Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa alkaa näkyä noi todisvalintojen tilanne oli opintopolussa?

27.5

Ei ois vissii kannattanu kirjottaa kieliä. Psyka ois toinen tutkinto joten en aatellu et koskaa pääsisin ensikertalaisten todistussisäänpääsystä "nauttimaan".

Arvosanat Psyka E Matikka M Enkku E Äikkä M ja sitten lyhyt espanja L joka otetaan huomioon ihan viimesenä vaan tossa reaalivalinnassa. Ei taida päästä, vai mitä sanotte?

Tää on kyllä tuskasta yrittää lukea lukion kursseja kymmenen vuoden takaa ja samalla miettiä joka hetki että on sillä ja rajalla, että pääsis todistuksella sisään 🙈 yritä tässä nyt motivoida itteäs. Ite otan tän toisaalta hyödyllisenä kertauskurssina, vaikka en pääsi sisään. Tilaston perusteetkin on varsin syvällisesti hallussa. Opettavaiset pari kuukautta siis ainakin

Ensikertalaiskiintiötä olisi pitänyt pienentää. Jo toisen tutkinnon suorittaneena joudun hakemaan vanhoilla papereilla joita en tietenkään lähtenyt korottamaan, koska vain ensikertalaisten todistukset piti alunperin huomioida. No, pitänee toivoa että psykan L, äikän M ja matikan M riittää ainereaalivalinnassa Joensuuhun, jota pidän kyllä hyvin epätodennäköisenä kiintiön jälkeisillä paikoilla. Harmittaa ja ärsyttää, mutta ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ois vissii kannattanu kirjottaa kieliä. Psyka ois toinen tutkinto joten en aatellu et koskaa pääsisin ensikertalaisten todistussisäänpääsystä "nauttimaan".

Arvosanat Psyka E Matikka M Enkku E Äikkä M ja sitten lyhyt espanja L joka otetaan huomioon ihan viimesenä vaan tossa reaalivalinnassa. Ei taida päästä, vai mitä sanotte?

Ei sun espanjaa katsota ollenkaan, kun putoat jo reaalikimpuissa veks.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomissa luki: ”Psykologian kohdalla on varsin tarkkaan laskettu aikaisempien vuosien perusteella, minkälaisilla profiileilla meille on päästy sisään. Toinen vaihe joudutaan järjestämään joka tapauksessa. Olemme yrittäneet löytää ratkaisun, joissa voidaan olla varmoja, että tekniset ratkaisut toimivat ja hakijoiden oikeusturvaa rikotaan mahdollisimman vähän.”

Veikkaan, että erityisesti toi ainereaalivalinta on tämän profiloinnin hedelmiä. Pitkän ja lyhyen matikan arvosanoja ei varmaan ole eroteltu siinä, koska on havaittu, että pitkä matikka ei ehkä korreloi valintakoemenestyksen kanssa. Psykalle hakee varmaan paljon lyhyen matikan opiskelijoita ja lyhyen kurssithan hieman eroavatkin aiheiltaan pitkästä matikasta (Eikös mm. Tilasto puutu pitkästä matikasta vai kuis se oli?). Lisäksi kun nämä uudistukset tuli yllätyksenä, niin etenkään ei-ensikertalaiset hakijat eivät ole voineet varautua kirjoittamalla pitkää matikkaa

Ainereaalihan vetää lopullisesti maton jalkojen alta, kun pitkä ja lyhyt arvotetaan samaksi, vaikka pitkä on vaativampaa ja siinä menestyminen on vaikeampaa!

Normaali todistusvalintakin alleviivaa siitä, että pitkän matikan lukeminen on tyhmä, jos siitä ei saa vähintään E. Piste-erot matalammissa arvosanoissa matikoiden välillä on liian pienet koko yliopistovalinnassa, esim. lyhyen B:llä saa enemmän pisteitä kuin pitkän A:lla. Pitkää kuitenkin lähtee yleensä lukemaan vähintään kasin oppilaat yläasteelta, ja kyllä sellaisen luulisi lyhyttä matikkaa oppivan paremmin kuin B:n verran.

On tilaston kurssi pitkässäkin.

Lyhyt matikka on ihan riittävä tausta psykalle. Vähän rumasti sanottuna tilastoa lukevat ne, jotka eivät osaa matikkaa. Matikan osaamisesta on kyllä kovasti hyötyä tilastossakin, sitä osaamalla voi tehdä mielenkiintoisempia juttuja. Tuleeko lyhyessä matikassa nykyään integraali?

terv. yksi, jonka olisi kannattanut lukea lyhyttä matikkaa pitkän sijasta

Jännittää kirjoitti:

Tää on kyllä tuskasta yrittää lukea lukion kursseja kymmenen vuoden takaa ja samalla miettiä joka hetki että on sillä ja rajalla, että pääsis todistuksella sisään 🙈 yritä tässä nyt motivoida itteäs. Ite otan tän toisaalta hyödyllisenä kertauskurssina, vaikka en pääsi sisään. Tilaston perusteetkin on varsin syvällisesti hallussa. Opettavaiset pari kuukautta siis ainakin

Mitkä pisteet sulla siis tulis todistusvalinnassa ja ainereaalissa?

Pieni äänestys tähän väliin!

Yläpeukku: todistuspisteeni ovat yli 130

Alapeukku: todistuspisteeni ovat alle 130

Vierailija kirjoitti:

Ei ois vissii kannattanu kirjottaa kieliä. Psyka ois toinen tutkinto joten en aatellu et koskaa pääsisin ensikertalaisten todistussisäänpääsystä "nauttimaan".

Arvosanat Psyka E Matikka M Enkku E Äikkä M ja sitten lyhyt espanja L joka otetaan huomioon ihan viimesenä vaan tossa reaalivalinnassa. Ei taida päästä, vai mitä sanotte?

En usko että pääsee, mutta pidetään peukkuja! Kuitenkin psykan L:n kirjoittaneita pyrkii varmasti alalle paljon. En ihmettelisi vaikka kaikki ainereaalilla valitut olisivat sen L:n kirjoittaneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomissa luki: ”Psykologian kohdalla on varsin tarkkaan laskettu aikaisempien vuosien perusteella, minkälaisilla profiileilla meille on päästy sisään. Toinen vaihe joudutaan järjestämään joka tapauksessa. Olemme yrittäneet löytää ratkaisun, joissa voidaan olla varmoja, että tekniset ratkaisut toimivat ja hakijoiden oikeusturvaa rikotaan mahdollisimman vähän.”

Veikkaan, että erityisesti toi ainereaalivalinta on tämän profiloinnin hedelmiä. Pitkän ja lyhyen matikan arvosanoja ei varmaan ole eroteltu siinä, koska on havaittu, että pitkä matikka ei ehkä korreloi valintakoemenestyksen kanssa. Psykalle hakee varmaan paljon lyhyen matikan opiskelijoita ja lyhyen kurssithan hieman eroavatkin aiheiltaan pitkästä matikasta (Eikös mm. Tilasto puutu pitkästä matikasta vai kuis se oli?). Lisäksi kun nämä uudistukset tuli yllätyksenä, niin etenkään ei-ensikertalaiset hakijat eivät ole voineet varautua kirjoittamalla pitkää matikkaa

Ainereaalihan vetää lopullisesti maton jalkojen alta, kun pitkä ja lyhyt arvotetaan samaksi, vaikka pitkä on vaativampaa ja siinä menestyminen on vaikeampaa!

Normaali todistusvalintakin alleviivaa siitä, että pitkän matikan lukeminen on tyhmä, jos siitä ei saa vähintään E. Piste-erot matalammissa arvosanoissa matikoiden välillä on liian pienet koko yliopistovalinnassa, esim. lyhyen B:llä saa enemmän pisteitä kuin pitkän A:lla. Pitkää kuitenkin lähtee yleensä lukemaan vähintään kasin oppilaat yläasteelta, ja kyllä sellaisen luulisi lyhyttä matikkaa oppivan paremmin kuin B:n verran.

On tilaston kurssi pitkässäkin.

Lyhyt matikka on ihan riittävä tausta psykalle. Vähän rumasti sanottuna tilastoa lukevat ne, jotka eivät osaa matikkaa. Matikan osaamisesta on kyllä kovasti hyötyä tilastossakin, sitä osaamalla voi tehdä mielenkiintoisempia juttuja. Tuleeko lyhyessä matikassa nykyään integraali?

terv. yksi, jonka olisi kannattanut lukea lyhyttä matikkaa pitkän sijasta

Näissä uusissa kriteereissä menestyminen on joka tapauksessa paljolti arpapeliä kaikille, koska kukaan ei voinut tietää, mihin aineisiin olisi pitänyt panostaa, etenkään ei-ensikertalaiset. Tuossahan tavallaan hypätään matikan arvosanat yli ja katsotaan seuraavaa arvosanaa, jos kahdella hakijalla on sama arvosana matikassa. Luulen, että ideana on ollut saada hieman monipuolisempaa osaamista.

Toiseksi monet lyhyen matikan opiskelijat ovat sellaisia, että valitsivat lyhyen, koska ovat laajasti kiinnostuneita ja pitkä matikka veisi suhteettoman paljon aikaa muilta aineilta. Tällaisilla ihmisillä voi esim olla kirjoitettuna ylimääräisiä aineita, mutta niistä yksittäiset arvosanat eivät ole huippuja. Tällaisesta laajasta kiinnostuksesta voi olla hyötyä psykologiassakin.

Luonnontieteet korostuvat yo-pohjaisissa valinnoissa muuten ja pitkän kirjottaneilla on paremmat mahdollisuudet todistusvalinnassa.

Pitkää matikkaa lukevat lisäksi enemmän sellaiset, jotka muutenkin onnekkaassa asemassa ovat heti lukion alussa tienneet, minne hakevat tai (yleensä koulutetut) vanhemmat painostaneet lukemaan ja hakemaan tietyille aloille. Paljon on niitä, jotka eivät tiedä lukion loputtuakaan, mihin hakisivat.

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Jos nyt oikein tulkitsin tuota Vipusen BI-raporttia (minä pidän enemmän numeroista, joista voin itse laskea varmasti sen mitä tarkoitin), oli psykalle viime vuonna hakeneiden vuoden 2010 jälkeen kirjoittaneiden psykan kirjoituksen keskiarvo 6,12 (L=7, E=6). Yhteispisteillä päässeillä se oli 6,53 ja koepisteillä 6,18.

Luvut saa ulos myös yliopistokohtaisesti, jos jotakuta kiinnostaa lähemmin.

https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomissa luki: ”Psykologian kohdalla on varsin tarkkaan laskettu aikaisempien vuosien perusteella, minkälaisilla profiileilla meille on päästy sisään. Toinen vaihe joudutaan järjestämään joka tapauksessa. Olemme yrittäneet löytää ratkaisun, joissa voidaan olla varmoja, että tekniset ratkaisut toimivat ja hakijoiden oikeusturvaa rikotaan mahdollisimman vähän.”

Veikkaan, että erityisesti toi ainereaalivalinta on tämän profiloinnin hedelmiä. Pitkän ja lyhyen matikan arvosanoja ei varmaan ole eroteltu siinä, koska on havaittu, että pitkä matikka ei ehkä korreloi valintakoemenestyksen kanssa. Psykalle hakee varmaan paljon lyhyen matikan opiskelijoita ja lyhyen kurssithan hieman eroavatkin aiheiltaan pitkästä matikasta (Eikös mm. Tilasto puutu pitkästä matikasta vai kuis se oli?). Lisäksi kun nämä uudistukset tuli yllätyksenä, niin etenkään ei-ensikertalaiset hakijat eivät ole voineet varautua kirjoittamalla pitkää matikkaa

Ainereaalihan vetää lopullisesti maton jalkojen alta, kun pitkä ja lyhyt arvotetaan samaksi, vaikka pitkä on vaativampaa ja siinä menestyminen on vaikeampaa!

Normaali todistusvalintakin alleviivaa siitä, että pitkän matikan lukeminen on tyhmä, jos siitä ei saa vähintään E. Piste-erot matalammissa arvosanoissa matikoiden välillä on liian pienet koko yliopistovalinnassa, esim. lyhyen B:llä saa enemmän pisteitä kuin pitkän A:lla. Pitkää kuitenkin lähtee yleensä lukemaan vähintään kasin oppilaat yläasteelta, ja kyllä sellaisen luulisi lyhyttä matikkaa oppivan paremmin kuin B:n verran.

On tilaston kurssi pitkässäkin.

Lyhyt matikka on ihan riittävä tausta psykalle. Vähän rumasti sanottuna tilastoa lukevat ne, jotka eivät osaa matikkaa. Matikan osaamisesta on kyllä kovasti hyötyä tilastossakin, sitä osaamalla voi tehdä mielenkiintoisempia juttuja. Tuleeko lyhyessä matikassa nykyään integraali?

terv. yksi, jonka olisi kannattanut lukea lyhyttä matikkaa pitkän sijasta

Näissä uusissa kriteereissä menestyminen on joka tapauksessa paljolti arpapeliä kaikille, koska kukaan ei voinut tietää, mihin aineisiin olisi pitänyt panostaa, etenkään ei-ensikertalaiset. Tuossahan tavallaan hypätään matikan arvosanat yli ja katsotaan seuraavaa arvosanaa, jos kahdella hakijalla on sama arvosana matikassa. Luulen, että ideana on ollut saada hieman monipuolisempaa osaamista.

Toiseksi monet lyhyen matikan opiskelijat ovat sellaisia, että valitsivat lyhyen, koska ovat laajasti kiinnostuneita ja pitkä matikka veisi suhteettoman paljon aikaa muilta aineilta. Tällaisilla ihmisillä voi esim olla kirjoitettuna ylimääräisiä aineita, mutta niistä yksittäiset arvosanat eivät ole huippuja. Tällaisesta laajasta kiinnostuksesta voi olla hyötyä psykologiassakin.

Luonnontieteet korostuvat yo-pohjaisissa valinnoissa muuten ja pitkän kirjottaneilla on paremmat mahdollisuudet todistusvalinnassa.

Pitkää matikkaa lukevat lisäksi enemmän sellaiset, jotka muutenkin onnekkaassa asemassa ovat heti lukion alussa tienneet, minne hakevat tai (yleensä koulutetut) vanhemmat painostaneet lukemaan ja hakemaan tietyille aloille. Paljon on niitä, jotka eivät tiedä lukion loputtuakaan, mihin hakisivat.

Lisään vielä omaan kommenttiini, että olisihan voinut olla niinkin, ettei matikan arvosanaa ollenkaan katottaisi. Silloinkin olisit ”turhaan” kirjoittanut pitkän matikan. Toisaalta psykalla tarvitaan varmaan matikkaa, mutta ei ydinfysiikkaa näin kärjistäen ilmaistuna. Lyhyen matikan hyvä arvosana siis on ehkä riittävä, mutta jokseenkin tärkeä, osaamisen vähimmäistaso psykalaiselle.

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Ei sinun tarvitse olettaa noin paljon, kun tähän on faktaakin tarjolla. Tuossa karkealla tasolla https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid… ja tekstissä sekä ylempänä olevassa viestissä olevassa linkissä (sama) näkee vielä tarkemmin. Olit siinä oikeassa, että menestyneimmät hakevat lääkikseen, mutta kakkosena killuu ylläri ylläri psyka.

Muistithan huomioida, että hakijoita on useampaa vuosikertaa, joten hakijoilla on E/L merkittävästi todennäköisemmin kuin 20 %, mikä on E/L määrä per kirjoituskerta. Hyvät arvosanat myös kasautuvat samoille henkilöille, ne eivät jakaudu tasaisesti.

Muista myös sukupuolijakauma: vaikka lääkis naisistuu vauhdilla, on siellä huomattavasti enemmän miehiä kuin psykalla. Kirjoituksissa on myös jonkin verran sukupuolittuneisuutta, ja näppituntumalta sanoisin, että hyvät äikän arvosanat tulevat useammin naiselle kuin miehelle.

Laskin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeneen opinto-ohjaajan arvio oli, että ainereaalissa tarvitaan psykan L ja äidinkielen L, että pääsee.

Mihin kouluun? Oliko opo pk-seudulta? Pk-seudutulaisilla voi olla vinoutunut näkökulma, koska selvästi suurin osa suomen L:stä kirjoitetaan siellä ja siellä on muutenkin kovimman tasoiset lukiot yo-todistuksia vertailtaessa.

Ainereaalin hyvät pisteet jokseenkin korreloivat todistusvalinnan hyviin pisteisiin. Niinpä osa ainereaalin ”kilpailijoista” pääsee sisään todistusvalinnassa, jolloin todennäköisyys päästä LE-papereilla ainereaalivalinnassa kasvaa.

Useamman L:n paperit eivät ole Suomessa kovin todennäköisiä ja se, että ne pari L sattuu olemaan juuri psyka ja äikkä, on vielä epätodennäköisempää. Luultavasti eniten L:iä kirjoittaneita hakee enemmän mm lääkikseen.

Laskin tilasto-oppeja hyödyntäen todennäköisyysksiä päästä sisällä, jos LE ainereaalissa. Tausta-oletukset piti valitettavasti tehdä tosi raa’alla kädellä ja haastavaa esim arvioida kuinka vinot jakaumat psykalle hakevien arvosanajakaumat ovat verrattuna muihin aloihin tai kouluihin tai niihin, jotka eivät hae jatko-opiskelupaikkaa. Paljon riippuu ihan siitä, millaista porukkaa juuri tänä vuonna on sattunut mihinkin kouluun hakemaan.

Ensikertalaiselle luulen että LE-papereilla pääsisi osa joihinkin kouluihin. Ei-ensikertalaisille esim Turku ja Tampere, jonne otetaan tosi vähän, lienee hyvin epätodennäköistä. Jyväskylään ja Joensuuhun ehkä joitain LE-papereita otetaan ainereaalivalinnassa. Kiinnostavaa nähdä kuinka hyvin laskelmani osuivat oikeaan

Opo on varmaan myös mieluummin pessimisti kuin optimisti, jotta oppilaiden pääsykoelukumotivaatio ei häirintyisi tyhjistä toiveista

Osaako joku sanoa, onko mahdollista päästä todistusvalinnalla sisään kandivaiheeseen kun ensimmäisenä hakukohteena maisteriopinnot, jonne otetaan sisään pelkästään pääsykokeella? 

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, onko mahdollista päästä todistusvalinnalla sisään kandivaiheeseen kun ensimmäisenä hakukohteena maisteriopinnot, jonne otetaan sisään pelkästään pääsykokeella? 

Luulisin, mutta en tietenkään ole varma. Kyllähän muutenkin kai voi ottaa alemman toiveen vastaan ja jättää menemättä kokeeseen, jos pääsee todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, onko mahdollista päästä todistusvalinnalla sisään kandivaiheeseen kun ensimmäisenä hakukohteena maisteriopinnot, jonne otetaan sisään pelkästään pääsykokeella? 

On, ovat täysin erilliset hakukohteet.

Jos niin käy, osallistuisin varmuuden vuoksi pääsykokeeseen (vaikka kokonaan lukematta, kyllähän sitä kaikki muu paitsi fysiikka pitäisi luonnostaan osata), ettei vaan tule mitään sanomista hausta luopumisesta.

Äikkä L 33,0  E  27,5 

Psykologia   L  34,0  E 28,3 

matematii9kka pitkä L 36,1  E  30 

        "   lyhyt L 28,3 E 23,6 

pitkä kieli  L 28,3   E 23,6 

keskipitkä  L 25,1  E 20,9 

lyhyt   L 22,6   E  18,9 

Fysiikka L 26,5   E  20,4

Uskonto L 24,5  E  22,01 

Biologia L 22,4   E 18,6 

Historia  L 24,5  E  20,4 

jne