Täällä ollut paljon tyttöjen ylikiltteydestä - olen esimerkki siitä! Paljon hankaluuksia elämässä sen vuoksi
Olisi mukava saada vertaistukea saman kokeneilta. Eikä ole mitenkään tarkoitus haukkua toista sukupuolta, ei tämä heidän vika ole.
Lapsuus meni siinä, että koin aina olevani huonompi ja vähemmän tärkeä kuin veljeni, olen siis nainen!
Minulle ei annettu mitään, kuljin veljien vanhoissa vaatteissa jne.. Veljille kustannettiin motocros-harrastukset jne..
Sen lisäksi en uskaltanut pitää puoliani, tämä johti siihen että minua on käytetty hyväksi monellatapaa liiallisen kiltteyden takia. Olin helppo näkymätön lapsi kotona, opin siihen, että MINÄ en ole ansainnut mitään, minuutta ei ollut, muut muokkasivat minusta mieleisensä! Tein niinkuin toiset halusivat :( Joskus kun yritin olla omaa mieltä, että "ei nyt käy" tms, niin minut ylipuhuttiin tekemään toisten mieliksi! Nyt kun mietin asiaa, niin eihän MINULLA ole ollut mitään väliä, olen palvellut muiden tarpeita!
Siivosin, tiskasin käsin suurperheen tiskit päivittäin.... Noh jos jotain hyvää etsii, niin opinpahan tekemään.
Murrosiässä pelkäsin miehiä, en tiennyt miten olla heidän kanssaan, samalla hain epätoivoisesti huomiota, olin helppo uhri kun en kyennyt sanomaan "ei".
Jos joskus saan omia lapsia, niin tiedän, miten EN kasvata lapsiani.
Tämä on hinta jonka joutuu maksamaan siitä, aluksi. Sitten, kun itsetunto on kunnossa voi valita toisenlaisia ihmisiä ja ihmissuhteita.