Lue keskustelun säännöt.
Maistraatti häät on itsekkäät
26.06.2019 |
Tyttäreni meni maistraatissa vihille. Kiva selittää isomummulle ja muulle suvulle, että häitä ei nyt sitten tulekaan. Minusta tuo on aika itsekästä. Häät ja muut vastaavat ilon juhlat ovat niitä hetkiä, jotka lämmittävät mieltä aina vanhuusvuosille asti. Maistraatti häät varastavat nuo muistot muilta, koska ei viitsitty nähdä vaivaa kunnon häihin. Ei tarvitse olla mitkään ökyhäät, ihan perus riittää, ne muistot ovat kuitenkin tärkeintä.
Kommentit (103)
Häät kai ne maistraattihäätkin on, naimisiinhan siinä mennään. Vaikka olisivat menneet naimisiin kirkossa niin mistä oletat, että olisivat pitäneen siltikään mitään hääjuhlaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole muuten koskaan nähnyt yhdenkään "maistraattipariskunnan" kestävän muutamaa vuotta kauempaa. Jos ei edes häihin viitsitä panostaa, niin ei kyllä sitten muuhunkaan suhteessa.
Terv. Vaimo, Äiti ja Uskovainen
Maistraattihäät eivät estä panostamista häihin. Kirkossa vihkiminenkään ei toisaalta vaadi juhlia tai panostamista.
Voithan sä järjestää syömingit tms. koko suvulle ja kutsua nuoren parin mukaan. Siinä teette yhteisiä muistoja, yhdessä.. Ettekä niinkään vikisis seläntakana omasta lapsesta.
Näin mun äiti toimi, kun sisko "karkas" vihille ja mummot jäi ilman hääjuhlaa. Olivat tyytyväisiä jälkikäteen järjestetystä ruokailusta, että saivat jotenkin juhlistaa uutta liittoa ja saivat antaa kirjekuoria. Se oli kiva tilaisuus ja hemmetikseen rennosti otettiin kaikki. Ei pönötystä.
Vierailija kirjoitti:
En ole muuten koskaan nähnyt yhdenkään "maistraattipariskunnan" kestävän muutamaa vuotta kauempaa. Jos ei edes häihin viitsitä panostaa, niin ei kyllä sitten muuhunkaan suhteessa.
Terv. Vaimo, Äiti ja Uskovainen
Älä jaksa. Liiton pituus ei tosiaan korreloi mitenkään siihen, onko vihitty kirkossa vai maistraatissa.
terv. nimim. Yhdessä 26 vuotta, maistraattivihkiminen 18 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heilläkö ei siis ollut edes hääjuhlaa? Siinä tapauksessa miettisin ihan omaa käytöstäni. Jos välit sukuun on hyvät ja sukulaiset mukavia, niin tekeehän sitä mieli juhlistaa jotenkin. Jos taas lähisuku ei osaa käyttäytyä hääparia kohtaan kauniisti, niin "salaa" naimisiin meneminen saattaa olla ainoa vaihtoehto.
No me mentiin maistraatissa naimisiin, eikä pidetty mitään juhlia. Välit läheiset ja hyvät sukulaisiin, joten siitä ei ollut kiinni. Kukaan ei vetänyt hernettä nenään. Emme kumpikaan ole "juhlijatyyppiä". Lisäksi rakensimme taloa, joten niille rahoille, jotka olisimme käyttäneet juhliin oli kyllä olemassa tarpeellisempi kohde. Eli ihan käytännön, järki-, talous- ym. syistä juhlat voi jättää juhlimatta. Aina ei ole kyse mistään henkilökohtaisesta. Turha siis pahoittaa mieltään.
No tietenkin voi noinkin tehdä. Itsekin inhoan (omia) juhliani, joten jos joskus menisin naimisiin niin todennäköisesti korkeintaan lapseni olisivat paikalla. Tuo nyt oli tuollainen heitto, kun ap ei kovin rakastettavalta tai rakastavalta vanhemmalta vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole muuten koskaan nähnyt yhdenkään "maistraattipariskunnan" kestävän muutamaa vuotta kauempaa. Jos ei edes häihin viitsitä panostaa, niin ei kyllä sitten muuhunkaan suhteessa.
Terv. Vaimo, Äiti ja Uskovainen
Me ollaan oltu naimisissa nyt 23 vuotta (yhdessä 26v), siskoni 9 vuotta naimisissa, anoppi meni uudestaan naimisiin myös maistraatissa kuusi vuotta sitten... Onhan näitä, mutta tässä rakkaimmat maistraattiliitot.
Kaikki piihpahdettiin maistraatissa naimissa, ei juhlia. Meidän kohdalla vielä, että lähdettiin maistraatista suoraan reppureissulle useammaksi vuodeksi.. Meni useita vuosia ennenkuin joku hoksas, että ollaan naimisissakin jo.
N47
Alkukesästä olin häissä, joissa pari vihittiin maistraatissa. Meitä oli siellä 4 vierasta. Sitten mentiin syömään ravintolaan (hääpari tarjosi) ja sinne tuli n. 10 vierasta lisää meidän 4 lisäksi. Hääparin parhaita ystäviä. Oli tosi mukavat juhlat! Paljon kuvia otettiin, joita sitten jaettiin myös hääparille, joka teetti niistä parhaita otoksia ja antoivat vanhemmilleen ym. Ei ole kuulunut, että vanhemmat tai mummot olisivat loukkaantuneet (morsian mun paras ystävä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole muuten koskaan nähnyt yhdenkään "maistraattipariskunnan" kestävän muutamaa vuotta kauempaa. Jos ei edes häihin viitsitä panostaa, niin ei kyllä sitten muuhunkaan suhteessa.
Terv. Vaimo, Äiti ja Uskovainen
Älä jaksa. Liiton pituus ei tosiaan korreloi mitenkään siihen, onko vihitty kirkossa vai maistraatissa.
terv. nimim. Yhdessä 26 vuotta, maistraattivihkiminen 18 vuotta sitten.
Juu, tai onko aviossa ollenkaan. Meidän sukua kun katsoo, niin taitaa olla pisimmät ja onnellisimmat suhteet niillä, jotka eivät ole naimisiin menneet ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joskus pääsen naimisiin. Menen maistraatissa. Kahdestaan miehen kanssa. Todistajat talon puolesta. Juhlia ei pidetä. Jonnekkin reissuun voitais ehkä lähteä.
Minä en juhlia kaipaa. En halua olla keskipisteenä. Naimisiin haluan syvällisen sitoumuksen vuoksi.Sinullekin voisi tehdä hyvää kohdata sosiaaliset pelkosi huomion keskipisteenä olemisesta, ainaisen pakenemisen sijaan. Tuo ei ole hyvä syy riistää suvultasi juhlien iloa.
No minä en ainakaan aio pilata omaa hääpäivääni sen kohtaamiseen niiden ihmisen keskellä joista en pidä.
T. Toinen jota ei kiinnosta olla juhlien keskipiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Loukkaantuisin, jos tyttäreni menisi naimisiin kertomatta minulle. Kyllä mä haluaisin nauttia lapseni onnesta ja juhlia sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kummankaan suku edes tiedä että ollaan oltu naimisissa 7-vuotta, maistraatissa mentiin. Siinähän mummot pohtii että koska on häät. :D
Mitä iloa tuollaisesta pimittämisestä on? Me ei pidetty hääjuhlia, mutta kerrottiin kyllä avoimesti naimisiin menosta.
Koska se on meidän kahden välinen asia eikä kuulu kenellekkään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kummankaan suku edes tiedä että ollaan oltu naimisissa 7-vuotta, maistraatissa mentiin. Siinähän mummot pohtii että koska on häät. :D
Miksi salaatte asiaa? Häpeättekö sitä? Tiedän laisenne ihmistyypin ja en viihtyisi hetkeäkään seurassanne.
Odotahan ap, kun lastenhoitajaa tarvitaan, kyllä sinut muistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut kiitollinen jokaisesta tuttavaparista, jotka menee ns. salaa naimisiin tai kahden kesken kirkossa tai maistraatissa.
Ei tarvitse sitä järkyttävää polttarihöpötystä ja häitä ja niitä "itsensä näköisiä tusinajuhlia"
Oma tyttö aikoi kuulemma mennä samalla tavalla naimisiin (jos joskus menee), kuten vanhempansakin. Eli maistraatissa ja kaksi todistajaa. Kirkossa ei menty, koska en ole kuulunut kirkkoon rippikoulun jälkeen ja koska en ole uskovainen, en nähnyt mitään mieltä siinä, että liityn takaisin kirkkoon, että minut voidaan vihkissä jossain kirkon alttarilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kummankaan suku edes tiedä että ollaan oltu naimisissa 7-vuotta, maistraatissa mentiin. Siinähän mummot pohtii että koska on häät. :D
Miksi salaatte asiaa? Häpeättekö sitä? Tiedän laisenne ihmistyypin ja en viihtyisi hetkeäkään seurassanne.
Ei ole kukaan sattunut kysymään asiaa, ainoat kysymykset ovat olleet "koskas häitä tanssitaan?". Emme salaile, jos joku työpaikalla tms. kysyy "oletko naimisissa" vastaan kyllä. Sormuksia emme jaksa käyttää koska työskentelemme molemmat alalla joissa niitä ei saa käyttää.
Järjestä itse vaan omat juhlasi.
Minusta on sangen huvittavaa, että joku loukkaantuu siitä, että joku toinen ei pidä juhlia :D
No joo tämä aloitushan oli vain kapinen trolli, mutta valitettavasti tuollaisiakin ihmisiä on olemassa.
Sitäpaitsi häät on yli 90 prosentille häävieraista sellaista pakkopullaa, että ei niistä kyllä valtaosalle mitään unohtumattomia muistoja jää, kuin korkeintaan negatiivisessa mielessä eponnistuneiden järjestelyjen muodossa. Itse olen onneksi onnistunut laistamaan kyseiset pakkopippalot jo vuosikymmenien ajan ja olen joutunut vierailemaan koko elämäni aikana vain neljissä häissä, joista muistoja on vain yksistä, joissa järjestelyt meni totaalisesti pieleen.
Kai tämä oli provo? Me mentiin maistraatissa naimisiin sen suuremmin siitä huutelematta. Vanhempamme (kummankin äidit) toimivat todistajina. Sen jälkeen syötiin useamman ruokalajin illallinen Michelin ravintolassa, jonka jälkeen lähdimme mieheni kanssa hotelliin hääyöksi. Lämpimät muistot meille siitä jäivät, eikä tietääkseni kukaan sukulaisemme mitenkään nyrpistellyt valinnastamme nokkaansa.
No ovathan ne ihan parin oma asia, eli ne saavatkin olla itsekkäät :D
Tämä on yksi niistä asioista joissa itsekkyys on ihan ok.
Isi ja äiti on ainakin edelleen naimisissa, vaikka maistraatissa menivätkin naimisiin. Isi luterilainen ja äiti ortodoksi.