Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tosiaan käsittämätöntä, että psykologiaan vaaditaan osaamista fysiikasta ja kemiasta näin lyhyellä varotusajalla. Suoraan sanottuna koe suosii vain lukiolaisia ja etenkin niitä, joilla on vielä tuoreessa muistissa fysiikan ja kemian kurssit ja ketkä ovat ylipäätään jaksaneet opiskella enemmän kuin pakolliset kurssit. Uskon, että valintatapoja suunnitellessa profiilit on otettu hyvin huomioon todistusvalinnassa ja ainereaalissa, mutta oi miksi tuo luonnontieteellinen osio on pitänyt laittaa psykalle hakijoiden amkn kokeeseen? Olisi ollut paljon reilumpaa, että itse koe olisi mitannut edes jonkunlaista tilastollista osaamista, jotta vuosien tilaston lukemisesta ja laskemisesta olisi ollut jotain hyötyä itse kokeessa. Todella tuntuu siltä, kun matto olisi vedetty jalkojen alta. Luulisi että se olisi jo ollut tarpeeksi, kun todistusvalinta on nostettu sinne 93%. Ei auta itkut markkinoilla, mutta olihan tämä aika vaikea pala nieltäväksi etenkin niille, joille juuri tämä vuosi piti olla vuosi, jolloin paikka avautuisi viimein. Halaukset kaikille, jotka ovat tässä samassa veneessä ja myös niille onnekkaille jotka saavat paikkansa älyttömän kovalla yo-todistuksella! Ei niitä parhaita todistuksiakaan saada ilman monien vuosien ahkeraa opiskelua, jota myös pelkällä pääsykokeella hakeminen vaatii vaikeimmilla aloilla.

Ei sinne ehditty laatia omia kysymyksiä, ja koska ennakkovalmistautumismateriaalia ei ole, ei tilastokysymykset voisi olla edes Jyväskylän aikaisemman pääsykokeen tasoisia.

Luulen, että moni täällä ajattelee AMK-kokeen olevan vaikeampi kuin se on. Se on aika yksinkertaisen tason juttuja samaan tapaan kuin työpaikkojen soveltuvuustesteissä on. Eli mittaavat pohjimmiltaan älykkyyttä, toissijaisesti laskutaitoa/tietämystä. Ongelmaksi vain muodostuu, että kokeella pitäisi karsia 3000-5000:sta hakijasta noin 50.

Noo, tämäkin on hyvä ihmiskoe. Ehkä tulevaisuudessa yliopiston pääsykokeetkin ovat jotain AMK-koetyyppistä yhteiskoetta tai sitä ruotsin högskoleprovetia.

Voi että, saisipa olla sellaisessa hankkeessa mukana! Olen kognitiivisen puolen ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tosiaan käsittämätöntä, että psykologiaan vaaditaan osaamista fysiikasta ja kemiasta näin lyhyellä varotusajalla. Suoraan sanottuna koe suosii vain lukiolaisia ja etenkin niitä, joilla on vielä tuoreessa muistissa fysiikan ja kemian kurssit ja ketkä ovat ylipäätään jaksaneet opiskella enemmän kuin pakolliset kurssit. Uskon, että valintatapoja suunnitellessa profiilit on otettu hyvin huomioon todistusvalinnassa ja ainereaalissa, mutta oi miksi tuo luonnontieteellinen osio on pitänyt laittaa psykalle hakijoiden amkn kokeeseen? Olisi ollut paljon reilumpaa, että itse koe olisi mitannut edes jonkunlaista tilastollista osaamista, jotta vuosien tilaston lukemisesta ja laskemisesta olisi ollut jotain hyötyä itse kokeessa. Todella tuntuu siltä, kun matto olisi vedetty jalkojen alta. Luulisi että se olisi jo ollut tarpeeksi, kun todistusvalinta on nostettu sinne 93%. Ei auta itkut markkinoilla, mutta olihan tämä aika vaikea pala nieltäväksi etenkin niille, joille juuri tämä vuosi piti olla vuosi, jolloin paikka avautuisi viimein. Halaukset kaikille, jotka ovat tässä samassa veneessä ja myös niille onnekkaille jotka saavat paikkansa älyttömän kovalla yo-todistuksella! Ei niitä parhaita todistuksiakaan saada ilman monien vuosien ahkeraa opiskelua, jota myös pelkällä pääsykokeella hakeminen vaatii vaikeimmilla aloilla.

Ei sinne ehditty laatia omia kysymyksiä, ja koska ennakkovalmistautumismateriaalia ei ole, ei tilastokysymykset voisi olla edes Jyväskylän aikaisemman pääsykokeen tasoisia.

Luulen, että moni täällä ajattelee AMK-kokeen olevan vaikeampi kuin se on. Se on aika yksinkertaisen tason juttuja samaan tapaan kuin työpaikkojen soveltuvuustesteissä on. Eli mittaavat pohjimmiltaan älykkyyttä, toissijaisesti laskutaitoa/tietämystä. Ongelmaksi vain muodostuu, että kokeella pitäisi karsia 3000-5000:sta hakijasta noin 50.

Noo, tämäkin on hyvä ihmiskoe. Ehkä tulevaisuudessa yliopiston pääsykokeetkin ovat jotain AMK-koetyyppistä yhteiskoetta tai sitä ruotsin högskoleprovetia.

Voi että, saisipa olla sellaisessa hankkeessa mukana! Olen kognitiivisen puolen ystäviä.

Arvasin, että moni ajattelee varsinkin amkn puolella, että helpolla kokeella pääsevät sisään ja unohtavat täysin sen älyttömän kilpailun niistä vain muutamista paikista, kun taas amkn puolelle tekniikan kokeella pääsee todella moni sisään.

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Mutta ei ollut psykassa aiemmin niin. Pääsit tasan sinne, minne koetulos (tai yhteispisteet) riittivät. Second chancea ei tullut.

Tämä tulee eriyttämään yliopistoja entisestään ja esim. oikiksessa näkyy jo se, että tiettyjen yliopistojen tutkinnolla on hankalampi työllistyä kuin toisten.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tosiaan käsittämätöntä, että psykologiaan vaaditaan osaamista fysiikasta ja kemiasta näin lyhyellä varotusajalla. Suoraan sanottuna koe suosii vain lukiolaisia ja etenkin niitä, joilla on vielä tuoreessa muistissa fysiikan ja kemian kurssit ja ketkä ovat ylipäätään jaksaneet opiskella enemmän kuin pakolliset kurssit. Uskon, että valintatapoja suunnitellessa profiilit on otettu hyvin huomioon todistusvalinnassa ja ainereaalissa, mutta oi miksi tuo luonnontieteellinen osio on pitänyt laittaa psykalle hakijoiden amkn kokeeseen? Olisi ollut paljon reilumpaa, että itse koe olisi mitannut edes jonkunlaista tilastollista osaamista, jotta vuosien tilaston lukemisesta ja laskemisesta olisi ollut jotain hyötyä itse kokeessa. Todella tuntuu siltä, kun matto olisi vedetty jalkojen alta. Luulisi että se olisi jo ollut tarpeeksi, kun todistusvalinta on nostettu sinne 93%. Ei auta itkut markkinoilla, mutta olihan tämä aika vaikea pala nieltäväksi etenkin niille, joille juuri tämä vuosi piti olla vuosi, jolloin paikka avautuisi viimein. Halaukset kaikille, jotka ovat tässä samassa veneessä ja myös niille onnekkaille jotka saavat paikkansa älyttömän kovalla yo-todistuksella! Ei niitä parhaita todistuksiakaan saada ilman monien vuosien ahkeraa opiskelua, jota myös pelkällä pääsykokeella hakeminen vaatii vaikeimmilla aloilla.

Niinpä! Harmittaa että miten sattuikin itselle niin huono väliinputoajuus-tuuri tässä.. Valmistuin lukiosta jo 2017 talvella ja pidin sitten välivuoden kun ajattelin etten jaksa heti perään ruveta psyka-urakkaan, viime vuonna sitten tein älyttömästi töitä tilaston kanssa ja oli pisteen murto-osasta kiinni etten päässyt T-kaupunkeihin tai Helsinkiin (J-kaupunkeihin en hakenut). Tuntui aika paskalta ja kaiken päälle sitten vielä tänä vuonna koko viime ja tämän vuoden satojen tuntien työ tilaston parissa vedettiin viemäristä ja omat mahdollisuudet päästä tippui melkeen nollille kun lukiossa en jaksanut panostaa tarpeeksi, eli todistus ei riitä, fysiikan osaamisesta puhumattakaan. No ei auta kun toivoa että ensi vuonna vihdoin onni olisi munkin puolella :(

Luulisin, että siinä voi olla joku sellainen koukero, että jos haet psyka + kandiin, niin sitten saat todistuksen molemmista, yliopisto saa valmistuneen opiskelijan molemmista ja valmistujan pitää osoittaa että on kaiken tarvittavan suorittanut. Muistaakseni kaikkea muuta voi yrittää hyväksilukea paitsi tutkielmia eli kandin tutkielmaa ja gradua. Voi olla, että myös sivuaine ei saa olla sidottuna mihinkään muuhun tutkintoon. Tuolla ylempänä näettekin mun laskuja, että kuinka paljon perus- ja aineopintojen lisäksi on psykan kursseja kandissa (kun kielet ym. otettu pois). On se melkein tuplasti siltaopinnot. Jos joku tilastotieteiden kandi/maisteri hakis psykan kandiin, niin varmaan saa osan metodiopinnoista jopa suoraan korvattua tai saa näyttää osaamisensa räätälöidyllä tehtävällä. Tämäntapaisesti olen suurella opinto- ja työkokemuksella saanut suorittaa toisesta aineesta. Mutta en usko, että psyka + kandi ohjelmaan valittuja siirretään suoraan siihen maisteriohjelmaan mihin on 10 kiintiö. Eihän sitä koskaan tiedä. Mutta luulisin, että yliopistolla on x määrä kandeja joita pitää saada valmiiksi ja x määrä maistereita. Ne jotka menee suoraan maisteriin eivät tietenkään saa itselleen tai yliopistolle psykan kandin merkintää (suoritettuna tutkintona). Sori jos vänkään ja jos oon väärässä. Mua vaan jonkinverran ahdistaa tämä tilanne, kun en ole ajatellut meneväni amk kokeeseen, mutta pelkään, että se kostautuu pidempänä opiskelurumbana.

*kandi + maisteriin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tosiaan käsittämätöntä, että psykologiaan vaaditaan osaamista fysiikasta ja kemiasta näin lyhyellä varotusajalla. Suoraan sanottuna koe suosii vain lukiolaisia ja etenkin niitä, joilla on vielä tuoreessa muistissa fysiikan ja kemian kurssit ja ketkä ovat ylipäätään jaksaneet opiskella enemmän kuin pakolliset kurssit. Uskon, että valintatapoja suunnitellessa profiilit on otettu hyvin huomioon todistusvalinnassa ja ainereaalissa, mutta oi miksi tuo luonnontieteellinen osio on pitänyt laittaa psykalle hakijoiden amkn kokeeseen? Olisi ollut paljon reilumpaa, että itse koe olisi mitannut edes jonkunlaista tilastollista osaamista, jotta vuosien tilaston lukemisesta ja laskemisesta olisi ollut jotain hyötyä itse kokeessa. Todella tuntuu siltä, kun matto olisi vedetty jalkojen alta. Luulisi että se olisi jo ollut tarpeeksi, kun todistusvalinta on nostettu sinne 93%. Ei auta itkut markkinoilla, mutta olihan tämä aika vaikea pala nieltäväksi etenkin niille, joille juuri tämä vuosi piti olla vuosi, jolloin paikka avautuisi viimein. Halaukset kaikille, jotka ovat tässä samassa veneessä ja myös niille onnekkaille jotka saavat paikkansa älyttömän kovalla yo-todistuksella! Ei niitä parhaita todistuksiakaan saada ilman monien vuosien ahkeraa opiskelua, jota myös pelkällä pääsykokeella hakeminen vaatii vaikeimmilla aloilla.

Ei sinne ehditty laatia omia kysymyksiä, ja koska ennakkovalmistautumismateriaalia ei ole, ei tilastokysymykset voisi olla edes Jyväskylän aikaisemman pääsykokeen tasoisia.

Luulen, että moni täällä ajattelee AMK-kokeen olevan vaikeampi kuin se on. Se on aika yksinkertaisen tason juttuja samaan tapaan kuin työpaikkojen soveltuvuustesteissä on. Eli mittaavat pohjimmiltaan älykkyyttä, toissijaisesti laskutaitoa/tietämystä. Ongelmaksi vain muodostuu, että kokeella pitäisi karsia 3000-5000:sta hakijasta noin 50.

Noo, tämäkin on hyvä ihmiskoe. Ehkä tulevaisuudessa yliopiston pääsykokeetkin ovat jotain AMK-koetyyppistä yhteiskoetta tai sitä ruotsin högskoleprovetia.

Voi että, saisipa olla sellaisessa hankkeessa mukana! Olen kognitiivisen puolen ystäviä.

Kumma homma vaan että monelle muulle alalle kuitenkin ehdittiin laatia etäkoekysymykset ja tuli ennakkomateriaali. Mielestäni mitään pätevää selitystä ei ole tullut siitä että miksei psykalla toimittu näin. Laajat tilastokysymykset, samantyyppiset kuin kokeissa ennenkin, olisivat sopineet etäkokeeseen siinä missä amk-matikkakin (tai siis, paremmin), eihän niissä ole mistään googlesta apua vaan mittaavat nimenomaan pääasiassa päättelykykyä. Joo, tilasto-osaaja kaveri voisi tulla tekemään kokeen, mutta niin voi tässäkin tapauksessa fysiikkakaveri tulla tekemään amk-kokeen. Ennakkomateriaali-artikkeleihin perustuvat kysymykset olisivat myös olleet ihan hyviä etäkokeeseen ja sellaisia monilla aloilla nyt käytettiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä sun tausta on yliopistossa. Minulla on kokemusta siitä, että tosi tiukan seulan läpi katsovat kaikkea hyväskiluettavaa ainakin Helsingin yliopistossa. Ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan jokaisen opintopisteen kohdalla katsovat onko varmasti juuri vastaavan tasoinen ja sisältöinen. Ei varmasti ole yliopistn "syy", vaan mun mielestä tähän tuli joku vuosi sitten uusi määräys, että näin pitää tehdä. Mun kokemus perustuu toki ihan toiseen aineeseen kuin psyka. Mitä olen amkeista kuullut, niin siellä aivan eri otteella hyväksiluetaan edeltäviä opintoja ja jopa työkokemusta.

Olen filosofian maisteri, ja oman kokemukseni mukaan vastaavat opinnot hyväksiluetaan (psykassakin). Toki oltava vastaavia, yliopiston tai avoimen kursseja.

Sellainen pointti vielä, että yliopistohan saa rahaa valmistuneista, joten heillä ei pitäisi olla syytä hidastaa kenenkään selkeästi akateemisesti osaavan etenemistä.

Se ala mitä itse olen opiskellut on koko ajan tiukentanut suhtautumista hyväksilukuihin. Viimeisin muutos on sellainen, että jos haluaa erikoistua, pitää ensin suorittaa perusopinnot erikoistumisaineesta ja sitten hakea sisään. Se on vanhaa tuttua, mutta uutta on se, etä perusopinnot saa suorittaa vain Hesan avoimessa kun ennen kävi kaikki muutkin avoimet. Tämä on aika outoa, varsinkin kun Hesa ei ole se kaikkein parasmaineisin oppilaitos tässä aineessa. Opiskelijat ja mielestäni lehtoritkin ovat tätä kummastelleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Mutta ei ollut psykassa aiemmin niin. Pääsit tasan sinne, minne koetulos (tai yhteispisteet) riittivät. Second chancea ei tullut.

Tämä tulee eriyttämään yliopistoja entisestään ja esim. oikiksessa näkyy jo se, että tiettyjen yliopistojen tutkinnolla on hankalampi työllistyä kuin toisten.

Nyt on ensimäinen todistusvalintavuosi. Todistusvalinta tarkoittaa juuri tätä, että voi hakea molemmilla tavoilla.

Oikikseen valittiin viime vuonna 20% todistuksella ja se näkyy jo työllistymisessä. Älä nyt viitsi.

Maailma muuttuu eikä todistus plys koekiintiöitä enää ole. Se on historiaa.

Nämä yhteisvalintasopimukset ennemminkin yhtenäistävät yliopistoja. Yksi haku moneen paikkaan ja taso lähenee kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Juu, ei ollut näin ennen psykassa. Oli tietty määrä paikkoja  yhteispisteille ja tietty kokeelle ja täts it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Mutta ei ollut psykassa aiemmin niin. Pääsit tasan sinne, minne koetulos (tai yhteispisteet) riittivät. Second chancea ei tullut.

Tämä tulee eriyttämään yliopistoja entisestään ja esim. oikiksessa näkyy jo se, että tiettyjen yliopistojen tutkinnolla on hankalampi työllistyä kuin toisten.

Nyt on ensimäinen todistusvalintavuosi. Todistusvalinta tarkoittaa juuri tätä, että voi hakea molemmilla tavoilla.

Oikikseen valittiin viime vuonna 20% todistuksella ja se näkyy jo työllistymisessä. Älä nyt viitsi.

Maailma muuttuu eikä todistus plys koekiintiöitä enää ole. Se on historiaa.

Nämä yhteisvalintasopimukset ennemminkin yhtenäistävät yliopistoja. Yksi haku moneen paikkaan ja taso lähenee kokoajan.

Eriytyminenhän alkoi yhteisvalinnasta. Jos helsinkiläinen ylioppilas on muuttanut pohjoiseen, syynä on hyvin todennäköisesti ollut se, että ei päässyt opiskelemaan Helsinkiin eikä muuallekaan. Sitten kun muuttaa opiskeluvuosien jälkeen takaisin kotiseudulle ja hakee työpaikkaa, kumman tasavahvan hakijan luulet sen saavan? Sen, jolla on tutkinto Helsingin yliopistosta vai Lapin yliopistosta?

Todistusvalinta on nyt ekaa kertaa, ja kohta saatetaan huomata, että se ei ole paras tapa. Kaikkein vähiten yliopistot haluavat keskeyttäjiä.

Kyllä kanditutkielman on tietääkseni saanut hyväksiluettua vaikka olisi muulta alalta. En usko että siltaopinnot tuplaantuu jos pääsee kandiin vs. maisteri. Suoraan maisteriin pääsyssä etuna se että pääsee heti ekana syksynä aloittamaan ns. kliinisen jatkumon, näille kursseille ei yleensä mahdu kaikki halukkaat ja näitä suoritetaan järjestyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tosiaan käsittämätöntä, että psykologiaan vaaditaan osaamista fysiikasta ja kemiasta näin lyhyellä varotusajalla. Suoraan sanottuna koe suosii vain lukiolaisia ja etenkin niitä, joilla on vielä tuoreessa muistissa fysiikan ja kemian kurssit ja ketkä ovat ylipäätään jaksaneet opiskella enemmän kuin pakolliset kurssit. Uskon, että valintatapoja suunnitellessa profiilit on otettu hyvin huomioon todistusvalinnassa ja ainereaalissa, mutta oi miksi tuo luonnontieteellinen osio on pitänyt laittaa psykalle hakijoiden amkn kokeeseen? Olisi ollut paljon reilumpaa, että itse koe olisi mitannut edes jonkunlaista tilastollista osaamista, jotta vuosien tilaston lukemisesta ja laskemisesta olisi ollut jotain hyötyä itse kokeessa. Todella tuntuu siltä, kun matto olisi vedetty jalkojen alta. Luulisi että se olisi jo ollut tarpeeksi, kun todistusvalinta on nostettu sinne 93%. Ei auta itkut markkinoilla, mutta olihan tämä aika vaikea pala nieltäväksi etenkin niille, joille juuri tämä vuosi piti olla vuosi, jolloin paikka avautuisi viimein. Halaukset kaikille, jotka ovat tässä samassa veneessä ja myös niille onnekkaille jotka saavat paikkansa älyttömän kovalla yo-todistuksella! Ei niitä parhaita todistuksiakaan saada ilman monien vuosien ahkeraa opiskelua, jota myös pelkällä pääsykokeella hakeminen vaatii vaikeimmilla aloilla.

Ei sinne ehditty laatia omia kysymyksiä, ja koska ennakkovalmistautumismateriaalia ei ole, ei tilastokysymykset voisi olla edes Jyväskylän aikaisemman pääsykokeen tasoisia.

Luulen, että moni täällä ajattelee AMK-kokeen olevan vaikeampi kuin se on. Se on aika yksinkertaisen tason juttuja samaan tapaan kuin työpaikkojen soveltuvuustesteissä on. Eli mittaavat pohjimmiltaan älykkyyttä, toissijaisesti laskutaitoa/tietämystä. Ongelmaksi vain muodostuu, että kokeella pitäisi karsia 3000-5000:sta hakijasta noin 50.

Noo, tämäkin on hyvä ihmiskoe. Ehkä tulevaisuudessa yliopiston pääsykokeetkin ovat jotain AMK-koetyyppistä yhteiskoetta tai sitä ruotsin högskoleprovetia.

Voi että, saisipa olla sellaisessa hankkeessa mukana! Olen kognitiivisen puolen ystäviä.

Kumma homma vaan että monelle muulle alalle kuitenkin ehdittiin laatia etäkoekysymykset ja tuli ennakkomateriaali. Mielestäni mitään pätevää selitystä ei ole tullut siitä että miksei psykalla toimittu näin. Laajat tilastokysymykset, samantyyppiset kuin kokeissa ennenkin, olisivat sopineet etäkokeeseen siinä missä amk-matikkakin (tai siis, paremmin), eihän niissä ole mistään googlesta apua vaan mittaavat nimenomaan pääasiassa päättelykykyä. Joo, tilasto-osaaja kaveri voisi tulla tekemään kokeen, mutta niin voi tässäkin tapauksessa fysiikkakaveri tulla tekemään amk-kokeen. Ennakkomateriaali-artikkeleihin perustuvat kysymykset olisivat myös olleet ihan hyviä etäkokeeseen ja sellaisia monilla aloilla nyt käytettiinkin.

Monella alalla on valmiiksi rastiruutuun koe, joka on helppo siirtää amk järjestelmään. Monella alalla on myös ilmoitettu koekirjat esim jotkut lukion kurssit. Näitä ei ole muutettu. Koskee sim kauppis, olis, lääketiede.

Kyllä ne on tarkkaan mietitty mihin niitä kokeita on voinut siirtää ja mihin ei. Ja niihin sitten on valittu amk koe eikä missään vaiheessa ole julkistettu mitään koemateriaalia.

Tämä menee nyt näin eikä sitä enää kannata jossitella. Pitää tehdä mitä voi ja mennä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Juu, ei ollut näin ennen psykassa. Oli tietty määrä paikkoja  yhteispisteille ja tietty kokeelle ja täts it.

Tänä vuonna se muuttui monella muullakin alalla. Thats it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Mutta ei ollut psykassa aiemmin niin. Pääsit tasan sinne, minne koetulos (tai yhteispisteet) riittivät. Second chancea ei tullut.

Tämä tulee eriyttämään yliopistoja entisestään ja esim. oikiksessa näkyy jo se, että tiettyjen yliopistojen tutkinnolla on hankalampi työllistyä kuin toisten.

Nyt on ensimäinen todistusvalintavuosi. Todistusvalinta tarkoittaa juuri tätä, että voi hakea molemmilla tavoilla.

Oikikseen valittiin viime vuonna 20% todistuksella ja se näkyy jo työllistymisessä. Älä nyt viitsi.

Maailma muuttuu eikä todistus plys koekiintiöitä enää ole. Se on historiaa.

Nämä yhteisvalintasopimukset ennemminkin yhtenäistävät yliopistoja. Yksi haku moneen paikkaan ja taso lähenee kokoajan.

Eriytyminenhän alkoi yhteisvalinnasta. Jos helsinkiläinen ylioppilas on muuttanut pohjoiseen, syynä on hyvin todennäköisesti ollut se, että ei päässyt opiskelemaan Helsinkiin eikä muuallekaan. Sitten kun muuttaa opiskeluvuosien jälkeen takaisin kotiseudulle ja hakee työpaikkaa, kumman tasavahvan hakijan luulet sen saavan? Sen, jolla on tutkinto Helsingin yliopistosta vai Lapin yliopistosta?

Todistusvalinta on nyt ekaa kertaa, ja kohta saatetaan huomata, että se ei ole paras tapa. Kaikkein vähiten yliopistot haluavat keskeyttäjiä.

Höpö höpö

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kanditutkielman on tietääkseni saanut hyväksiluettua vaikka olisi muulta alalta. En usko että siltaopinnot tuplaantuu jos pääsee kandiin vs. maisteri. Suoraan maisteriin pääsyssä etuna se että pääsee heti ekana syksynä aloittamaan ns. kliinisen jatkumon, näille kursseille ei yleensä mahdu kaikki halukkaat ja näitä suoritetaan järjestyksessä.

Opinnäytetöitä ei hyväksilueta missään. Silloin on hyväksytty koko aikaisempi tutkinto sellaisenaan, mutta se ei vastaa psykan kanditutkintoa. Ei kai sillä niin väliä, kandi ei varmaankaan pätevöitä mihinkään?

Tuli mieleen, että ne olis voineet tehdä sellaisen amk-ohjelmalla tehdyn kokeen jossa olisi ollut edellisvuosien kysymyksiä vain hyvin vähän muuteltuna. Ei kai se kenestäkään olisi ollut epäreilua, että hyvin prepanneet olisi pärjänneet? Varsinkin kun sisäänotto kokeen kautta näin pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole kenenkään hakijan vika, mutta on kyllä lähes epäeettistä toteuttaa valinta niin, että koe on toisille ainoa mahdollisuus ja toisille rento (koska tietää jo pääsevänsä johonkin) tilaisuus yrittää halutessaan parantaa asemiaan. Kokelaat ovat siis keskenään täysin erilaisessa asemassa muunkin kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja valmistautumisensa suhteen.

Näinhän se olisi ollut ilman muutostakin ja näin se on joka alalla. Pääsee alempaan toiveeseen ja pyrkii kokeella ylempään. Täysin loogista ja reilua. Ja he ovat todennäköisesti parempia myös kokeessa.

Juu, ei ollut näin ennen psykassa. Oli tietty määrä paikkoja  yhteispisteille ja tietty kokeelle ja täts it.

Tänä vuonna se muuttui monella muullakin alalla. Thats it.

:D Juujuu, vastasin vaan kommenttiin jossa sanottiin ette ilman muutosta tilanne olisi silti ollut sama. Ei ollut. Muutos muutti käytänön, aivan niinkuin sanoit. Tämä oli vain faktojen toteamus, ei mielipiteen ilmaus.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että ne olis voineet tehdä sellaisen amk-ohjelmalla tehdyn kokeen jossa olisi ollut edellisvuosien kysymyksiä vain hyvin vähän muuteltuna. Ei kai se kenestäkään olisi ollut epäreilua, että hyvin prepanneet olisi pärjänneet? Varsinkin kun sisäänotto kokeen kautta näin pieni.

Lääkiksessä taisi olla näin. Vanhoja koetehtäviä ja erään suositun valmennuskurssin tehtäviä ihan suoraan. :P