Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Ja lääkikseenhän ne pitkän matikan ja fysiikan ällänä kirjoittaneet ennemmin menevät kuin psykalle. Joten te, joilla on noin 140 todistuspistettä, voitte olla huoleti. Paikka psykalla on hyvin todennäköisesti teidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psylogiaaaa psylogiaaaaa.
Minkäslaista on psylon laitoksen keskimääräinen oppilas aines. Onkos psyllareissa paljon ķíltťī mìèhiä? Vaikuttaa alalta jossa, kilttiys saattaisi olla vallitseva asianhaara. Mutta psylogian kuningas Jordan Peterson on esimerkillään osoittanut ettei kilttiys toimi missään tilanteessa.
Cleanaa roomi ja laula bănàani laulu.
KILTTIYS kirjoitti:
Psylogiaaaa psylogiaaaaa.
Minkäslaista on psylon laitoksen keskimääräinen oppilas aines. Onkos psyllareissa paljon ķíltťī mìèhiä? Vaikuttaa alalta jossa, kilttiys saattaisi olla vallitseva asianhaara. Mutta psylogian kuningas Jordan Peterson on esimerkillään osoittanut ettei kilttiys toimi missään tilanteessa.
Cleanaa roomi ja laula bănàani laulu.
Täällä naisia on 90 % opiskelijoista.
Mä olen saanut 100 000 asuntolainan nykyisellä alle 3000 euron bruttopalkalla (maksimina pidettiin 125 000 euron lainaa). Ensiasunnon tapauksessa käsirahavaatimus on nykyisin muistaakseni 10%. Oletko kysynyt useammasta pankista? Niillä kun voi olla ihan eri "meininki" verrattuna toisiinsa. Toinen pankki suostuu siihen, mihin toinen ei. On olemassa myös valtiontakaus. En kyllä osaa sanoa mihin se vaikuttaa, mistä päin asuntoa on ostamassa. Lähinnä viitaten asuntojen omiin vakuusarvoihin pankin silmissä.
Te, joilla on jo opiskelupaikka/tutkinto. Saako udella millaiselta alalta? Koetko, että vanhasta alastasi on hyötyä hakemisessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostunut kirjoitti:
Jos rahan perässä juoksee, niin ei kai kukaan ensimmäisenä mieti psykologin töitä. Mun mielestä joku 3500-4000 kuussa on verotuksellisesti vielä järkevä ja täysin riittävä toimeentulo. Toiveeni ei ole asua Ullanlinnassa Helsingissä vaan jossain ihan muualla. Kukaan ei kiellä tekemästä perustyön ohessa vaikka kirjoitus- ja luennointitöitä, joista saa mukavasti extraa ja tuovat kivaa vaihtelua. Itseäni ajaa alalle se, että se kiinnostaa. En tässä nyt viitsi paljastaa mikä osa-alue, kun piirit on pienet. Nykyinen alani on semi kiinnostava, muttei kuitenkaan riittävän, että olisin toteuttanut aiemman suunnitelmani ja lähtenyt lukemaan eteenpäin. Olen nyt ihan perus duunarialalla, joka ei vaadi yliopistokoulutusta, vaikka olenkin ko. asteen koulutuksen saanut.
On toki ihan toisenlainen tilanne, jos alaa lähtee opiskelemaan aikuisena, jolloin luultavasti on ehtinyt muodostua jo realistinen käsitys sekä alan vaatimuksista että palkasta, jonka tarvitsee elämiseen. Sehän on aivan ihanteellista, jos tietää jo alalle hakeutuessaan näistä asioista riittävästi. (Psykologien palkat kuntapuolella pk-seudulla eivät kylläkään ole ihan niin suuria, kuin tuossa esitit, mutta tätä joku tuolla aiemmin jo kommentoikin.)
Kiinnostus on varmasti useimmille ensisijainen syy alalle hakeutumisessa, oli kyse ihan mistä tahansa alasta. Hyvä palkka kiinnostavasta työstä sitten bonus, joka auttaa myös elämään kiinnostavaa työtä tehden. Rahaahan ei mene vain asumiseen, vaan työnsä vaatimusten johdosta psykologit yleensä myös kouluttautuvat ahkerasti valmistumisen jälkeen ja esimerkiksi yli kymppitonnin hintalapulla varustettuun psykoterapeuttikoulutukseen moni ottaa jopa lainaa.
Kiinnostuksesta itsekin olen psykologian valinnut, vaikka välillä palkasta urputankin. :-) Koska itse en ainakaan silloin 19-vuotiaana alavalintoja pyöritellessäni tiennyt ollenkaan tarpeeksi siitä, miten vastuullista psykologin työ on. Minun, niin kuin monen muunkin alalle hakeutuvan nuoren käsitys, perustui silloin lähinnä lukion psykologian kursseihin, jotka eivät kuitenkaan anna aivan oikeaa kuvaa tulevasta työstä.
En myöskään silloin tiennyt, että päätyisin töihin pk-seudulle, koska olen pieneltä paikkakunnalta, enkä nuorena edes halunnut asua Helsingissä. Elämä (tai lähinnä parisuhde) nyt vain sitten vei mukanaan.
Joka työssä on hyvät ja huonot puolensa, niin myös tässä. En silti ole aikeissa vaihtaa alaa ainakaan vielä.
Olii kiinnostavaa kuulla psykologin-työn hyviä ja huonoja puolia. Ystäväni on psykologi ja hänen puheistaan on jäänyt mieleen:
- työssä kohtaa rankkoja oireita jotka voi vaikuttaa omaan psyykkeeseen
- harmittaa kun asiakkaat ei tee kuten on sovittu
- velkaa terapiakoulutuksesta
- tärkeileviä kollegoja ja pomoja jotka odottaa jatkuvasti syvällisyttää ja kultturellisuutta
- kiire (kirjaamiset)
+ ammatti tuntuu juuri omalta
+ ne mukavat työkaverit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olii kiinnostavaa kuulla psykologin-työn hyviä ja huonoja puolia. Ystäväni on psykologi ja hänen puheistaan on jäänyt mieleen:
- työssä kohtaa rankkoja oireita jotka voi vaikuttaa omaan psyykkeeseen
- harmittaa kun asiakkaat ei tee kuten on sovittu
- velkaa terapiakoulutuksesta
- tärkeileviä kollegoja ja pomoja jotka odottaa jatkuvasti syvällisyttää ja kultturellisuutta
- kiire (kirjaamiset)
+ ammatti tuntuu juuri omalta
+ ne mukavat työkaverit
Noihin tärkeilijöihin törmää jo opiskellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olii kiinnostavaa kuulla psykologin-työn hyviä ja huonoja puolia. Ystäväni on psykologi ja hänen puheistaan on jäänyt mieleen:
- työssä kohtaa rankkoja oireita jotka voi vaikuttaa omaan psyykkeeseen
- harmittaa kun asiakkaat ei tee kuten on sovittu
- velkaa terapiakoulutuksesta
- tärkeileviä kollegoja ja pomoja jotka odottaa jatkuvasti syvällisyttää ja kultturellisuutta
- kiire (kirjaamiset)
+ ammatti tuntuu juuri omalta
+ ne mukavat työkaverit
Noihin tärkeilijöihin törmää jo opiskellessa.
Tosin, olen opiskellut montaa muutakin alaa ja kaikkialla on kaikenlaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olii kiinnostavaa kuulla psykologin-työn hyviä ja huonoja puolia. Ystäväni on psykologi ja hänen puheistaan on jäänyt mieleen:
- työssä kohtaa rankkoja oireita jotka voi vaikuttaa omaan psyykkeeseen
- harmittaa kun asiakkaat ei tee kuten on sovittu
- velkaa terapiakoulutuksesta
- tärkeileviä kollegoja ja pomoja jotka odottaa jatkuvasti syvällisyttää ja kultturellisuutta
- kiire (kirjaamiset)
+ ammatti tuntuu juuri omalta
+ ne mukavat työkaverit
Noihin tärkeilijöihin törmää jo opiskellessa.
Tosin, olen opiskellut montaa muutakin alaa ja kaikkialla on kaikenlaisia ihmisiä.
Ja siis tärkeilijä on minulle sellainen joka katsoo muita nenänvarttaan pitkin, ei esim intohimoinen omasta alastaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hakisin lääkikseen papereillani, mutta en vain siedä verta :D siksi psykologia kiinnostaa enemmän, sekin kun on auttamistyö ja erinomaiset paperit sinnekin vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla on jo opiskelupaikka/tutkinto. Saako udella millaiselta alalta? Koetko, että vanhasta alastasi on hyötyä hakemisessa?
Oon gradua vaille filosofian maisteri. Tutkinto auttaa tieteellisen tekstin lukemisessa, ei oikein muussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse hakisin lääkikseen papereillani, mutta en vain siedä verta :D siksi psykologia kiinnostaa enemmän, sekin kun on auttamistyö ja erinomaiset paperit sinnekin vaaditaan.
Paljonko sulla on pisteitä?
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla on jo opiskelupaikka/tutkinto. Saako udella millaiselta alalta? Koetko, että vanhasta alastasi on hyötyä hakemisessa?
Mulla on ulkomainen psykan tutkinto. Siitä on hyötyä sisällön tuntemuksessa, tilastolaskennassa ja tieteellisten tekstien lukemisessa. Sisällöt ovat siis usein tuttuja ainakin jollain tasolla, mutta ongelmaksi voi tulla se, että mulla voi olla eri tietoa kuin kokeenlaatijoilla. Voi olla myös vaikea löytää oikeaa vastausvaihtoehtoa, jos on laajempaa tietoa ja sen varassa moni vaihtoehto on vähän oikein. Kokemus tilastolaskennasta on varmasti hyödyllinen, vaikkakin mun kokemus on lähinnä SPSS tulkinnoissa ja tutkimusten suunnittelussa SPSS varten. Meillä ei tutkinnon aikana laskettu mitään käsin eli kaavat pitää kuitenkin oppia. Tieteellisten tekstien lukeminen sujuu hyvin. Se on tavallaan oma taitolajinsa joka kehittyy kokemuksen myötä. Uskon, että siitä on paljon hyötyä. Pystyn nopeasti saamaan tärkeät kohdat esiin enkä takerru tai jumita.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostunut kirjoitti:
Jos rahan perässä juoksee, niin ei kai kukaan ensimmäisenä mieti psykologin töitä. Mun mielestä joku 3500-4000 kuussa on verotuksellisesti vielä järkevä ja täysin riittävä toimeentulo. Toiveeni ei ole asua Ullanlinnassa Helsingissä vaan jossain ihan muualla. Kukaan ei kiellä tekemästä perustyön ohessa vaikka kirjoitus- ja luennointitöitä, joista saa mukavasti extraa ja tuovat kivaa vaihtelua. Itseäni ajaa alalle se, että se kiinnostaa. En tässä nyt viitsi paljastaa mikä osa-alue, kun piirit on pienet. Nykyinen alani on semi kiinnostava, muttei kuitenkaan riittävän, että olisin toteuttanut aiemman suunnitelmani ja lähtenyt lukemaan eteenpäin. Olen nyt ihan perus duunarialalla, joka ei vaadi yliopistokoulutusta, vaikka olenkin ko. asteen koulutuksen saanut.
On toki ihan toisenlainen tilanne, jos alaa lähtee opiskelemaan aikuisena, jolloin luultavasti on ehtinyt muodostua jo realistinen käsitys sekä alan vaatimuksista että palkasta, jonka tarvitsee elämiseen. Sehän on aivan ihanteellista, jos tietää jo alalle hakeutuessaan näistä asioista riittävästi. (Psykologien palkat kuntapuolella pk-seudulla eivät kylläkään ole ihan niin suuria, kuin tuossa esitit, mutta tätä joku tuolla aiemmin jo kommentoikin.)
Kiinnostus on varmasti useimmille ensisijainen syy alalle hakeutumisessa, oli kyse ihan mistä tahansa alasta. Hyvä palkka kiinnostavasta työstä sitten bonus, joka auttaa myös elämään kiinnostavaa työtä tehden. Rahaahan ei mene vain asumiseen, vaan työnsä vaatimusten johdosta psykologit yleensä myös kouluttautuvat ahkerasti valmistumisen jälkeen ja esimerkiksi yli kymppitonnin hintalapulla varustettuun psykoterapeuttikoulutukseen moni ottaa jopa lainaa.
Kiinnostuksesta itsekin olen psykologian valinnut, vaikka välillä palkasta urputankin. :-) Koska itse en ainakaan silloin 19-vuotiaana alavalintoja pyöritellessäni tiennyt ollenkaan tarpeeksi siitä, miten vastuullista psykologin työ on. Minun, niin kuin monen muunkin alalle hakeutuvan nuoren käsitys, perustui silloin lähinnä lukion psykologian kursseihin, jotka eivät kuitenkaan anna aivan oikeaa kuvaa tulevasta työstä.
En myöskään silloin tiennyt, että päätyisin töihin pk-seudulle, koska olen pieneltä paikkakunnalta, enkä nuorena edes halunnut asua Helsingissä. Elämä (tai lähinnä parisuhde) nyt vain sitten vei mukanaan.
Joka työssä on hyvät ja huonot puolensa, niin myös tässä. En silti ole aikeissa vaihtaa alaa ainakaan vielä.
Moi! Psykologien palkat pk-seudulla ja uudellamaalla erikoissairaanhoidossa ovat kyllä juuri tuon 3500-4000e. Työpaikkailmoitusten perusteella olen tulkinnut niin, että ainoastaan Helsingin kaupunki maksaa psykologeille pikkuisen huonosti. Yleisesti ottaenkin taitaa olla niin, että esh:ssa on enemmän osaamiseen ja työn vaativuuteen liittyviä palkanosia, perusterveydenhuollossa vähemmän.
Tsemppiä kaikille hakijoille! En keksi mitään muuta työtä, jota haluaisin tehdä 8 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa ja vuodesta toiseen. Olen enemmän kuin tyytyväinen valitsemaani alaan, vaikka se palkkakehitys han positiivinen asia olisikin.
t. Psykologi
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostunut kirjoitti:
Sinänsä vähän hassua että psykologeja otetaan niin vähän opiskelemaan, kun koko ajan puhutaan, että ammattilaisten tarve on suuri. En jaksa uskoa että lopputuotteen eli valmiin psykologin laatu laskee vaikka sisään otettaisi enemmän, kun tutkintovaatimukset kuitenkin ovat olemassa.
Olen kommentoinut samaa aihetta täällä aiemminkin, mutta viestini varmaan ovat hautautuneet jo niin syvälle tuonne ketjun uumeniin, ettei niitä sieltä kukaan enää jaksa kaivaa esille. Saatan siis vähän toistaa itseäni, sori siitä. ;-)
Olen itse viisi vuotta sitten valmistunut psykologi ja asun pk-seudulla. En ole toistaiseksi saanut täältä yhtään vakituista työpaikkaa omalta sovellusalueeltani. Minulle tämä ei ole niin vakava asia, mutta tiedän harmittavan niitä, jotka hakeutuivat alalle nimenomaan se vakaa ammatti ja toimeentulo mielessä. Ylipäänsä tällä hetkellä Uudellamaalla on enemmän psykologeja työttöminä työnhakijoina kuin työpaikkoja on julkisesti tarjolla. Piilotyöpaikkoja on toki enemmänkin, ja yksi vaihtoehto on aina ryhtyä yrittäjäksi.
Kuitenkin siis psykologeista ei ole pulaa valtakunnallisesti kaikkialla saman verran, vaan nimen omaan pienissä kaupungeissa. Olisin esimerkiksi itse saanut halutessani heti valmistumisen jälkeen pikkupaikkakunnalta viran, jos olisin ollut valmis sinne muuttamaan.
Lisäksi psykologien suurin työllistäjä on julkinen sektori, jolla ei ole kovin paljon rahaa, millä mällätä. Psykologin palkka ei ole huono, mutta ei se mitenkään hohdokaskaan ole verrattuna moneen muuhun saman mittaiseen koulutukseen. Oma puolisoni esimerkiksi on ekonomi, ja saa kahden työvuoden jälkeen jo parempaa peruspalkkaa kuin minä psykologin papereillani todennäköisesti ikinä tulisin saamaan. Julkisella puolella ei kuitenkaan ole kovin helppoa edes vastata nykyiseen paineeseen nostaa psykologien ja monien vastuullista työtä tekevien palkkoja, saati sitten lisätä uusia työntekijöitä. Valitettavasti.
Toivottavasti en kuulosta kauhean lannistavalta. ;-) Psykologi on silti hyvä ja monipuolinen tutkinto, jolla voi työllistyä erilaisiin töihin ja elää sinänsä ihan mukavasti, etenkin jos on ainakin alussa valmis lähtemään töihin yliopistokaupunkien ulkopuolelle.
Heippa! Olen sua myöhemmin valmistunut, myöskin pk-seudulta, julkisella sektorilla töissä. Minä ja vuosikurssilaiseni valmistuimme noin 2-3 vuotta sitten. Jokaikinen opiskelukaverini ja -tuttavani on työllistynyt, osa tekee esim. vuoden määräaikaisuutta tai sijaisuutta ja osalla on jo vakituinen toimi. Olemme psykologeja aikuispsykiatriassa, nuorisopsykiatriassa, koulupsykologeja, neuvolapsykologeja, tulevia neuropsykologeja jne, eli eri sovellusaloilta. Voiko tässä asiassa olla tapahtunut muutos nyt ihan parin vuoden sisällä? Muistan maisteriopintoja aloitellessa, että oli ilmassa yleistä paniikkia siitä kuinka vaikea on saada harjoittelupaikkaa saati työpaikkaa valmistuneena. Tämä ei sitten pitänyt ollenkaan paikkaansa. Työtilanne tuntuu olevan aika hyvä. Palkoissa toki on korjaamisen varaa, siitä olen samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Moi! Psykologien palkat pk-seudulla ja uudellamaalla erikoissairaanhoidossa ovat kyllä juuri tuon 3500-4000e. Työpaikkailmoitusten perusteella olen tulkinnut niin, että ainoastaan Helsingin kaupunki maksaa psykologeille pikkuisen huonosti. Yleisesti ottaenkin taitaa olla niin, että esh:ssa on enemmän osaamiseen ja työn vaativuuteen liittyviä palkanosia, perusterveydenhuollossa vähemmän
t. Psykologi
Sori, oma mokani, ajattelin itse nimenomaan kunnan työpaikkoja enkä esh:ta. :-)
Vierailija kirjoitti:
Heippa! Olen sua myöhemmin valmistunut, myöskin pk-seudulta, julkisella sektorilla töissä. Minä ja vuosikurssilaiseni valmistuimme noin 2-3 vuotta sitten. Jokaikinen opiskelukaverini ja -tuttavani on työllistynyt, osa tekee esim. vuoden määräaikaisuutta tai sijaisuutta ja osalla on jo vakituinen toimi. Olemme psykologeja aikuispsykiatriassa, nuorisopsykiatriassa, koulupsykologeja, neuvolapsykologeja, tulevia neuropsykologeja jne, eli eri sovellusaloilta. Voiko tässä asiassa olla tapahtunut muutos nyt ihan parin vuoden sisällä? Muistan maisteriopintoja aloitellessa, että oli ilmassa yleistä paniikkia siitä kuinka vaikea on saada harjoittelupaikkaa saati työpaikkaa valmistuneena. Tämä ei sitten pitänyt ollenkaan paikkaansa. Työtilanne tuntuu olevan aika hyvä. Palkoissa toki on korjaamisen varaa, siitä olen samaa mieltä!
Siis sellainen tarkennus aiempaan viestiini, että määräaikaisuuksiahan pk-seudulla on kyllä tarjolla, puhuin vakipaikan saamisen hankaluudesta, jota pidetään joskus itsestäänselvyytenä siksi että eräillä alueilla on huutava pula psykologeista. :-) Ihan varmasti täälläkin on niitä, jotka sen vakipaikan todella nopeasti saavat, ja asia voi todellakin olla sidoksissa sovellusalueeseen, voi olla kausivaihteluita tai voi riippua siitä, missä päin pk-seutua on töissä. Voi olla myös ihan vain huonoa tuuria.
Niin, minäkin hakisin kyllä paremmin palkatulle alalle (lääkikseen) jos vain älli riittäisi.