Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Mitähän psykologin töitä olet tehnyt Suomessa olematta laillistettu psykologi? Voin vakuuttaa: et mitään. Opintojen loppuvaiheessa oleva ja harjoittelun tehnyt kandi voi tehdä sijaisena töitä mutta tällaista työtä et varmastikaan ole voinut tehdä.
Jos yli 10 vuotta on opinnoistasi niin en valitettavasti usko, että luetaan hyväksi. En myöskään usko, että yliopistoilla on mahdollisuutta räätälöidä sinulle kursseja erikseen mutta voithan toki kysyä kumpaankin. Työkokemukseen älä kuitenkaan missään nimessä vetoa, pitävät sinua puoskarina jos väität tehneesi ulkomaan kandilla Suomessa "melkein" psykologin työtä.
Kannattaa lukea tarkemmin. "Melkein psykologin työt" oli sinun sanojasi. "Oikealla alalla tai ainakin melkein" oli minun sanojani. Maan oletit myös vääräksi. On aika paljon töitä jotka ovat kandivaiheen opinnoissa alaan sopivia. Työnantajan ammattiprofiili ja jatkuva koulutus kertoo paljon sopivuudesata ja yliopistolla ollaan varmaan totuttu näitä arvioimaan.
No ihan kuten vaan haluat uskoa, mutta vinkkinä: älä ihan oikeasti yritä vedota työkokemukseen, nolaat itsesi ja vaikutat epäammatilliselta. Jos olisikin vaikka työskennellyt jossain sairaalassa/laitoksessa ohjaajana ja käynyt työpaikan koulutuksissa, ei siitä yliopisto tule antamaan mitään hyvityksiä. Vain yliopisto-opintoja korvataan ja niitäkin jos ovat riittävän laadukkaasta yliopistosta eikä vanhentuneita. Terveisin itsekin korvaavuuksien kanssa pähkäillyt.
Jaa... Alan jo miettimään, että jääkö sinulta moni asia elämässä tekemättä, koska pelkäät tulevasi nolatuksi. En oikein muuten pääse kärryille tähän ajatusmaailmaasi. Minä olen jo ollut aiemmin yliopistoon yhteydessä ja kertonut työ- sekä opintotaustoista. Silloin sanoivat, että kun pääset sisään niin katsotaan vastaavudet. Epäilivät, että minulla on erittäin vahva teoriapohja ja vain suunnilleen harkat puuttuu. Ajatteleppa asia vaikka näin. Olipa kerran suomalainen opiskelija saksalaisessa huippuyliopistossa. (En ole minä, tämä on vain tarina.) Hän opiskeli kiitettävin arvosanoin psykologian tutkinnon. Hän oli 10 vuotta töissä arvostettujen psykologien ohjauksessa työssä jossa jatkuvasti käytettiin ja päivitettiin psykologian teoreettista osaamista. Palattuaan Suomeen hän pääsi yliopistoon sisälle ja kertoi (nolostelematta) työkokemuksestaan, osaamisestaan ja opintosuorituksistaan. Suomessa yliopisto olikin hyvin tietoinen hänen saksalaisesta, maailmankuulusta työnantajasta jonka kanssa hekin tekivät yhteistyötä. Yliopisto tutki saamiaan tietoja, hyväksiluki osan opinnoista ja pyysi täydentämään osan tavalla x.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
farssi koko kevät. 93% Sisään L:n ja E:n papereilla (ainereaalivalinta yks tsoukki) ja 7% kokeella :D ja sekin on ''tekniikan alan'' koe.
Ymmärrän, että harmittaa mutta kannattaa muistaa, että muutenkin psykan opiskelijoista ehdottomasti suurimmalla osalla on yo-todistus hyvin L painotteinen. Minulla oli opiskelukavereihin nähden huonohko todistus kun oli "vain" LLEEE. On totta, että aina on muutama sinnikäs alanvaihtaja tms jolla yo-kirjoitus tai lukio on mennyt huonosti ja ovat päässeet pääsykokeilla. Heidän osuudeksi arvioisin juuri jotain 7%, mikä on tänä vuonna valintakokeen osuus. Eli tuo parjattu todistusvalinta varmasti tuottaa samanlaista "materiaalia" psykalle mitä vanhan mallin pääsykokeet.
Joo, kiva vaan kun valmistuin lukiosta jo useita vuosia sitten (enkä siis ole vielä saanut korkeakoulupaikkaa) ja en kirjoitusten aikaan todellakaan tiennyt että haluan psykalle :D on mulla L/E paperit mutta kun vääristä aineista! No juu, syksyllä korottamaan.
Jos aiemmat kirjoitukset on menneet noin hyvin niin ei sulla ole hätää. Paljon pahempi tilanne on heillä, joilla on työllä ja tuskalla väännetyt C:n paperit. Yksi tällainen tuttava haki varmaan 4 kertaa psykalle eikä edes päässyt lähelle. Oli vaan kova motivaatio psykalle ja teki avoimessa joitain psykan kursseja erilaisilla oppimispäiväkirjoilla hyväksytysti (ei ollut numeroarvostelua). Lopulta joutui luovuttamaan ja luki itsensä lähihoitajaksi.
Kurjaa :( toivottavasti lähihoitajuus on kuitenkin sitten ollut antoisaa. Olisihan hän voinut ehkä sosiaalipsykalle päästä tai johonkin muuhun vastaavaan ei-yliopistokoulutukseen. Mutta joo, ei psykalle taida olla mahdollista päästä ainakaan keskivertoa matalemmalla älykkyydellä vaikka olisi miten ahkera. On niin paljon erinomaisen hyvät kognitiiviset taidot omaavia hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Jos olet jo kertaalleen opiskellut samat asiat ja osaat ne edelleen hyvin, niin eihän sulla varmaan vuosia niihin kandiopintoihin mitenkään mene? Tentit kaikki kurssit nopeasti vaan. Samalla saat selkeän käsityksen siitä että muistatko kuitenkaan ihan kaikkea. Kertaaminen on vaan hyvästä!
Joo siis näin ajattelen itsekin ja just kattelin, että jos vetäsis nuo perusopinnot kesällä avoimessa pakettiin. Ihan samat kirjat kun mulla aikoinaan! Ja kun olen kaksikielinen suomi-eng. niin ei tuota ongelmia! Vois olla ihan kiinnostavaakin nähdä mitä uutta on uusimmissa painoksissa, vaikka ei niissä kyllä yleensä kauheasti uutta ole (muuta kun neuron osalta). Sitä vaan mietin, että onko aikataulullisesti mahdollista vaan tenttiä nämä kaikki kandin kurssit tai lähes kaikki. Vai onko siellä läsnäolopakkoa, seminaareja, ryhmätöitä ym. Jos ne saa vaan tenttiä, niin voisin tosiaan rapsia ne hyvinkin nopeesti veks tieltä.
Ei riitä yhdelläkään lääkikseen päässeellä pisteet psykalle, jos eivät ole kirjoittaneet psykaa. Jos siitä on kirjoittanut C, on juuri ja juuri päässyt kaikkien kiintiössä Helsinkiin, jos on maa+fy+ai+pitkä kieli L.
Täydet pisteet lääkiksen taulukolla oli 27:llä tämän kevään ylioppilaalla. Aiemmasta laskustani jäi yksi ruotsinkielinen pois, ruotsi äidinkielenä on eri sarakkeessa kuin suomi. Kukaan heistä ei ole kirjoittanut psykaa.
Psykan taulukolla täydet pisteet oli kolmella. Kukaan heistä ei olisi päässyt lääkikseen.
Kevään ylioppilaista löytyi muuten kaksi, joilla on kolme pitkää kieltä L ja yksi, jolla on 4 pitkää kieltä L! Äikässä tai matikassa pomppasi sitten niin, että ei täysiä pisteitä tulisi mihinkään hakuun kuitenkaan.
Jos todistusvalinnassa ei painoteta jotain tiettyä ainetta (esim. oikis), hyvällä luonnontiedetodistuksella pääsee kaikkialle, koska maa+fy antaa niin paljon pisteitä. Hyvällä lukureaalitodistuksella taas voi jäädä monestakin paikkaa ulos. Tätä ei ehkä ole mietitty tarpeeksi todistusvalintaa ideoitaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Jos olet jo kertaalleen opiskellut samat asiat ja osaat ne edelleen hyvin, niin eihän sulla varmaan vuosia niihin kandiopintoihin mitenkään mene? Tentit kaikki kurssit nopeasti vaan. Samalla saat selkeän käsityksen siitä että muistatko kuitenkaan ihan kaikkea. Kertaaminen on vaan hyvästä!
Joo siis näin ajattelen itsekin ja just kattelin, että jos vetäsis nuo perusopinnot kesällä avoimessa pakettiin. Ihan samat kirjat kun mulla aikoinaan! Ja kun olen kaksikielinen suomi-eng. niin ei tuota ongelmia! Vois olla ihan kiinnostavaakin nähdä mitä uutta on uusimmissa painoksissa, vaikka ei niissä kyllä yleensä kauheasti uutta ole (muuta kun neuron osalta). Sitä vaan mietin, että onko aikataulullisesti mahdollista vaan tenttiä nämä kaikki kandin kurssit tai lähes kaikki. Vai onko siellä läsnäolopakkoa, seminaareja, ryhmätöitä ym. Jos ne saa vaan tenttiä, niin voisin tosiaan rapsia ne hyvinkin nopeesti veks tieltä.
Samalla voit vetää esim. kasvatustieteen sivuaineeksi. Minä luin molemmat samana kesänä avoimessa työn ohessa.
Ihan ekana kannattaa ehkä soittaa huomenna yliopistolle. On mahdollista, että mitään ei hyväksilueta. On mahdollista, että hyväksiluetaan. Tilanteesi vaatii sen yksilöllisen harkinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Jos olet jo kertaalleen opiskellut samat asiat ja osaat ne edelleen hyvin, niin eihän sulla varmaan vuosia niihin kandiopintoihin mitenkään mene? Tentit kaikki kurssit nopeasti vaan. Samalla saat selkeän käsityksen siitä että muistatko kuitenkaan ihan kaikkea. Kertaaminen on vaan hyvästä!
Joo siis näin ajattelen itsekin ja just kattelin, että jos vetäsis nuo perusopinnot kesällä avoimessa pakettiin. Ihan samat kirjat kun mulla aikoinaan! Ja kun olen kaksikielinen suomi-eng. niin ei tuota ongelmia! Vois olla ihan kiinnostavaakin nähdä mitä uutta on uusimmissa painoksissa, vaikka ei niissä kyllä yleensä kauheasti uutta ole (muuta kun neuron osalta). Sitä vaan mietin, että onko aikataulullisesti mahdollista vaan tenttiä nämä kaikki kandin kurssit tai lähes kaikki. Vai onko siellä läsnäolopakkoa, seminaareja, ryhmätöitä ym. Jos ne saa vaan tenttiä, niin voisin tosiaan rapsia ne hyvinkin nopeesti veks tieltä.
Miten luulet ehtiväsi käydä 5 kurssia kesän aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Jos olet jo kertaalleen opiskellut samat asiat ja osaat ne edelleen hyvin, niin eihän sulla varmaan vuosia niihin kandiopintoihin mitenkään mene? Tentit kaikki kurssit nopeasti vaan. Samalla saat selkeän käsityksen siitä että muistatko kuitenkaan ihan kaikkea. Kertaaminen on vaan hyvästä!
Joo siis näin ajattelen itsekin ja just kattelin, että jos vetäsis nuo perusopinnot kesällä avoimessa pakettiin. Ihan samat kirjat kun mulla aikoinaan! Ja kun olen kaksikielinen suomi-eng. niin ei tuota ongelmia! Vois olla ihan kiinnostavaakin nähdä mitä uutta on uusimmissa painoksissa, vaikka ei niissä kyllä yleensä kauheasti uutta ole (muuta kun neuron osalta). Sitä vaan mietin, että onko aikataulullisesti mahdollista vaan tenttiä nämä kaikki kandin kurssit tai lähes kaikki. Vai onko siellä läsnäolopakkoa, seminaareja, ryhmätöitä ym. Jos ne saa vaan tenttiä, niin voisin tosiaan rapsia ne hyvinkin nopeesti veks tieltä.
Samalla voit vetää esim. kasvatustieteen sivuaineeksi. Minä luin molemmat samana kesänä avoimessa työn ohessa.
Ihan ekana kannattaa ehkä soittaa huomenna yliopistolle. On mahdollista, että mitään ei hyväksilueta. On mahdollista, että hyväksiluetaan. Tilanteesi vaatii sen yksilöllisen harkinnan.
Miten pystyit käymään 10 kurssia kesän aikana? Yksikin kurssi sisältää usein paljon kirjoittamista tai tenttejä, joissa useampi kirja luettavana. Tutkinto-opiskelijana saattavat sisältää myös pakollisia läsnäolotunteja tai ryhmätöitä. Noh ehkä avoimessa päästävät sitten niin paljon helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä yhdelläkään lääkikseen päässeellä pisteet psykalle, jos eivät ole kirjoittaneet psykaa. Jos siitä on kirjoittanut C, on juuri ja juuri päässyt kaikkien kiintiössä Helsinkiin, jos on maa+fy+ai+pitkä kieli L.
Täydet pisteet lääkiksen taulukolla oli 27:llä tämän kevään ylioppilaalla. Aiemmasta laskustani jäi yksi ruotsinkielinen pois, ruotsi äidinkielenä on eri sarakkeessa kuin suomi. Kukaan heistä ei ole kirjoittanut psykaa.
Psykan taulukolla täydet pisteet oli kolmella. Kukaan heistä ei olisi päässyt lääkikseen.
Kevään ylioppilaista löytyi muuten kaksi, joilla on kolme pitkää kieltä L ja yksi, jolla on 4 pitkää kieltä L! Äikässä tai matikassa pomppasi sitten niin, että ei täysiä pisteitä tulisi mihinkään hakuun kuitenkaan.
Jos todistusvalinnassa ei painoteta jotain tiettyä ainetta (esim. oikis), hyvällä luonnontiedetodistuksella pääsee kaikkialle, koska maa+fy antaa niin paljon pisteitä. Hyvällä lukureaalitodistuksella taas voi jäädä monestakin paikkaa ulos. Tätä ei ehkä ole mietitty tarpeeksi todistusvalintaa ideoitaessa.
Eihän ne hakijat tai päässeet tämän kevään ylioppilaita ole.
Toivottavasti nyt lääkiksenkin isoin odottajajoukko pääsi ja ensi vuonna on vähän inhimillisempi taso sinnekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ensi vuonna todistusvalintaa ei ole enää ollenkaan.
Eikös tuo todistusvalinta tule pysyväksi? Sehän oli suunnitteilla jo vuosia.
Ei saatana, että tässä joutuu palaamaan sitten kymmenen vuoden jälkeen takaisin lukioon kolmeksi vuodeksi! Ei tässä ole mitään järkeä!
Kaikilla ei edes ole tuota todistusmahdollisuutta, jos vastaanottanut opiskelupaikan 2014 tai jälkeen.
Luulen, että tämä todistusvalinta ynnämuu on vain valtion tapa pyrkiä siihen, että yhä vähempi uudelleenkouluttautuu ja nuoret pääsevät nopeammin opiskelemaan. Suuremmalle osalle opiskelijoita uudistus on positiivinen, mutta sitten jää tottakai aina se pieni joukko, jolle tilanne on tosi epäreilu.
Tää on kyllä aika kapea tapa nähdä tämä. Voisin keksiä aiheesta aika monta argumenttia siitä, miksi todistusvalinta oli valtiollinen emämunaus. Uudistus on positiivinen hyvin harvalle ihmiselle ja nämä ihmiset ovat yleensä korkeasti koulutettujen lasten hyväosaisia lapsia, jotka ovat tienneet vuosia, mitä elämältään haluavat. Häviäjiä ovat kaikki muut, mukaan lukien ne, jotka luulevat tietävänsä, mitä haluat, mutta kyse onkin esim. vanhempien painostuksesta tai ulkoisten odotusten toteuttamisesta.
Huomaa myös, että todistusvalintaa ennen oli yhteispisteet, joissa lukiotodistuksesta kyllä palkittiin, mutta ei syöty kokeella pyrkivien hakijoiden mahdollisuuksia näin radikaalisti. Systeemi toimi kohtuullisen hyvin ja muistan monia lukiokavereita (etenkin poikia), jotka vasta viimeisenä vuonna tajusivat opiskelun ja tiedon merkityksen ja innostuivat opiskelemaan. Heistä useampi haki ja pääsi valintakokeen kautta mm. insinööreiksi tai lääkikseen. Nykysysteemissä heidän olisi tarvinnut tyytyä pienempiin unelmiin, koska kova työ ja motivaatio valintakokeessa ei korvaa enää oikeaa suuntautuneisuutta lukion alussa.
Todistusvalinnan vuoksi lukiolaisten tulee tietää jo lukion alussa, minne hakevat opiskelemaan, vaikka heillä ei ole aavistustakaan, mitä opinnot yliopistossa oikeasti ovat. Lopputuloksena korkeakoulutettujen vanhempien painostuksesta heidän lapsensa lukee lääkikseen, oikikseen ym tarvittavia aineita, kirjoittaa niistä hyvin, pääsee kouluun ja huomaa vuoden päästä tai pahimmillaan paljon myöhemmin, että ei ole itse oikeastaan edes kiinnostunut kyseisestä alasta. Tämä suosii myös tyttöjä poikien kustannuksella, koska tyttöjen kehitys on nopeampaa ja koulumenestys on parempaa, eikä pojat pysty kompensoimaan tilannetta yhtä hyvin enää valintakokeessa.
Psykalle hakeva ehkä tietää senkin, että otsalohko, joka kontrolloi mm. pitkän aikavälin suunnittelua ja se kehittyy noin 25 ikävuoteen asti --> lukionsa aloittanut ei aivojen kypsyysasteeltaan ole useinkaan kykenevä tekemään loppuelämää koskevia päätöksiä ja on siis aivotonta vaatia häneltä sellaista.
Tämä myös lisää työmäärää syksyllä käytännössä kaikilla aloilla, koska valintakoemateriaali on usein samaa kuin peruskursseilla vaadittava osaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä yhdelläkään lääkikseen päässeellä pisteet psykalle, jos eivät ole kirjoittaneet psykaa. Jos siitä on kirjoittanut C, on juuri ja juuri päässyt kaikkien kiintiössä Helsinkiin, jos on maa+fy+ai+pitkä kieli L.
Täydet pisteet lääkiksen taulukolla oli 27:llä tämän kevään ylioppilaalla. Aiemmasta laskustani jäi yksi ruotsinkielinen pois, ruotsi äidinkielenä on eri sarakkeessa kuin suomi. Kukaan heistä ei ole kirjoittanut psykaa.
Psykan taulukolla täydet pisteet oli kolmella. Kukaan heistä ei olisi päässyt lääkikseen.
Kevään ylioppilaista löytyi muuten kaksi, joilla on kolme pitkää kieltä L ja yksi, jolla on 4 pitkää kieltä L! Äikässä tai matikassa pomppasi sitten niin, että ei täysiä pisteitä tulisi mihinkään hakuun kuitenkaan.
Jos todistusvalinnassa ei painoteta jotain tiettyä ainetta (esim. oikis), hyvällä luonnontiedetodistuksella pääsee kaikkialle, koska maa+fy antaa niin paljon pisteitä. Hyvällä lukureaalitodistuksella taas voi jäädä monestakin paikkaa ulos. Tätä ei ehkä ole mietitty tarpeeksi todistusvalintaa ideoitaessa.
Eihän ne hakijat tai päässeet tämän kevään ylioppilaita ole.
Toivottavasti nyt lääkiksenkin isoin odottajajoukko pääsi ja ensi vuonna on vähän inhimillisempi taso sinnekin.
Eivät olekaan. Väitinkö?
Ei ole mahdollisuutta saada yliopistojen hakudataa, mutta yo-tulokset ovat julkiset. 25 000 kokelasta on sen verran iso populaatio, että siitä voi tehdä omaksi huviksi suuntaa antavia johtopäätöksiä. Kokelaiden tason voi myös olettaa olevan suunnilleen sama vuosikerrasta toiseen.
Lääkikseen on "helpoin" saada täydet todistuspisteet, koska painotettavat aineet ovat haun kannalta relevantit. Täydellinen koulumenestys vaatii tietenkin todella paljon työtä, helpolla en viittaa lainkaan siihen.
Hei millaistakohan ainereaalin riviä vaadittiin psykologiaa opiskelemaan? Tätähän ei opintopolussa näe, mutta onko täällä ihmisiä, jotka uskovat tulleensa hilkulla valituksi/ekoilla varasijoilla, ja voivat sen perusteella suunnilleen päätellä ainereaalin alimman rivin?
Olen itse ei-ensikertalaisena 23. varasijalla Itä-Suomeen rivillä LEEM-E-. Hain kaikkiin psykan koulutuksiin. Itä-Suomessa on näköjään sekä alin todistuspisteraja että ainereaaliraja.
Täällähän näitä reaalirivejä aiemmin arvuuteltiin ja kiinnostaa, mikä oli oikea veikkaus. Omat laskelmani pitivät ilmeisesti yllättävän hyvin paikkansa: LE-alkuisia pääsee, mutta eivät kaikki heistä ja itse todennäköisesti jään varasijoille. Luulisin, että raja Joensuuhun oli jotakin LEL-luokkaa, ellei jopa LEEL ainakin ensikertalaisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ensi vuonna todistusvalintaa ei ole enää ollenkaan.
Eikös tuo todistusvalinta tule pysyväksi? Sehän oli suunnitteilla jo vuosia.
Ei saatana, että tässä joutuu palaamaan sitten kymmenen vuoden jälkeen takaisin lukioon kolmeksi vuodeksi! Ei tässä ole mitään järkeä!
Kaikilla ei edes ole tuota todistusmahdollisuutta, jos vastaanottanut opiskelupaikan 2014 tai jälkeen.
Luulen, että tämä todistusvalinta ynnämuu on vain valtion tapa pyrkiä siihen, että yhä vähempi uudelleenkouluttautuu ja nuoret pääsevät nopeammin opiskelemaan. Suuremmalle osalle opiskelijoita uudistus on positiivinen, mutta sitten jää tottakai aina se pieni joukko, jolle tilanne on tosi epäreilu.
Tää on kyllä aika kapea tapa nähdä tämä. Voisin keksiä aiheesta aika monta argumenttia siitä, miksi todistusvalinta oli valtiollinen emämunaus. Uudistus on positiivinen hyvin harvalle ihmiselle ja nämä ihmiset ovat yleensä korkeasti koulutettujen lasten hyväosaisia lapsia, jotka ovat tienneet vuosia, mitä elämältään haluavat. Häviäjiä ovat kaikki muut, mukaan lukien ne, jotka luulevat tietävänsä, mitä haluat, mutta kyse onkin esim. vanhempien painostuksesta tai ulkoisten odotusten toteuttamisesta.
Huomaa myös, että todistusvalintaa ennen oli yhteispisteet, joissa lukiotodistuksesta kyllä palkittiin, mutta ei syöty kokeella pyrkivien hakijoiden mahdollisuuksia näin radikaalisti. Systeemi toimi kohtuullisen hyvin ja muistan monia lukiokavereita (etenkin poikia), jotka vasta viimeisenä vuonna tajusivat opiskelun ja tiedon merkityksen ja innostuivat opiskelemaan. Heistä useampi haki ja pääsi valintakokeen kautta mm. insinööreiksi tai lääkikseen. Nykysysteemissä heidän olisi tarvinnut tyytyä pienempiin unelmiin, koska kova työ ja motivaatio valintakokeessa ei korvaa enää oikeaa suuntautuneisuutta lukion alussa.
Todistusvalinnan vuoksi lukiolaisten tulee tietää jo lukion alussa, minne hakevat opiskelemaan, vaikka heillä ei ole aavistustakaan, mitä opinnot yliopistossa oikeasti ovat. Lopputuloksena korkeakoulutettujen vanhempien painostuksesta heidän lapsensa lukee lääkikseen, oikikseen ym tarvittavia aineita, kirjoittaa niistä hyvin, pääsee kouluun ja huomaa vuoden päästä tai pahimmillaan paljon myöhemmin, että ei ole itse oikeastaan edes kiinnostunut kyseisestä alasta. Tämä suosii myös tyttöjä poikien kustannuksella, koska tyttöjen kehitys on nopeampaa ja koulumenestys on parempaa, eikä pojat pysty kompensoimaan tilannetta yhtä hyvin enää valintakokeessa.
Psykalle hakeva ehkä tietää senkin, että otsalohko, joka kontrolloi mm. pitkän aikavälin suunnittelua ja se kehittyy noin 25 ikävuoteen asti --> lukionsa aloittanut ei aivojen kypsyysasteeltaan ole useinkaan kykenevä tekemään loppuelämää koskevia päätöksiä ja on siis aivotonta vaatia häneltä sellaista.
Tämä myös lisää työmäärää syksyllä käytännössä kaikilla aloilla, koska valintakoemateriaali on usein samaa kuin peruskursseilla vaadittava osaaminen.
Eikö yhtespiste- ja koekiintiö kuitenkin aiemmin olleet 50/50? Nyt toivotaan, että "vähintään puolet" saisi paikan todistuksella ja siksi kiintiöt ovat 51-97 %, ehkä jollekin ihan spessulle alalle on 100 %. Tuo 97 % on matemaattisiin tieteisiin, joita ei käytännössä voi lukea ilman lukiomatikan osaamista, koska kaikki yliopistossa tulee sen päälle. Siksi vain ei-ylioppilaat otetaan pääsykokeella.
Poikia todistusvalinnassa onneksi suosii pitkän matikan isot pisteet kaikkialle ja vieras kieli, jota taidetaan katsoa kaikkialle. Pojat pärjäävät yo-kirjoituksissa tyttöjä paremmin sekä pitkässä matikassa että pitkässä enkussa.
Todistusvalinta alleviivaa sitä, että keskiverrolla koulumenestyksellä on turha edes panostaa kirjoituksiin. C:n papereilla pääsee ehkä johonkin (ei kaikkiin todellakaan) AMK:oihin, mutta ei minnekään yliopistoon.
Todistusvalintaa on luvattu seurata ja muuttaa tarpeen vaatiessa, mutta niin varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ensi vuonna todistusvalintaa ei ole enää ollenkaan.
Eikös tuo todistusvalinta tule pysyväksi? Sehän oli suunnitteilla jo vuosia.
Ei saatana, että tässä joutuu palaamaan sitten kymmenen vuoden jälkeen takaisin lukioon kolmeksi vuodeksi! Ei tässä ole mitään järkeä!
Kaikilla ei edes ole tuota todistusmahdollisuutta, jos vastaanottanut opiskelupaikan 2014 tai jälkeen.
Luulen, että tämä todistusvalinta ynnämuu on vain valtion tapa pyrkiä siihen, että yhä vähempi uudelleenkouluttautuu ja nuoret pääsevät nopeammin opiskelemaan. Suuremmalle osalle opiskelijoita uudistus on positiivinen, mutta sitten jää tottakai aina se pieni joukko, jolle tilanne on tosi epäreilu.
Tää on kyllä aika kapea tapa nähdä tämä. Voisin keksiä aiheesta aika monta argumenttia siitä, miksi todistusvalinta oli valtiollinen emämunaus. Uudistus on positiivinen hyvin harvalle ihmiselle ja nämä ihmiset ovat yleensä korkeasti koulutettujen lasten hyväosaisia lapsia, jotka ovat tienneet vuosia, mitä elämältään haluavat. Häviäjiä ovat kaikki muut, mukaan lukien ne, jotka luulevat tietävänsä, mitä haluat, mutta kyse onkin esim. vanhempien painostuksesta tai ulkoisten odotusten toteuttamisesta.
Huomaa myös, että todistusvalintaa ennen oli yhteispisteet, joissa lukiotodistuksesta kyllä palkittiin, mutta ei syöty kokeella pyrkivien hakijoiden mahdollisuuksia näin radikaalisti. Systeemi toimi kohtuullisen hyvin ja muistan monia lukiokavereita (etenkin poikia), jotka vasta viimeisenä vuonna tajusivat opiskelun ja tiedon merkityksen ja innostuivat opiskelemaan. Heistä useampi haki ja pääsi valintakokeen kautta mm. insinööreiksi tai lääkikseen. Nykysysteemissä heidän olisi tarvinnut tyytyä pienempiin unelmiin, koska kova työ ja motivaatio valintakokeessa ei korvaa enää oikeaa suuntautuneisuutta lukion alussa.
Todistusvalinnan vuoksi lukiolaisten tulee tietää jo lukion alussa, minne hakevat opiskelemaan, vaikka heillä ei ole aavistustakaan, mitä opinnot yliopistossa oikeasti ovat. Lopputuloksena korkeakoulutettujen vanhempien painostuksesta heidän lapsensa lukee lääkikseen, oikikseen ym tarvittavia aineita, kirjoittaa niistä hyvin, pääsee kouluun ja huomaa vuoden päästä tai pahimmillaan paljon myöhemmin, että ei ole itse oikeastaan edes kiinnostunut kyseisestä alasta. Tämä suosii myös tyttöjä poikien kustannuksella, koska tyttöjen kehitys on nopeampaa ja koulumenestys on parempaa, eikä pojat pysty kompensoimaan tilannetta yhtä hyvin enää valintakokeessa.
Psykalle hakeva ehkä tietää senkin, että otsalohko, joka kontrolloi mm. pitkän aikavälin suunnittelua ja se kehittyy noin 25 ikävuoteen asti --> lukionsa aloittanut ei aivojen kypsyysasteeltaan ole useinkaan kykenevä tekemään loppuelämää koskevia päätöksiä ja on siis aivotonta vaatia häneltä sellaista.
Tämä myös lisää työmäärää syksyllä käytännössä kaikilla aloilla, koska valintakoemateriaali on usein samaa kuin peruskursseilla vaadittava osaaminen.
Perustelusi ei toimi. Nytkin imoni pääsi opiskelemaan todistuksella. Ei ne pisterajat kummosia ole olleet paitsi lääkikseen.
Myös ne c paperit riitti m8neen paikkaan.
Todistusvalinta on erittäin hyvä asia etenkin nuorille. Ei vuosien pääsykoerubaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites maisterihakijat! Kuinka monelle lohkesi nyt kandipaikka?
Aiotteko yrittää AMK-koetta?
Entä aikooko joku yrittää AMK-kokeella ylempään kaupunkiin?
Kyllä aukes Hki kandi. Vielä pohdin tota amk. Mun ulkomaisesta psykan tutkinnosta on yli 10v, niin mitä jos pistävät opiskelee kaiken alusta?!
Näin heidän pitäisi tehdä. :/ Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei saa enää käyttää.
Mutta entä jos on ollut töissä oikealla alalla tai ainakin suunnilleen ja saanut sen kautta jatkuvaa päivitystä osaamiseen? Onko kellään tietoa, että räätälöikö ne edes tällaiselle henkilölle eli hän vois suorittaa kurssit erillisillä opintotöillä/tenteillä? Muissa aineissa olen kuullut tällaisesta. Ei ole yhteiskunnan etu, että roikun joillain asumislisillä vuosikausia suorittamassa täsmälleen samoja (kirjoja myöten!) kursseja mitä olen jo aiemmin tehnyt. Ja onhan kuitenkin tuo minun yli 10v vanha tutkinto ok maisterihakuun eikö eli siinä ei ole vanhentumista, vai? Ainakin se on hyväksytty hakuehtoihin.
Jos olet jo kertaalleen opiskellut samat asiat ja osaat ne edelleen hyvin, niin eihän sulla varmaan vuosia niihin kandiopintoihin mitenkään mene? Tentit kaikki kurssit nopeasti vaan. Samalla saat selkeän käsityksen siitä että muistatko kuitenkaan ihan kaikkea. Kertaaminen on vaan hyvästä!
Joo siis näin ajattelen itsekin ja just kattelin, että jos vetäsis nuo perusopinnot kesällä avoimessa pakettiin. Ihan samat kirjat kun mulla aikoinaan! Ja kun olen kaksikielinen suomi-eng. niin ei tuota ongelmia! Vois olla ihan kiinnostavaakin nähdä mitä uutta on uusimmissa painoksissa, vaikka ei niissä kyllä yleensä kauheasti uutta ole (muuta kun neuron osalta). Sitä vaan mietin, että onko aikataulullisesti mahdollista vaan tenttiä nämä kaikki kandin kurssit tai lähes kaikki. Vai onko siellä läsnäolopakkoa, seminaareja, ryhmätöitä ym. Jos ne saa vaan tenttiä, niin voisin tosiaan rapsia ne hyvinkin nopeesti veks tieltä.
Miten luulet ehtiväsi käydä 5 kurssia kesän aikana?
Helposti! Olen ennenkin tehnyt. Tuohan on suunnilleen se perustahti mitä pitää yliopistossa edetä. Jos laskee kesän 3kk ja suoritat 25op. Vertaa syksyllä syys-marras 3kk ja minimi 30op tavoite. Keväällä helmi-huhti 3kk 30op. Ei se ihan noin mene, mutta suunnilleen. Kirjatentit on vielä helpompi saada suoritettua, kun aikataulu joustaa omien menojen mukaan.
Olisi kiva kuulla tosiaan muiden tarinoita psykalle! :) Itselläni tämä oli 4. hakukerta lukion jälkeen. Viime vuonna jäi 0,7p päähän, sitä edeltävänä pisteen ja sitä edeltävänä vuonna 4p. Avoimessa oon tehnyt perusopinnot 4,5 ka:lla ja yopaperit on M:ää ja yks L. En oo noita lähtenyt korottamaan koska ei oo moiseen jaksamista, kun tiedostaa kuinka monta L:ää ja E:tä todistuksella sisään pääseminen vaatii.
Tämän vuoden koe ei tosiaan ole sellainen mikä olisi edukseni minulle tai monelle muullekkaan useampana vuonna psykaan hakeneille. Onnekseni päätin luopua taistelemasta kynsin ja hampain paikasta ja hain myös muille aloille tänä vuonna. Välillä tuntuu usko loppuneen ja ahdistaa olla ns. väliinputoaja, ja toisinaan taas on hyviä päiviä, jolloin kaikki tuntuu vielä mahdolliselta. Harmittaa, koska tänä vuonna koin olevani valmiimpi kuin koskaan ja ahkerasti laskin kaikki mahdolliset valintakokeet mitä vain suinkin löysin ja keräsin edeltävänä vuonna säästöjä sen verran, että pystyin myös koko kevään vain lukemaan. Toivon, että ensi vuonna olisi jaksamista vielä yrittää jos vain suinkin pääsykoe ei aivan radikaalisti enää muuttuisi, vaan tilastot ja artikkelit säilyisivät totuttuun tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä yhdelläkään lääkikseen päässeellä pisteet psykalle, jos eivät ole kirjoittaneet psykaa. Jos siitä on kirjoittanut C, on juuri ja juuri päässyt kaikkien kiintiössä Helsinkiin, jos on maa+fy+ai+pitkä kieli L.
Täydet pisteet lääkiksen taulukolla oli 27:llä tämän kevään ylioppilaalla. Aiemmasta laskustani jäi yksi ruotsinkielinen pois, ruotsi äidinkielenä on eri sarakkeessa kuin suomi. Kukaan heistä ei ole kirjoittanut psykaa.
Psykan taulukolla täydet pisteet oli kolmella. Kukaan heistä ei olisi päässyt lääkikseen.
Kevään ylioppilaista löytyi muuten kaksi, joilla on kolme pitkää kieltä L ja yksi, jolla on 4 pitkää kieltä L! Äikässä tai matikassa pomppasi sitten niin, että ei täysiä pisteitä tulisi mihinkään hakuun kuitenkaan.
Jos todistusvalinnassa ei painoteta jotain tiettyä ainetta (esim. oikis), hyvällä luonnontiedetodistuksella pääsee kaikkialle, koska maa+fy antaa niin paljon pisteitä. Hyvällä lukureaalitodistuksella taas voi jäädä monestakin paikkaa ulos. Tätä ei ehkä ole mietitty tarpeeksi todistusvalintaa ideoitaessa.
Eihän ne hakijat tai päässeet tämän kevään ylioppilaita ole.
Toivottavasti nyt lääkiksenkin isoin odottajajoukko pääsi ja ensi vuonna on vähän inhimillisempi taso sinnekin.
Eivät olekaan. Väitinkö?
Ei ole mahdollisuutta saada yliopistojen hakudataa, mutta yo-tulokset ovat julkiset. 25 000 kokelasta on sen verran iso populaatio, että siitä voi tehdä omaksi huviksi suuntaa antavia johtopäätöksiä. Kokelaiden tason voi myös olettaa olevan suunnilleen sama vuosikerrasta toiseen.
Lääkikseen on "helpoin" saada täydet todistuspisteet, koska painotettavat aineet ovat haun kannalta relevantit. Täydellinen koulumenestys vaatii tietenkin todella paljon työtä, helpolla en viittaa lainkaan siihen.
Laskutapasi ei kerro yhtään mitään. Niitä vuosia hakeneita kyllä löytyy vaikka kuinka.
Painotettavat aineet ovat erittäin vaikeat. Ihan turha tulla sanomaan, että helppoja saada maafykebi älliä. Suorastaan noloa sinulta.
Yläpeukku: pääsin sisään!
Alapeukku: olen varasijalla 1.-10.
(Saadaan vähän epätieteellistä dataa, että mikä osuus sisäänpäässeistä on vauvalaisia.)
Minuakin kiinnostaa kuulla tarinoita kuinka on päässyt tai hakenut psykalle. Oma matkani oli sellainen, että pari vuotta sitten hain ekaa kertaa. Silloin en ollenkaan tajunnut kuinka vaikeaa on päästä enkä ottanut ollenkaan töistä lomaa. Luin iltaisin ehkä 2-4vkon:n ajan. No enhän sitten todellakaan päässyt sisään. Jotain puolet pisteistä tais tulla valintakokeessa. Tein vain HTT-kokeen. Olin kyllä ilmoittautunut muihinkin, mutta en kehdannut pyytää työnantajalta vapaata koepäiväksi, kun meillä oli tosi kiireistä. No sitten viime vuonna en hakenut, kun oli niin kiirettä töissä ja tiesin tason. Tänä vuonna otin loparit ja keskityin pääsykokeeseen pänttäämiseen ja yo:n korotuksiin. Ja nyt pääsin pisteillä papereilla sisään!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä yhdelläkään lääkikseen päässeellä pisteet psykalle, jos eivät ole kirjoittaneet psykaa. Jos siitä on kirjoittanut C, on juuri ja juuri päässyt kaikkien kiintiössä Helsinkiin, jos on maa+fy+ai+pitkä kieli L.
Täydet pisteet lääkiksen taulukolla oli 27:llä tämän kevään ylioppilaalla. Aiemmasta laskustani jäi yksi ruotsinkielinen pois, ruotsi äidinkielenä on eri sarakkeessa kuin suomi. Kukaan heistä ei ole kirjoittanut psykaa.
Psykan taulukolla täydet pisteet oli kolmella. Kukaan heistä ei olisi päässyt lääkikseen.
Kevään ylioppilaista löytyi muuten kaksi, joilla on kolme pitkää kieltä L ja yksi, jolla on 4 pitkää kieltä L! Äikässä tai matikassa pomppasi sitten niin, että ei täysiä pisteitä tulisi mihinkään hakuun kuitenkaan.
Jos todistusvalinnassa ei painoteta jotain tiettyä ainetta (esim. oikis), hyvällä luonnontiedetodistuksella pääsee kaikkialle, koska maa+fy antaa niin paljon pisteitä. Hyvällä lukureaalitodistuksella taas voi jäädä monestakin paikkaa ulos. Tätä ei ehkä ole mietitty tarpeeksi todistusvalintaa ideoitaessa.
Eihän ne hakijat tai päässeet tämän kevään ylioppilaita ole.
Toivottavasti nyt lääkiksenkin isoin odottajajoukko pääsi ja ensi vuonna on vähän inhimillisempi taso sinnekin.
Eivät olekaan. Väitinkö?
Ei ole mahdollisuutta saada yliopistojen hakudataa, mutta yo-tulokset ovat julkiset. 25 000 kokelasta on sen verran iso populaatio, että siitä voi tehdä omaksi huviksi suuntaa antavia johtopäätöksiä. Kokelaiden tason voi myös olettaa olevan suunnilleen sama vuosikerrasta toiseen.
Lääkikseen on "helpoin" saada täydet todistuspisteet, koska painotettavat aineet ovat haun kannalta relevantit. Täydellinen koulumenestys vaatii tietenkin todella paljon työtä, helpolla en viittaa lainkaan siihen.
Laskutapasi ei kerro yhtään mitään. Niitä vuosia hakeneita kyllä löytyy vaikka kuinka.
Painotettavat aineet ovat erittäin vaikeat. Ihan turha tulla sanomaan, että helppoja saada maafykebi älliä. Suorastaan noloa sinulta.
Kirjoitusasun perusteella olet se sama AMK-jankkaaja. Tietämyskin samaa tasoa.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Jos aiemmat kirjoitukset on menneet noin hyvin niin ei sulla ole hätää. Paljon pahempi tilanne on heillä, joilla on työllä ja tuskalla väännetyt C:n paperit. Yksi tällainen tuttava haki varmaan 4 kertaa psykalle eikä edes päässyt lähelle. Oli vaan kova motivaatio psykalle ja teki avoimessa joitain psykan kursseja erilaisilla oppimispäiväkirjoilla hyväksytysti (ei ollut numeroarvostelua). Lopulta joutui luovuttamaan ja luki itsensä lähihoitajaksi.