Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Teille jotka olette olleet pääsykokeissa ennen, niin oletteko käyttäneet aikaa vastausten tarkastamiseen? Kukaan tuskin saa kaikkiin kysymyksiin vastattua (vai saako?), mutta kannattaako silti tarkastaa ne vastaukset mitkä on tehnyt vai yrittää tahkota mahdollisimman paljon eteenpäin? Olen ollut yhdessä pääsykokeessa, mutta siinä mun ajoitus meni niin päin peetä, että en itseltäni mitään vinkkejä ottaisi vastaan vaikka ilmaiseksi saisin! :D

Kokeen muututtua 2018 aika moni sai silloin ja viime vuonna galluppien mukaan tehtyä koko kokeen, joten se on täysin mahdollista. Tarkistin tilaston osion tehtävät niin että tein vaikeammat laskut kahteen kertaan, koska nelilaskimella tulee helposti näppäilyvirheitä. Artikkelikysymysten vastaukset tarkistin nopeesti loppuvaiheessa. Musta ainakin tilastotehtävät kannattaa tarkistaa - jos en ois tarkistanut, en ois nyt sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Holopulkkiin näytti olevan älyttömän paljon varauksia kirjastossa ja en ole vielä saanut tilaamani postitse. Vähän huolestuttaa minuakin tuo matikka. Onko yhtälöt ja erilaiset paraabelit kuinka oleellisia osata laskea? Minkä lukion kurssien sisältöä olisi kirjaa odotellessa järkevää opiskella pohjatiedoksi? Siis tilastokurssin lisäksi. Lyhyen matikan pohjalta liikenteessä ja viisi vuotta lukiosta niin kaikki tuntuu unohtuneen.

Katso vanhoja pääsykokeita. Tilaston teoriaa löytyy todella paljon myös netistä.

Tänään taas niin tuskaista takkuamista matikan kanssa. Pohjalla lyhyt matikka ja tilastot ja todennäköisyydet ihan hepreaa kun aloitin. Pakko vieläkin edetä lukiokirjojen tuella kun Holopulkki menee liian nopeasti ja vähäisin esimerkein eteenpäin. Onkohan mitään mahdollisuutta ehtiä varteenotettavaan "pääsykoekuntoon" tänä keväänä 😬

33,0 pistettä, Äidinkieli L

23,6 pistettä, Lyhyt matematiikka E

28,3 pistettä, Psykologia E

17,3 pistettä, Terveystieto L

18,9 pistettä jos pitkä kieli, Englanti M

Yht. 121,1/Max. 157,9

Ei tuo mikään hirveen hyvä rivi ole, kun kilpailu psykalle on niin kova. Itse tähtään korotusten kautta 128,6-148,1 ja lisäksi opiskelen kovasti pääsykoetta varten.

Pitkästä matikasta ja fysiikasta ällän kirjoittaneet eivät pääasiassa hae psykalle, vaan lääkikseen ja teknilliselle puolelle. Vähemmän kuin 150 pistettä tulee ihan varmasti riittämään.

Varmasti on myös niitä, jotka eivät pääse papereilla ylempään toiveeseen, vaikka alempaan pääsisivät, mutta kuittaa haluamansa kaupungin pääsykokeilla. Ja taas paperipisteraja laskee peräpään kaupungeissa.

Tuo ei aivan pidä paikkaansa. Psykalle paikan ottaneista suurin osa on kirjoittanut pitkän matikan. Pitkä matikka 54%, lyhyt matikka 41%, ei kirjoittanut kumpaakaan 5%. Psykalle päässeistä fysiikan on kirjoittanut vain 8%, kun taas tekniikan aloille menevistä 81% ja luonnontieteisiin 51%.

67% psykan paikan ottaneista on kirjoittanut vähintään kolme L/E. Jää jälkeen vain lääkiksen 76%.

Vaikka psykaan viime vuonna päässeistä hieman yli puolet oli kirjoittanut pitkän matikan, oli psykologia vain hieman yli puolivälin matikkataulussa. Psykologia ei kertakaikkisesti ole pitkän matikan lukijoiden vetovoimaisimpia hakukohteita.

Ja vaikka psykaan päässeillä oli samaisessa tilastoyhteenvedossa eri aloista toiseksi paras koulumenestys, kun käytämme mittarina E:n ja L:n määriä yo-todistuksessa, ei näihin arvosanoihin tyypillisesti voi sisältyä sekä pitkä matikka että fysiikka yhtä aikaa fysiikan kirjoittajien vähyydestä johtuen. Ykkösenä killuvassa lääkiksessä tilanne lienee täysin toinen, sillä 90 % lääkikseen päässeistä oli kirjoittanut pitkän matikan ja 79 % fysiikan.

Kuinka paljon psykan aloituspaikkoja oli eri yliopistoissa vuonna 2019?

Tyypillinen psykalle päässyt on kirjoittanut pitkän matikan, psykan, 1 x terveystieto/biologia/yhteiskuntaoppi. Entä kieliä? Äidinkielen tietysti. Ja näistä saanut yli kolme L/E.

Helsingin yliopisto    50

Itä-Suomen yliopisto    40

Jyväskylän yliopisto    77

Tampereen yliopisto    30

Turun yliopisto    31

Lisäksi maisteripaikkoja (Hki 10, Jns 5) ja Jyväskylän avoimen väylä (filosofian maisterin tutkinto)

Jos kaikki paikat jaettaisiin todistusvalinnalla...ja jos yo-tulokset olisi samanlaiset kuin noissa tilastoissa.... Laskin, että max 80 olisi vähintään yhtä hyviä kuin minä. Plus jos pitkän matikan kirjoittajat olisi eri ihmisiä ja kaikilla vähintään E, niin heitä olisi 123. Sitten vielä pyöristämisestä voisi lisätä yhden tyypän. Eli mulle jäisi 24 paikkaa. Jihuuu!! Mutta kun ei se tietenkään mene noin, vaan paikoista vain osa menee todistusvalinnalla. (Toisaalta kaikki ei myöskään kirjoita L:ää. Ja osa pitkän kirjoittajista on samoja kuin nuo 80...) Seurasitteko mun ajatuksenjuoksua? :D Voitte käyttää tätä loogisen päättelyn harjoituksena.

Miten muuten toimitaan tasapistetilanteessa?

Opintopolussa lukee sekä todistusvalinnan määrä että tasapistesääntö.

Laskeskelin, että pääsisin todistusvalinnassa ainakin Joensuuhun. Jos muutamalla on pitkästä matikasta M.

Vierailija kirjoitti:

67% psykan paikan ottaneista on kirjoittanut vähintään kolme L/E. Jää jälkeen vain lääkiksen 76%.

Näissä arvosanatilastoissa on ongelmallista se että L ja E on niputettu yhteen... kun puhutaan psykan kaltasesta hakupainealasta niin olennaisempaa olis tietää kuinka monta laudaturia porukka on keskimäärin kirjottanut. Tuo "vähintään 3 L/E" kun voi tarkoittaa parhaimmillaan LLL ja huonoimmillaan EEE, joissa on jo aika vissi ero... Kun LLL ja LEE:kin on ihan eri luokkaa pisteitä laskettaessa.

Myös vähän ongelmallista on verrata oikiksen todistusvalinnan tuloksiin viime keväältä. Vaikka sinne pääsi papereilla "vaan" 20%, on oikiksen aloituspaikkamäärät paljon isommat kun psykan. Esim. Turkuun pääsi papereilla viime keväänä 30hlö, kun psykassa Turun koko aloituspaikkamäärä on 31, josta papereilla pääsee 19.

Lisäksi oikiksen todistusvalintaan katotaan paljon lepsummin aineet: ei tarvitse kun yhden reaalin ja kelpaa kaksi kieltä. Oikikseen siis hakisin ja todennäköisesti pääsisin nätillä LLLLE-rivillä, kun taas psykaan multa katotaan LLLEE huonoilla aineilla ja kaksi laudaturia menee ihan kankkulankaivoon.

On tää mukavaa :)

Olenko ainoa, joka menee läpeensä sekaisin kaikkien eri todennäköisyyslaskujen kanssa? En vaan ymmärrä miten voi tietää tai muistaa millä helkutin tavalla kuuluisi laskea, mikä laskutapa kyseessä jne.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, joka menee läpeensä sekaisin kaikkien eri todennäköisyyslaskujen kanssa? En vaan ymmärrä miten voi tietää tai muistaa millä helkutin tavalla kuuluisi laskea, mikä laskutapa kyseessä jne.

Älä huoli: suurimmalle osalle ne näyttää aluksi(tai vähän myöhemminkin) aika heprealta. Kuitenkin, kun niitä tarpeeksi kauan tuijottaa, kaavoja ja esimerkkejä, ne alkavat avautumaan, kuten yleisesti muutenkin matikka. Ja siihen jääkin sitten nopsaa jopa koukkuun!

Tsemppiä!

Mulle jäi viime vuonna vielä epäselväks kombinaatiot. Näin niistä keskellä yötä painajaisiakin että alotan vaan aina alusta ja alusta laskemaan niitä. Jospa nyt sais ne tällä kertaa haltuun. :D

Viime vuoden tilastoa tuijottaessa pitää myös muistaa, että siinä mukana ovat kaikki yo-arvosanat, ei suinkaan ne 5, jotka tänä vuonna katsotaan.

Siellä on joukossa useampikin lyhyen kielen ällä ja ylimääräisten reaaliaineiden älliä.

Eikö meillä tosiaan ole täällä parviälyssä tietoa minkälaisilla yo-papruilla viime vuonna pääsi mihinkin? Tai muina vuonna. Se yksi blogin pitäjä tais päästä Jyväskylään LEEEE (tai jotain vastaavaa) plus pääsykoe, vuonna 2017. Pelkällä kokeella olisi jäänyt pisteen päähän. Tuo L oli psykasta ja hänellä oli pitkä matikka. Todella pätevän oloinen valmistautuminen jonka aloitti jo syksyllä. Opetteli Holopulkin ja vanhat kokeet sekä lukion matikat moneen kertaan.

Eihän sillä ole mitään väliä, kun aina aiemmin on papereiden kanssa vaatinut hyvin menneen pääsykokeenkin. Ero on sitä tasoa, että piti olla vähintään E:n paperit, että olisi päässyt pelkästään yhteispistekiintiössä sisään.