Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Tämä oli jotenkin hämmentävä tieto, että pääsykoe on lähinnä matikkaa. Olen lukenut kaikki psykan kurssit lukiossa ja ala tuntuu todella kiehtovalta. Todistus tulee olemaan sellainen etten todistusvalinnalla pääse, ainakaan korottamatta reilusti. Mutta koehan on lähinnä matikkaa?! Eli ainakin tältä keväältä kyllä mahdollisuudet menneet. En pysty vielä satsaamaan tilastojuttuihin ja olen muutenkin aika huono matikassa. Voi itku. Tuntuu, että nousi seinä vastaan koko alan suhteen. Kilpailu on kovaa ja kaikki matikkanerotkaan ei pääse. Miten sitten tällainen, joka ei edes ole hyvällä matikkapäällä varustettu. Onko täällä ketään samassa veneessä? Oletko päässyt kärryille? En usko, että mikään valmennuskurssikaan auttaa kun taso on niin alkeissa. En edes kirjoita matikkaa, ehkä syksyllä pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että systeemi on muuttunut, mutta silti minua kiinnostaa tietää aiemmat rajat. Ja per hakukohde.
Mites se nyt sitten menee? Ennen oli joko pelkkä pääsykoe tai pääsykoe + yo yhteispisteet. Niinkö? Ja kumpaa oli enemmän?
Mitenköhän uusi hakumenetelmä vaikuttaa yo- tai pääsykoe pisterajaan? Voisko olla, että koska yo-paprut otetaan huomioon paljon harvemmalta joukolta kuin ennen ja heitä myös enemmän valitaan sisään, niin niiden taso tulee laskemaan? Vai tuleeko päinvastoin hurjasti lisää hyviä yo-hakijoita kun pääsevät ilman pääsykoetta kokeilemaan? Koepisteet kai tulee nousemaan, koska siellä on iso joukko hakijoita ja vain harva otetaan.
Tässä viime kevään pisterajat viime vuoden keskustelusta poimittuna (muodossa yhteispiste/koepiste):
Helsinki 219,845/104,56
Turku 215,708/102,744
Tampere 213,101/101,268
Jyväskylä 207,329/93,321
Joensuu 200,123/90,823
Kiitos tosi paljon! Olisko sinulla tai jollain vielä hajua, että miten nuo pisteet silloin laskettiin?
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli jotenkin hämmentävä tieto, että pääsykoe on lähinnä matikkaa. Olen lukenut kaikki psykan kurssit lukiossa ja ala tuntuu todella kiehtovalta. Todistus tulee olemaan sellainen etten todistusvalinnalla pääse, ainakaan korottamatta reilusti. Mutta koehan on lähinnä matikkaa?! Eli ainakin tältä keväältä kyllä mahdollisuudet menneet. En pysty vielä satsaamaan tilastojuttuihin ja olen muutenkin aika huono matikassa. Voi itku. Tuntuu, että nousi seinä vastaan koko alan suhteen. Kilpailu on kovaa ja kaikki matikkanerotkaan ei pääse. Miten sitten tällainen, joka ei edes ole hyvällä matikkapäällä varustettu. Onko täällä ketään samassa veneessä? Oletko päässyt kärryille? En usko, että mikään valmennuskurssikaan auttaa kun taso on niin alkeissa. En edes kirjoita matikkaa, ehkä syksyllä pakko.
Ainakin Helsingin yliopistossa myös itse opinnot sisältävät varsinaisia tilasto-opintoja 4 kurssia yht. 30op eli kyllä sen tilaston kanssa pitäisi olla muutenkin kuin pääsykokeen osalta jossain määrin sujut. Lisäksi tilasto-ymmärrystä vaaditaan muillakin kursseilla ja gradun teossa.
Ei tilastomatikan oppimiseen ole mitään muuta salaisuutta kuin ahkera lukeminen ja laskeminen, lisäksi voi käydä valmennuskursseilla, avoimen kursseja, netissä on nykyään paljon videoita yms. matskua joissa asioita avataan. Ei ole muuta reittiä kuin aloittaa siltä omalta tasolta ja edetä siitä vaikeampiin tehtäviin.
Jos itsellä on uskomus "olen huono matikassa" se tietenkin vaikeuttaa opiskelua. Ehkä kannattaa miettiä mistä uskomus johtuu. Onko matikan opetus ollut koulussa huonoa/vääränlaista? Onko uskomus lähtöisin vanhemmilta tms. Onko uskomus saanut välttelemään matikan tehtävien tekemistä, mikä taas puolestaan on voinut vahvistaa uskomusta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että systeemi on muuttunut, mutta silti minua kiinnostaa tietää aiemmat rajat. Ja per hakukohde.
Mites se nyt sitten menee? Ennen oli joko pelkkä pääsykoe tai pääsykoe + yo yhteispisteet. Niinkö? Ja kumpaa oli enemmän?
Mitenköhän uusi hakumenetelmä vaikuttaa yo- tai pääsykoe pisterajaan? Voisko olla, että koska yo-paprut otetaan huomioon paljon harvemmalta joukolta kuin ennen ja heitä myös enemmän valitaan sisään, niin niiden taso tulee laskemaan? Vai tuleeko päinvastoin hurjasti lisää hyviä yo-hakijoita kun pääsevät ilman pääsykoetta kokeilemaan? Koepisteet kai tulee nousemaan, koska siellä on iso joukko hakijoita ja vain harva otetaan.
Todistusvalinnan raja tulee raketoimaan, koska niin paljon on välivuosilla olevia, jotka eivät ole päässeet hyvistä papereista huolimatta sisään, kun pääsykokeeseen ei ole pystynyt valmistautumaan tarpeeksi hyvin. Lisäksi näissäkin keskusteluissa pyörii keski-ikäisiä gradua vaille valmiita maistereita, jotka kuitenkin katsotaan ensikertalaisiksi, koska paikka on otettu vastaan ennen vuotta olikos se nyt 2014, kun ensikertalaisuus ylipäänsä tuli, tai jopa ennen vuotta 2008, jolloin opiskeluoikeus on ikuinen.
Ja tähän päälle jokainen viiden ällän ylioppilas tälle keväälle, jotka pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan.
Ällärivin kirjoittajat ovat ihan uuden tilanteen edessä, sillä nyt voi aidosti hakea monelle vaativalle alalle yhtä aikaa. Varmasti joku helsinkiläinen psykanhakija, joka viime vuonna olisi hakenut Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, päättääkin tänä vuonna hakea pelkkään Helsinkiin psykaan, lääkikseen ja oikikseen, ja kohtalo määrää tulevan opintoalan. Tällainen hypoteettinen hakija on myös poissa pääsykokeista.
Ensi vuonna on vähän vähemmän vanhojen hakijoiden reserviä ja alkaa jo nähdä miten ihmisten hakutoiveet muokkautuivat.
Kokeella hakijoista muutama on varmasti sellainen, joka pääsee papereilla, mutta mahdollisuuksien maksimoimisen vuoksi osallistui kokeeseenkin erinomaisella menestyksellä. Tämä laskee koepisterajaa sen yhden tai kahden hakijan verran, eli joitain kymmenyksiä pisteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nelilaskin. Laittakaa mulle kuva siitä.
Oletko Googlesta kuullut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm... emme kai voi tietää kuinka suuri osuus aiemmin pyrkineistä ovat odotellessaan ottaneet toisen opiskelupaikan vastaan.
Tulevaisuudessa yo-reitissä tulee raja nousemaan, koska lukiolaiset pystyvät nykyistä paremmin valitsemaan aineita joista saavat parhaat pisteet.
Monettako kertaa haette psykalle? Mulla tää on toka yritys. Eka oli ihan liian lyhyellä valmistelulla, voiko sitä edes laskea. Silloin hain vain kolmeen paikkaan ja nyt meinaan hakea kaikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm... emme kai voi tietää kuinka suuri osuus aiemmin pyrkineistä ovat odotellessaan ottaneet toisen opiskelupaikan vastaan.
Tulevaisuudessa yo-reitissä tulee raja nousemaan, koska lukiolaiset pystyvät nykyistä paremmin valitsemaan aineita joista saavat parhaat pisteet.
Tietää emme tietenkään voi, mutta arvioida voimme. Aikaisempien vuosien ensikertalaisuudet näkee Vipusesta.
Heti kun ensikertalaisuus tuli, se vaikutti tiettyjen alojen hakijoihin. Esim. luonnontieteisiin ei tullut enää lääkiksen preppaajia jne. Ovat ennemmin kaupan kassalla viettämässä välivuotta kuin tuhoamassa ensikertalaisuutta.
Koko todistusvalintahan on ideoitu sitä tosiasiaa vastaan, että ensikertalaisuuskiintiö ei auttanut vähentämään välivuosia lukion jälkeen.
Osa menee reippaasti sisään todistusvalinnalla ensikertalainen. Kuinkahan monta laudaturia pitää olla että pääsee Hkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän kannattaa korottaa numeroita jotta pääsee sinne minne haluaa ja viettää välivuosia töiden merkeissä. Tosin täytyy olla myös realisti.
On kyllä jännittävää nähdä miten todistusvalinnan rajat muotoutuvat. Itse kuulun siihen porukkaan, joka on vaihtamassa alaa psykalle.
Aiempi maisterintutkinto on ulos ottamista vaille valmis, mutta ensikertalaisuus pitää säilyttää vielä hakuajan yli (opinnot aloitettu 2011). Olen myös menossa uusimaan loppuja yo-arvosanojani, syksyllä uusin jo osan. Suoritettuna aiempien opintojen myötä myös tilastotieteen appro sekä psykan perusopinnot hyvin arvosanoin, mutta silti tuntuu että tilasto on loputon suo ja moni asia epäselvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli jotenkin hämmentävä tieto, että pääsykoe on lähinnä matikkaa. Olen lukenut kaikki psykan kurssit lukiossa ja ala tuntuu todella kiehtovalta. Todistus tulee olemaan sellainen etten todistusvalinnalla pääse, ainakaan korottamatta reilusti. Mutta koehan on lähinnä matikkaa?! Eli ainakin tältä keväältä kyllä mahdollisuudet menneet. En pysty vielä satsaamaan tilastojuttuihin ja olen muutenkin aika huono matikassa. Voi itku. Tuntuu, että nousi seinä vastaan koko alan suhteen. Kilpailu on kovaa ja kaikki matikkanerotkaan ei pääse. Miten sitten tällainen, joka ei edes ole hyvällä matikkapäällä varustettu. Onko täällä ketään samassa veneessä? Oletko päässyt kärryille? En usko, että mikään valmennuskurssikaan auttaa kun taso on niin alkeissa. En edes kirjoita matikkaa, ehkä syksyllä pakko.
Mun sisko on psykologi. Sanoi juuri tätä matikka juttua. Oli huono siinä. 7 luokkaa. Pääsi ekalla. Itse en ole edes käynyt yliopistolla.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tosi paljon! Olisko sinulla tai jollain vielä hajua, että miten nuo pisteet silloin laskettiin?
Koepisteet laskettiin samalla tavalla kuin tänäkin vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli jotenkin hämmentävä tieto, että pääsykoe on lähinnä matikkaa. Olen lukenut kaikki psykan kurssit lukiossa ja ala tuntuu todella kiehtovalta. Todistus tulee olemaan sellainen etten todistusvalinnalla pääse, ainakaan korottamatta reilusti. Mutta koehan on lähinnä matikkaa?! Eli ainakin tältä keväältä kyllä mahdollisuudet menneet. En pysty vielä satsaamaan tilastojuttuihin ja olen muutenkin aika huono matikassa. Voi itku. Tuntuu, että nousi seinä vastaan koko alan suhteen. Kilpailu on kovaa ja kaikki matikkanerotkaan ei pääse. Miten sitten tällainen, joka ei edes ole hyvällä matikkapäällä varustettu. Onko täällä ketään samassa veneessä? Oletko päässyt kärryille? En usko, että mikään valmennuskurssikaan auttaa kun taso on niin alkeissa. En edes kirjoita matikkaa, ehkä syksyllä pakko.
Kokeesta noin puolet on artikkelikysymyksiä ja loogista päättelyä, eli koe ei oo lähinnä matikkaa. Jos et pysty satsaamaan tilastoon, niin ei se mitään, hae ensi vuonna tosissaan, mutta alota tänä vuonna jo matikan harjoittelu ja käy kattomassa koe! Sisään päästäkseen ei pidä olla matikkanero. Tilastomatikka on loogisinta matikkaa, joten etenkään tilastolliset testit ei oo vaikeita, kun niistä pääsee jyvälle. Mä inhosin aina matikkaa ja kävin lyhyen matikan enkä edes kirjottanut. Pääsin silti sisään huippupistein - tilasto-osio meni paljon paremmin kuin artikkelikysymykset, mikä oli uskomatonta mulle.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, joka menee läpeensä sekaisin kaikkien eri todennäköisyyslaskujen kanssa? En vaan ymmärrä miten voi tietää tai muistaa millä helkutin tavalla kuuluisi laskea, mikä laskutapa kyseessä jne.
Ai esimerkiks milloin kyseessä on kombinaatio ja millon taas permutaatio? Kannattaa lukea niiden eroista tietoa netistä kunnes tajuat.
Vai tarkoitatko näitä "mikä on todennäköisyys saada vähintään yksi kutonen kolmella nopanheitolla" ja se lasketaan vastatapahtuman "ei yhtään kutosta" kautta?
Ne pitää vaan ymmärtää ja sisäistää. Normaalissa kurssikokeessa nuo ehtii pähkäillä ja laskea vaikeamman kautta. Pääsykokeessa ei ehdi, eikä pidäkään ehtiä. Laskutapa pitää aidosti tietää ja osata.
Runsas määrä harjoitustehtävien laskemista auttaa! Liian moni sortuu matikassa siihen, että lukee esimerkit kirjasta. Ne ovat loogisia ja selkeitä, eikä jaksa laskea niitä, kun ymmärsi pelkällä lukemisella. Sitten ei kokeessa ilman kirjaa osaakaan.
Vaikka matikan osaaminen ois aivan nollissa, on mahdollista päästä psykalle sisään. Se vaan vaatii enemmän työtä, mutta on mahdollista. Ja tosiaan asenne kannattaa muuttaa siitä "en osaa matikkaa" tai "mulla ei oo yhtään matikkapäätä" ajatukseen "tää on vaikeeta enkä vielä osaa mutta mulla on kaikki edellytykset oppia nää kovalla työllä". Jos tuntuu että matikka on ihan hakusessa tai itselle vierasta, voi olla että valmennuskurssista vois olla sulle hyötyä. Näin oli ainakin mulle; lähdin ihan nollista ja epätoivosta, kurssin aikana alkoi tulla uskoa itseeni ja onnistumisen kokemuksia. Tokana kunnon hakuvuonna sitten oli luotu jo jonkinlainen pohja tilastolle ja opiskelu sujui paremmin kun oma lähtöasennekin oli muuttunut matikkaa ja omia kykyjäni kohtaan.
Ja kaikille teille ketkä suunnittelette psykalle hakemista esim. vasta ensi vuonna, niin kuten tässäkin ylhäällä joku mainitsi: menkää edes katsomaan tän vuoden pääsykoe jos mahdollista! Vaikka kirjottaisit paperiin vain nimesi tai et edes sitä. Jokainen kokemus pääsykoetilanteesta auttaa sua tulevassa oikeassa tilanteessa! Mä tosiaan pääsin kolmannella hakukerralla sisään, joista ensimmäisellä menin ylppärien jälkeen lukematta katsomaan kokeen ja kahtena vikana kertana hain täysillä. Mulle tuli ekan pääsykoekerran jälkeen kamala olo etten ikinä tuu pääsee sisälle. Mikä oli hölmöä, koska en ollut lukenut koko kokeeseen vaan menin tarkoituksella katsomaan kokeen tulevia hakukertoja varten! Eli ei pidä säikähtää myöskään koetta jos se tuntuu heprealta valmistautumatta! Sen pitäis olla ihan luonnollista, mut silti meinasin jättää hakematta alalle sen takia että aattelin ton kokemuksen jälkeen etten ikinä tuu oppimaan mitä vaadittais. Mut silti tosta kerrasta oli mulle hyötyä seuraavassa haussa, kun tiesin millaista siellä pääsykokeessa on ja kuinka siellä toimitaan jne. Eli vahva suositus mennä edes katsomaan se koetilanne vaikka tuntuisi ettei oo mitään mahkuja sisään. :)
Alue: Aihe vapaa
Tiedän, että systeemi on muuttunut, mutta silti minua kiinnostaa tietää aiemmat rajat. Ja per hakukohde.
Mites se nyt sitten menee? Ennen oli joko pelkkä pääsykoe tai pääsykoe + yo yhteispisteet. Niinkö? Ja kumpaa oli enemmän?
Mitenköhän uusi hakumenetelmä vaikuttaa yo- tai pääsykoe pisterajaan? Voisko olla, että koska yo-paprut otetaan huomioon paljon harvemmalta joukolta kuin ennen ja heitä myös enemmän valitaan sisään, niin niiden taso tulee laskemaan? Vai tuleeko päinvastoin hurjasti lisää hyviä yo-hakijoita kun pääsevät ilman pääsykoetta kokeilemaan? Koepisteet kai tulee nousemaan, koska siellä on iso joukko hakijoita ja vain harva otetaan.