Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka olette harjoitelleet kokeeseen esimerkiksi fysiikkaa tai jotain osa-aluetta joka ei ole teille ennestään tuttu? Oletteko yrittäneet käydä mahdollisimman paljon sisältöä läpi jotta olisi edes joku käry kokeessa miten tehtävä voi mennä? Vai oletteko jättäneet joitain osia pois jotta varmasti ymmärrätte toiset alueet perinpohjin? Uteliaisuuttani kysyn. Minulla ollut enemmän tuota ensimmäistä muotoa.
Mulla oli montakin uutta asiaa, joita en ole oikeastaan koskaan opiskellut. Mm. vipuyhtälön jätin suosiolla opiskelematta, koska musta aika pieni asia. Sähkö- ja lämpöoppi oli mulle tosi vaikeita (ja varmasti aika oleellisia) niin niihin panostin sitten senkin edestä. Eli kaikkea en ole opiskellut vaan priorisoin, koska opiskeltavaa paljon ja aikaa niin vähän. Ajattelin, että parempi se on jos osaa vaikka 3/4 fysiikasta kunnolla, kuin että osaisi vähän kaikesta, muttei mitään sujuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni ton ÅA kokeen jälkeen kaikki ihan uusikjsi tai siis lopetin arvailemasta mitä kokeeseen tulee enkä usko enää et esim. Newtonin lakia tarsisi mihinkään.
Eli tää epäkohta. Täällä on iso joukko tyyppejä jotka on ihan paniikissa tankannu ohmin ja newtonin lakeja. Ja ne ei tule kokeeseen :/ nyt on semmonen olo et siihen voi tulla mitä vaan. Maan ja taivaan väliltä. Eikä voi mitenkään kuukaudessa kaikkea maan ja taivaan väliltä oppia. Miksi ei tullut ees jotakin ohjetta siitä mitä kokeeseen kannattaa opiskella.
Miten niin ei tule? Kai ymmärrät, että tu ÅA:n koe on täysin erillinen muista eikä todellakaan ole kyse siitä, että se olisi käytännössä AMK-koe käännettynä ruotsiksi? AMK-kokeen sisällön suuntaviivat on kyllä kerrottu ja se riittää.
Hitto tätä jengiä...
no sitte ärsyttää kahta enemmän, että ruotsinkielisille on kaikki taas helpompaa :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni ton ÅA kokeen jälkeen kaikki ihan uusikjsi tai siis lopetin arvailemasta mitä kokeeseen tulee enkä usko enää et esim. Newtonin lakia tarsisi mihinkään.
Eli tää epäkohta. Täällä on iso joukko tyyppejä jotka on ihan paniikissa tankannu ohmin ja newtonin lakeja. Ja ne ei tule kokeeseen :/ nyt on semmonen olo et siihen voi tulla mitä vaan. Maan ja taivaan väliltä. Eikä voi mitenkään kuukaudessa kaikkea maan ja taivaan väliltä oppia. Miksi ei tullut ees jotakin ohjetta siitä mitä kokeeseen kannattaa opiskella.
Miten niin ei tule? Kai ymmärrät, että tu ÅA:n koe on täysin erillinen muista eikä todellakaan ole kyse siitä, että se olisi käytännössä AMK-koe käännettynä ruotsiksi? AMK-kokeen sisällön suuntaviivat on kyllä kerrottu ja se riittää.
Hitto tätä jengiä...
no sitte ärsyttää kahta enemmän, että ruotsinkielisille on kaikki taas helpompaa :/
Nyt on taas turha huudella että ruotsinkielisille kaikki helpompaa tekemättä ko. koetta itse. Käsittääkseni tälläkin palstalla parhaiten kokeessa menestynyt oli siellä kouluruotsipohjalta ja itse kaksikielisenä sössin ihan huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni ton ÅA kokeen jälkeen kaikki ihan uusikjsi tai siis lopetin arvailemasta mitä kokeeseen tulee enkä usko enää et esim. Newtonin lakia tarsisi mihinkään.
Eli tää epäkohta. Täällä on iso joukko tyyppejä jotka on ihan paniikissa tankannu ohmin ja newtonin lakeja. Ja ne ei tule kokeeseen :/ nyt on semmonen olo et siihen voi tulla mitä vaan. Maan ja taivaan väliltä. Eikä voi mitenkään kuukaudessa kaikkea maan ja taivaan väliltä oppia. Miksi ei tullut ees jotakin ohjetta siitä mitä kokeeseen kannattaa opiskella.
Miten niin ei tule? Kai ymmärrät, että tu ÅA:n koe on täysin erillinen muista eikä todellakaan ole kyse siitä, että se olisi käytännössä AMK-koe käännettynä ruotsiksi? AMK-kokeen sisällön suuntaviivat on kyllä kerrottu ja se riittää.
Hitto tätä jengiä...
no sitte ärsyttää kahta enemmän, että ruotsinkielisille on kaikki taas helpompaa :/
Nyt on taas turha huudella että ruotsinkielisille kaikki helpompaa tekemättä ko. koetta itse. Käsittääkseni tälläkin palstalla parhaiten kokeessa menestynyt oli siellä kouluruotsipohjalta ja itse kaksikielisenä sössin ihan huolella.
Mutta oli se helppo.
Vierailija kirjoitti:
Fyysikko kirjoitti:
Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:
Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N
Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.
F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2
=0,57 * 245,25N
=139,79
=140NNäin on!
Ei ole
Tuo n 140N on lepokitkan maksimiarvo, eli ns lähtökitka. Niin kauan, kun laatikko on paikallaan, on resultanttivoimien summa 0, eli Fkitka=Ftyöntö = 110v
Ihan Newtonin III:n lain mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Newtonin kolmas laki tuottaa tuskaa. Kaksi henkilöä vetää köyttä molemmat 150N voimalla. Newtonin kolmosen mukaan kyse on kahden kappaleen yhtä suuresta puoleensa vetämisestä, siis täh!! Ymmärrän kyllä, että maa vetää kuuta ja kuu vetää maata yhtä suurella voimalla, mutta en tajua miten toi köydenveto liittyy tähän lakiin. Tai se että lamppu roikkuu katosta, niin lamppu ja katto vetää toisiaan puoleensa jolloin lukuja ei lasketa yhteen.
Voima ja vastavoima.
Sinä vedät köyttä ja minä vedän toisessa päässä yhtä lujaa. Sinun vetämisesi vaikuttaa minuun ja minun vetäminen sinuun.Okei... Silti menisin päätä pahkaa laskemaan noita yhteen eli 150N (vasen vetäjä) + 150N (oikea vetäjä) = 300N. Miksi mä ajattelen näin? Millaisessa tilanteessa olisi näin?
Eri suunnat. Vasen vetää vasemmalle 150 N ja toinen vetää oikealle, eli vasemmalta katsottuna -150 N. Kumoavat toisensa.
Mutta kun näitä ei saanut laskea ollenkaan yhteen, vaan vastaus on, että köyteen kohdistuu 150N voima. Piti ajatella Newtonin kolmannen mukaan ja sitä just en tajua.
Jos kysyttiin köyteen kohdistuvaa voimaa niin se on 150 N. Koska köysi kohdistaa yhtä ison mutta vastakkaisen voiman vetäjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko nyt joku sanoa, että miten laskee lepokitkan?
Se on kappaleeseen vaikuttavan voiman vastavoima, jos kappale ei liiku. Ei tarvitse laskea.
Maksimilepokitkan saa selville kitkakertoimella. Maksimilepokitkan eli liikkellelähtökitkan tiedät arkielämästä, jos yrität vaikka siirtää painavaa lipastoa. Kunhan sen saa lähtemään liikkeelle, lopputyöntäminen on kevyempää. Ei tarvita enää niin paljon voimaa.
Millä kaavalla lasket ton maksimilepokitkan.
F(maksimilepokitka)=uN = uG= umg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysikko kirjoitti:
Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:
Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N
Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.
F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2
=0,57 * 245,25N
=139,79
=140NNäin on!
Ei ole
Tuo n 140N on lepokitkan maksimiarvo, eli ns lähtökitka. Niin kauan, kun laatikko on paikallaan, on resultanttivoimien summa 0, eli Fkitka=Ftyöntö = 110v
Ihan Newtonin III:n lain mukaan
*110v on siis 110N. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni ton ÅA kokeen jälkeen kaikki ihan uusikjsi tai siis lopetin arvailemasta mitä kokeeseen tulee enkä usko enää et esim. Newtonin lakia tarsisi mihinkään.
Eli tää epäkohta. Täällä on iso joukko tyyppejä jotka on ihan paniikissa tankannu ohmin ja newtonin lakeja. Ja ne ei tule kokeeseen :/ nyt on semmonen olo et siihen voi tulla mitä vaan. Maan ja taivaan väliltä. Eikä voi mitenkään kuukaudessa kaikkea maan ja taivaan väliltä oppia. Miksi ei tullut ees jotakin ohjetta siitä mitä kokeeseen kannattaa opiskella.
Miten niin ei tule? Kai ymmärrät, että tu ÅA:n koe on täysin erillinen muista eikä todellakaan ole kyse siitä, että se olisi käytännössä AMK-koe käännettynä ruotsiksi? AMK-kokeen sisällön suuntaviivat on kyllä kerrottu ja se riittää.
Hitto tätä jengiä...
no sitte ärsyttää kahta enemmän, että ruotsinkielisille on kaikki taas helpompaa :/
Nyt on taas turha huudella että ruotsinkielisille kaikki helpompaa tekemättä ko. koetta itse. Käsittääkseni tälläkin palstalla parhaiten kokeessa menestynyt oli siellä kouluruotsipohjalta ja itse kaksikielisenä sössin ihan huolella.
Mutta oli se helppo.
No jälkeen päin tuli sellainen olo että olisin pärjännyt paremmin yläasteen kuin yliopiston jälkeen ko. kokeessa (olisin osannut ajatella suoraviivaisemmin), mutta any way, turha siitä on tehdä kielikysymystä jos siellä on kouluruotsilla pärjännyt hyvin. Mikään ei estä hakemasta Åbo Akademihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fysiikka sujuu ku vettä vaan! = Peukku ylös, osittain = peukku alas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko nyt joku sanoa, että miten laskee lepokitkan?
Se on kappaleeseen vaikuttavan voiman vastavoima, jos kappale ei liiku. Ei tarvitse laskea.
Maksimilepokitkan saa selville kitkakertoimella. Maksimilepokitkan eli liikkellelähtökitkan tiedät arkielämästä, jos yrität vaikka siirtää painavaa lipastoa. Kunhan sen saa lähtemään liikkeelle, lopputyöntäminen on kevyempää. Ei tarvita enää niin paljon voimaa.
Millä kaavalla lasket ton maksimilepokitkan.
F(maksimilepokitka)=uN = uG= umg
U????mikä u? u*massa*gravitaatio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
u=µ
En tiedä kuka oot, mutta ihanasti olet täällä välillä näitä fysiikan juttuja avannut. Kiitos
Tajuatteko mitään noista totuustauluista? :/
Vierailija kirjoitti:
Tajuatteko mitään noista totuustauluista? :/
Ymmärräthän kaikki loogiset konnektiivit? Omasta mielestäni niistä oli vaikein käsittää implikaatio, mutta siinä pitää vain tajuta mitä siinä ajetaan takaa.
Minulle opetettiin asia junan ovella.
Juna on paikallaan ja ovi on kiinni. Kaikki hyvin.
Juna on paikallaan ja ovi on auki. Kaikki hyvin.
Juna liikkuu ja ovi on kiinni. Kaikki hyvin.
Juna liikkuu ja ovi on auki. Hälytys!
Vierailija kirjoitti:
Kuinka olette harjoitelleet kokeeseen esimerkiksi fysiikkaa tai jotain osa-aluetta joka ei ole teille ennestään tuttu? Oletteko yrittäneet käydä mahdollisimman paljon sisältöä läpi jotta olisi edes joku käry kokeessa miten tehtävä voi mennä? Vai oletteko jättäneet joitain osia pois jotta varmasti ymmärrätte toiset alueet perinpohjin? Uteliaisuuttani kysyn. Minulla ollut enemmän tuota ensimmäistä muotoa.
mahdotonta kahlata kaikki lukion fysiikan kirjat kuukaudessa ja omaksua ne. Eriasia huiput mutta keskiverto, ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatteko mitään noista totuustauluista? :/
Ymmärräthän kaikki loogiset konnektiivit? Omasta mielestäni niistä oli vaikein käsittää implikaatio, mutta siinä pitää vain tajuta mitä siinä ajetaan takaa.
Minulle opetettiin asia junan ovella.
Juna on paikallaan ja ovi on kiinni. Kaikki hyvin.
Juna on paikallaan ja ovi on auki. Kaikki hyvin.
Juna liikkuu ja ovi on kiinni. Kaikki hyvin.
Juna liikkuu ja ovi on auki. Hälytys!
Siis implikaatiohan on, että jos ja niin...?
Siis mitä tää juna siihen liittyy?
Ketju on lukittu.
Voisko joku kertoa mitä ÅA kokeeseen tuli? Ma ja Lu kiinnostaa.