Psykologia 2020

Mä olen yhden kerran ollut kokeessa ja kämmäsin oikein kunnolla, kun jäin loogista tehtävää pähkylöimään. Tuntui, että se eteni niin hyvin ja sitten iski paniikki kun aikaa olikin mennyt tuhottomasti ja huomasin, että se oli ihan pielessä. Mun täytyy miettiä strategiat uusiksi tälle kerralle.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen yhden kerran ollut kokeessa ja kämmäsin oikein kunnolla, kun jäin loogista tehtävää pähkylöimään. Tuntui, että se eteni niin hyvin ja sitten iski paniikki kun aikaa olikin mennyt tuhottomasti ja huomasin, että se oli ihan pielessä. Mun täytyy miettiä strategiat uusiksi tälle kerralle.

Mä otin tälle vuodelle strategian, jossa tein artikkelikysymykset ensin ja päätin, että kulutan niihin tietyn ajan. Seurasin vähän väliä kellosta, että kuinka paljon aikaa oli jäljellä. Kun artikkelikysymykset oli tehty, siirryin tilasto-osioon. Tarkistin jo niitä tehtäviä tehdessä, että lasku menee oikein: näppäilin vaikeammat asiat kahteen kertaan. Viimeisenä tein loogiset päättelyt joista vähän alle puolet jouduin tekemään arvaamalla kun tarkistin vielä artikkeli- ja tilaston monivalintakysymykset. Kokeesta sain täydet skaalatut pisteet, joten mulle tää strategia toimi todella hyvin. Musta oli ehkä tärkeintä, etten kuluttanut artikkeleihin paljon aikaa, toisin kuin viime vuonna jollon mun suurin virheeni oli se, että käytin ajan huonosti.

Kuka ymmärtää mitä tämä tarkoittaa? 

"Jos sinut on valittu todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaasi psykologian yhteisvalinnan hakukohteeseen tai mihin tahansa muuhun korkeamman prioriteettisi hakukohteeseen lopulliseen tutkintotodistukseen perustuvien pisteiden perusteella, et voi enää tulla valituksi tähän hakukohteeseen koevalinnassa.

Jos sinua ei ole valittu todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaasi psykologian yhteisvalinnan hakukohteeseen tai mihin tahansa muuhun korkeamman prioriteettisi hakukohteeseen, voit osallistua valintakokeeseen."

Siis mikä on korkeamman prioriteetin hakukohde? Valitaanko siinä hakukaavakkeessa mieluisin kohde ja sitten saa jos haluaa laittaa muitakin kohteita saman arvoisiksi, siis että ei mene kokeeseen kokeilemaan ykkösvalintaansa jos pääsee johonkin muuhun korkean priroteetin hakukohteeseen todistusvalinnassa? Siis jos vaikka laittaa yliopisto x ykkösvaihtoehdoksi ja ei pääse todistusvalinnassa. Sitten menee kokeeseen eikä vieläkään pääse yliopistoon x. Mutta yliopistoon y olisi päässyt todistusvalinnassa. Niin pääseekö vieläkin vaikka on mennyt kokeeseen vai menettääkö todistusvalinnan paikan yliopistossa y?

Olisin tilaamassa Valmennuskeskukselta valmennuskurssia ja kyselisin olisiko muita innokkaita ostamassa samalta järjestäjältä kurssia? Mietin, että saisi vähän hintaa alaspäin frendialen kautta :

Vierailija kirjoitti:

Kuka ymmärtää mitä tämä tarkoittaa? 

"Jos sinut on valittu todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaasi psykologian yhteisvalinnan hakukohteeseen tai mihin tahansa muuhun korkeamman prioriteettisi hakukohteeseen lopulliseen tutkintotodistukseen perustuvien pisteiden perusteella, et voi enää tulla valituksi tähän hakukohteeseen koevalinnassa.

Jos sinua ei ole valittu todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaasi psykologian yhteisvalinnan hakukohteeseen tai mihin tahansa muuhun korkeamman prioriteettisi hakukohteeseen, voit osallistua valintakokeeseen."

Siis mikä on korkeamman prioriteetin hakukohde? Valitaanko siinä hakukaavakkeessa mieluisin kohde ja sitten saa jos haluaa laittaa muitakin kohteita saman arvoisiksi, siis että ei mene kokeeseen kokeilemaan ykkösvalintaansa jos pääsee johonkin muuhun korkean priroteetin hakukohteeseen todistusvalinnassa? Siis jos vaikka laittaa yliopisto x ykkösvaihtoehdoksi ja ei pääse todistusvalinnassa. Sitten menee kokeeseen eikä vieläkään pääse yliopistoon x. Mutta yliopistoon y olisi päässyt todistusvalinnassa. Niin pääseekö vieläkin vaikka on mennyt kokeeseen vai menettääkö todistusvalinnan paikan yliopistossa y?

Hakukohteet asetetaan järjestykseen Opintopolussa. Ne ei voi olla samanarvoisia. Et tietenkään menetä todistuksella saatua paikkaa alempana järjestyksessä olevassa yliopistossa y vaikket pääsisi yliopistoon x, eihän siinä ois mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Hakukohteet asetetaan järjestykseen Opintopolussa. Ne ei voi olla samanarvoisia. Et tietenkään menetä todistuksella saatua paikkaa alempana järjestyksessä olevassa yliopistossa y vaikket pääsisi yliopistoon x, eihän siinä ois mitään järkeä.

Mutta tarkoitin, että meneekö se niin että ensin katsovat todistusvalinnan tulokset ja paikka pitää joko ottaa vastaan tai ei. Sitten katsovat pääsykokeen tulokset. Eli jos et pääse siihen yliopistoon mihin eniten haluat todistuksen kautta, niin sitten on otettava vähemmän toivottu yliopistopaikka vastaan todistusvalinnassa tai muuten on riski menettää sekin. En tiedä osaanko selittää tätä. Jos olet laittanut hakukaavakkeeseen, että eniten toivomasi yliopistot ovat A, B ja C sitten ihan toisessa kategoriassa on yliopistot D ja E. Sitten kun en pääse todistuksella A:han mutta pääsisit C:hen, niin sun on otettava se C vastaan ja jätettävä pääsykoe väliin tai riskeeraat että et pääse C:hen ollenkaan. Jos menet pääsykokeeseen voit vielä päästä A:han tai B:hen, mutta jos pääsykoe menee huonosti, niin et pääse mihinkään yliopistoon, koska olet nyt pääsykoejonossa eikä todistusta enää oteta huomioon. Meneekö se noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakukohteet asetetaan järjestykseen Opintopolussa. Ne ei voi olla samanarvoisia. Et tietenkään menetä todistuksella saatua paikkaa alempana järjestyksessä olevassa yliopistossa y vaikket pääsisi yliopistoon x, eihän siinä ois mitään järkeä.

Mutta tarkoitin, että meneekö se niin että ensin katsovat todistusvalinnan tulokset ja paikka pitää joko ottaa vastaan tai ei. Sitten katsovat pääsykokeen tulokset. Eli jos et pääse siihen yliopistoon mihin eniten haluat todistuksen kautta, niin sitten on otettava vähemmän toivottu yliopistopaikka vastaan todistusvalinnassa tai muuten on riski menettää sekin. En tiedä osaanko selittää tätä. Jos olet laittanut hakukaavakkeeseen, että eniten toivomasi yliopistot ovat A, B ja C sitten ihan toisessa kategoriassa on yliopistot D ja E. Sitten kun en pääse todistuksella A:han mutta pääsisit C:hen, niin sun on otettava se C vastaan ja jätettävä pääsykoe väliin tai riskeeraat että et pääse C:hen ollenkaan. Jos menet pääsykokeeseen voit vielä päästä A:han tai B:hen, mutta jos pääsykoe menee huonosti, niin et pääse mihinkään yliopistoon, koska olet nyt pääsykoejonossa eikä todistusta enää oteta huomioon. Meneekö se noin?

Älä mieti liikaa, se ei sovi sulle.

Okei, eli yritän olla miettimättä. Teen parhaani kirjoituksissa ja teen parhaani pääsykokeessa, jos en heti suoraan pääse todistusvalinnassa ykkösvaihtoehtoon. Eli en menetä mahdollisuuksia päästä todistusvalinnalla johonkin muualle, vaikka osallistuisin valintakokeeseen. (Onko muuten olemassa "matalamman prioriteetin hakukohteita"? Kun on olemassa korkeamman prioriteetin hakukohteita. Vai tarkoitetaanko tossa vaan, että ylimmästä mahdollisesta toiveesta tarjotaan paikkaa?)

Opintopolun hakulomakkeessa ei ole mitään kategorioita. Sinne edelleenkin asetetaan yliopistot mieluisaan järjestykseen. "Korkeampi prioriteetti" on synonyymi "ylemmälle hakukohteelle" - tekstin kirjoittajat varmaan halusivat välttää "ylemmän hakukohteen" toistamista. Prioriteetti tarkoittaa tärkeyttä, ensisijaisuutta. Ei siinä olisi mitään järkeä, että valintakokeeseen meneminen poistaisi alempana järjestyksessä olevan todistuspaikan saamisen.

Kiitos! Ei siinä kyllä olisikaan mitään järkeä, heh. Jotenkin olen saanut päähäni, että ne käyttää kaikenlaisia kikkoja erotellakseen jyvät akanoista, motivoituneet muista jne. Sitten vois olla jännä kikka erotella ne jotka ei niin tosissaan halua just siihen kakkos, kolmosvaihtoehtoon kuin ykköseen. Mutta ei siinä tosiaan järkeä olisi. Käytännönjärjestelyjä se helpottaisi, kun voisi pyyhkiä pöydän puhtaaksi todistusvalinnan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos! Ei siinä kyllä olisikaan mitään järkeä, heh. Jotenkin olen saanut päähäni, että ne käyttää kaikenlaisia kikkoja erotellakseen jyvät akanoista, motivoituneet muista jne. Sitten vois olla jännä kikka erotella ne jotka ei niin tosissaan halua just siihen kakkos, kolmosvaihtoehtoon kuin ykköseen. Mutta ei siinä tosiaan järkeä olisi. Käytännönjärjestelyjä se helpottaisi, kun voisi pyyhkiä pöydän puhtaaksi todistusvalinnan jälkeen.

Tuossa ois ehkä järkeä, muttei siinä, että yliopisto

A:n pääsykokeeseen meneminen johtaisi alemmalla sijalla olevan B:n todistusvalinnalla saadun paikan menettämiseen.

twi harkitsin psykalle hakemista mutta minulla ei ole oman päättelyni mukaan välttämättä juurikaan mahdollisuuksia joten koska minua kiinnostaa vain mahdollisimman laaja ihmisten psyykkistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkastelemaan pyrkivä koulutus, Olenkin siis miettinyt että mitä muita koulutuksia voisi olla onko ideoita?

Itse olen miettinyt vaikkapa sosionomi amk mielenterveys-yamk ja psykoterapeutti tai sama sosiaalityön kautta.. Jos joku sai selvää onko jotain muita ehdotuksia tavoitteena olisi saada siis pohjakoulutus jolle rakentaa mahdollisimman laaja ihmisen hyvinvointiin keskittyvä osaaminen ei tehdä kaikkea yhdellä tutkinnolla.

Riippuu minkä tyypistä ihmistietämystä ja työnkuvaa haet. Esimerkiksi sosiaalityössä korostuu yhteisön ja rakenteiden vaikutus ihmiseen. Psykiatrisessa sairaanhoidossa varmaan biologinen puoli. Sosionomin teoriapohja on kai vähän sama kuin sosiaalityössä - keskitytään ihmisen mahdollisuuksiin toimia. Mä itse olen hyvin puolueellinen ja vierastan noita sosiaalitieteitä. Psykka ja sos.tiede ovat historiallisesti olleet vähän tukkanuottasillakin ja mun henk.koht. mielipide on se, että sosiaalityössä teoriapohja on vähän outo. Nyt olen opiskellut erityispedagogiikka joka on monitieteellistä. Mulla menee aina kylmiä väreitä kun luen sosiaalityön näkökulmaa oppimispulmiin. Niissä korostuu sellainen "voi karmeeta kun on ylisukupolvista juopottelua ja aina vaan vaikeampaa, täytyy koko ajan ottaa enemmän huostaan ja lapset on ihan piloilla, ei niistä hyvä tule, rikollista porukkaa". Kantsii muistaa, että sosiaalialanlaitokset pyörii sen varassa, että ne saa rahaa sijoitetuista lapsista. Jotenkin kiero yhtälö. Aika vähän on itsekriittisiä puheenvuoroja sosiaalipuolella, kun taas psykassa se on ihan osa normaalia raportointia ja kirjoittamista, että tuodaan esiin myös kritiikkiä omaa työtä/tutkimusta kohtaan ja että kuinka se ei ehkä ole kaikenkattavaa. Tämä puuttuu aika pitkälti sosiaalitieteistä jotka tykkää toitottaa torveaan. Kun oppimisvaikeuksia katsotaan psykologisesta näkökulmasta, niin mun mielestä siinä arvostetaan enemmän yksilöä ja annetaan tälle liikkumavaraa ja mahdollisuuksia/uskoa tulevaan, siinä pyritään aidosti ratkomaan ongelmatilanteita.

Sitten taas psykiatrinen sairaanhoito, siitä mulla on tullut aika myönteinen kuva. Pääsevät monenlaisiin tehtäviin etenemään esimerkiksi järjestöihin jonkun neurologisen pulman erityisasiantuntijoiksi suht samalla tavalla kuin psykologitkin. Terapeutiksi voi kouluttautua. Heillä on varmaan se biologinen puoli vähän korostunut. Pikkusen ohuita ajatuksia laajemmasta ihmistuntemuksesta olen tavannut. Esimerkiksi että luokitellaan ihmisiä ja vedetään pitkälle johtopäätöksiä tyyliin "kun tuo on juristi, niin hän on tietenkin hyvin määräilevä". Ja myös sellaista, että innostutaan uusista psykan tutkimustuloksista tajuamatta mihin sijoittaa ne kokonaisuudessa. Mutta tietty nämä havainnot perustuu vain muutamaan ihmiseen. Siis mulle jäänyt se kuva, että psyk.sairaanhoitajien ihmistuntemuksen vahvin alue on biologiassa ja käytännön tasolla että miten eri tavoin mielisairaat käyttäytyvät ja että heillä on hyviä uralla etenemisen mahdollisuuksia.

Mä mietin myös tilastotieteen merkitystä tänä vuonna. Jotenkin uskoisin, että jollain lailla se pysyy hakijoita erottelevana asiana. Viime vuonnakin tosiaan olis voinut luulla, että tilaston merkitys on pienempi kuin ennen, kun tilastokirjaa ei ollu enää vaatimuksissa, mutta keväällä julkaistu ennakkomateriaali oli melkein sama kun se kirja. Löysin psykologian opiskelijan aika hyvän blogin tästä aiheesta, niin jos joku muu haluaa lukaista, niin tässä linkki siihen.

https://www.viktoriavalmennus.fi/post/ajatuksia-tulevasta-p%C3%A4%C3%A4…

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin myös tilastotieteen merkitystä tänä vuonna. Jotenkin uskoisin, että jollain lailla se pysyy hakijoita erottelevana asiana. Viime vuonnakin tosiaan olis voinut luulla, että tilaston merkitys on pienempi kuin ennen, kun tilastokirjaa ei ollu enää vaatimuksissa, mutta keväällä julkaistu ennakkomateriaali oli melkein sama kun se kirja. Löysin psykologian opiskelijan aika hyvän blogin tästä aiheesta, niin jos joku muu haluaa lukaista, niin tässä linkki siihen.

Tilaston merkitys tulee 99 % varmuudella pysymään samana, koska se erottelee hakijat parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Olisin tilaamassa Valmennuskeskukselta valmennuskurssia ja kyselisin olisiko muita innokkaita ostamassa samalta järjestäjältä kurssia? Mietin, että saisi vähän hintaa alaspäin frendialen kautta :

Minä olisin mahdollisesti kiinnostunut.

Kiva kuulla! Onko sulla sähköpostia, johon voisin pistää viestiä asian tiimoilta? :) 

Vierailija kirjoitti:

twi harkitsin psykalle hakemista mutta minulla ei ole oman päättelyni mukaan välttämättä juurikaan mahdollisuuksia joten koska minua kiinnostaa vain mahdollisimman laaja ihmisten psyykkistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkastelemaan pyrkivä koulutus, Olenkin siis miettinyt että mitä muita koulutuksia voisi olla onko ideoita?

Itse olen miettinyt vaikkapa sosionomi amk mielenterveys-yamk ja psykoterapeutti tai sama sosiaalityön kautta.. Jos joku sai selvää onko jotain muita ehdotuksia tavoitteena olisi saada siis pohjakoulutus jolle rakentaa mahdollisimman laaja ihmisen hyvinvointiin keskittyvä osaaminen ei tehdä kaikkea yhdellä tutkinnolla.

Miksei sulla ois juurikaan mahdollisuuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen yhden kerran ollut kokeessa ja kämmäsin oikein kunnolla, kun jäin loogista tehtävää pähkylöimään. Tuntui, että se eteni niin hyvin ja sitten iski paniikki kun aikaa olikin mennyt tuhottomasti ja huomasin, että se oli ihan pielessä. Mun täytyy miettiä strategiat uusiksi tälle kerralle.

Mä otin tälle vuodelle strategian, jossa tein artikkelikysymykset ensin ja päätin, että kulutan niihin tietyn ajan. Seurasin vähän väliä kellosta, että kuinka paljon aikaa oli jäljellä. Kun artikkelikysymykset oli tehty, siirryin tilasto-osioon. Tarkistin jo niitä tehtäviä tehdessä, että lasku menee oikein: näppäilin vaikeammat asiat kahteen kertaan. Viimeisenä tein loogiset päättelyt joista vähän alle puolet jouduin tekemään arvaamalla kun tarkistin vielä artikkeli- ja tilaston monivalintakysymykset. Kokeesta sain täydet skaalatut pisteet, joten mulle tää strategia toimi todella hyvin. Musta oli ehkä tärkeintä, etten kuluttanut artikkeleihin paljon aikaa, toisin kuin viime vuonna jollon mun suurin virheeni oli se, että käytin ajan huonosti.

Mulla oli tasan sama taktiikka tän vuoden kokeessa, mutta en päässyt sisään koska artikkelikysymykset kusin aika pahasti juurikin siksi että otin ne ekaksi ja tein ne kiireellä kun en ollut varma miten paljon aikaa niihin viitsii käyttää, enkä palannut niitä sitten enää tarkistamaan. :D Itseni olisi kannattanut aloittaa matikasta varmaan kun osasin sen paremmin.