ja vielä parempi😂

Jossain kohtaa joku kyseli sosiaalipsykan ja psykan eroista. Psykasta oon lukenut muutaman peruskurssin ja sos.psykasta viitisen vuotta sitten perusopinnot Helsingin vanhoilla vaatimuksilla. Vastailen muistin ja mutun mukaan.

Psyka keskittyy vahvemmin yksilöön ja mahdollistaa paremman erikoistumisen esim. aivojen rakenteeseen tai havaintojen/aistimusten tutkimiseen. Samoin esim. psykologin ja psykiatrin ym. tehtävien kannalta se oikea linja.

Sos. psyka taasen keskittyy yhteisöön. Esim. miten ryhmissä voidaan alkaa syrjiä niihin kuulumattomia. Miten työpaikoilla voidaan tutkia vuorovaikutusta. Miten lapsi kehittyy aikuiseksi, esim. erilaiset kiintymyssuhteet, sosiaalisten sääntöjen oppiminen, jne. Töissä.fi -sivustolta näkee, että alalta päätyy suht. monenlaisiin tehtäviin: https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/sosiaalipsykologia Paljon mm. erilaisia HR-, kehitys- ja konsultointitehtäviä.

Ite koin molemmat tosi mielenkiintoisina. Psyka siitä yksilön näkökulmasta (aivot!) ja sos.psyka laajemmasta yhteiskunnallisesta/kulttuurisesta näkökulmasta.

Mun mielestä on vähän outoa, että Suomessa sos.psykka ja psykologia on näin erillään, että ihan eri tdk. Kun tein psykan tutkinnon ulkomailla, niin siellä psykanlaitos opetti molempia. Puhdasta sos.psykkaa oli pakollisena 15 op ja itse valitsin enemmänkin. Lisäksi sitä oli monissa kursseissa kuten kriminaali- ja organisaatiopsykologiassa. En oikein osaa kuvitella mitä hyötyä on pitää niitä erillään, kun ne tukevat loistavasti toisiaan ja anatavat kokonaisvaltaisemman ymmärryksen ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on vähän outoa, että Suomessa sos.psykka ja psykologia on näin erillään, että ihan eri tdk. Kun tein psykan tutkinnon ulkomailla, niin siellä psykanlaitos opetti molempia. Puhdasta sos.psykkaa oli pakollisena 15 op ja itse valitsin enemmänkin. Lisäksi sitä oli monissa kursseissa kuten kriminaali- ja organisaatiopsykologiassa. En oikein osaa kuvitella mitä hyötyä on pitää niitä erillään, kun ne tukevat loistavasti toisiaan ja anatavat kokonaisvaltaisemman ymmärryksen ihmisestä.

Kyllä psykologin tutkintoo kuuluu myös sosiaalipsykologian opintoja, ainakin UEF:ssä ja sitä voi lukea sivuaineena. Enemmän on kyse siitä, että sos.psyka ei ainna psykologin pätevyyttä ja tutkinnoissa on paljon eroja: sos.psykassa ei ole 5kk ohjattua harjoittelua, psykologiseen arviointiin liittyviä opintoja eikä psykometriikkaa. Sosiaalipsykologia on yksi yhteiskuntatieteiden pääaineista ja opinnoissa on oikeasti aika vähän puhdasta sosiaalipsykologiaa.

Eihän sillä väliä ole, kumpi tai mikä laitos opetusta antaa. Molempia voi lukea sivuaineena riippumatta siitä, kumpi on pääaineena.