Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaivaa miestä?
26.06.2019 |
Olen nyt ihan romuna täällä, kun en vain tajua mitään miehen ajatusmaailmasta. Olemme etäsuhteessa ja näemme harvoin. Nyt hän perui sovitun tapaamisen sellaisen syyn takia, joka on täysin hänestä itsestään riippuvainen. Loukkaannuin tietysti ja myönnän, että vedin asian todella dramaattiseksi ja jauhoin asiaa tooodella pitkään. Näin on tapahtunut ennenkin ja mielestäni minulla on oikeus olla pettynyt ja loukkaantunut, kun mies vain kuittaa asiat "mikä ongelma tässä nyt on". Tulee tunne, että hänelle on ihan yhdentekevää näemmekö vai emme.
Nyt jätin hänet kuitenkin rauhaan enkä enää pommita viesteillä, mutta mietin täällä nyt pääni puhki, mitä tästä nyt pitäisi ajatella. Mies ei halua nähdä eikä ymmärrä, miksi suutun perumisesta. Ei halua puhua asiasta. Kysyin, haluaako hän erota ja mikä minussa on vikana. Sanoo, että olen hyvä nainen ja minun pitäisi erota hänestä, koska hän ei ole tarpeeksi hyvä mies. Kuitenkin sanoo, että hän ei ole minua jättämässä vaan minun pitäisi se tehdä. Olen miettinyt toista naistakin, mutta on monta seikkaa, joiden perusteella voin olettaa, että ketään muuta ei ole. Jos miehellä on toinen nainen, en ymmärrä, miksi hän ei sitten vain reilusti sanoisi, että tämä on nyt tässä. Tai jos jostain muusta syystä haluaisi erota. Koko ajan vain hokee, ettei ole minulle tarpeeksi hyvä ja että minun pitäisi jättää ja miksen jätä häntä. Hän tietää, että pääsisi minusta helposti eroon, jos vaan sanoisi, että on löytänyt toisen tai loukkaisi minua esim haukkumalla tms. Mutta näin hän ei tee, vaan on äärettömän kohtelias ja hienotunteinen koko ajan ja sanoo, että olen hieno ihminen.
En ymmärrä, miksi tämä on näin vaikeaa, kun jatkuvasti tuntuu, että hän ei kuitenkaan halua olla kanssani.
Eli dramatisoinko tässä nyt vain liikaa, vai onko mies vain kertakaikkiaan niin munaton tai kaksinaamainen, ettei pysty pistämään juttua poikki?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä työpaikan ongelmia ja muuta raskasta täytyy sitten puida mihen kanssa niinä harvoina yhdessäolon hetkinä? Juttele niistä kavereittesi kanssa, jos täytyy, ja opettele ottamaan elämä kevyemmin. Raskasta analysoida koko ajan jotain.
Koska yleensä kumppanin kanssa jaetaan ne oman elämän asiat. Ja mistä muuten päättelit, että puhumme ainoastaan minun asioistani?
ap
TAi edes minun aloitteestani. Mies näistä kyllä enimmäkseen puhuu ja kyselee.
ap
Eikö kyseistä toimintamallia voi muuttaa, jos kerran se ei ole kummallekaan kivaa?
Miksi vääristelet sanomisiani? En ole missään sanonut, ettei se olisi kummallekaan kivaa. Pohdiskelin vain tuohon, kun joku kysyi, ovatko tapaamisemme uuvuttavia, jos miestä siksi ahdistaa. sanoin vain, että se saattaa ehkä tuntua uuvuttavalta, jos kaipaa ihan vain hiljaista aikaa. En ottanut kantaa, onko se sitä oikeasti. Omasta mielestäni se ei ole, mutta miehen ajatuksia en voi tietää ja niitä tässä nyt yritän pohtia. Mistä ihmeestä teit johtopäätöksesi?
ap
Sulla menee nyt pointti ohi. Jos teillä kerran on ongelmia, eikö kannata yrittää muuttaa asioita?
Tottakai. Sitähän tässä nyt yritänkin miettiä, mitä pitäisi muuttaa ja miten sen voisi tehdä. Mutta jos toinen kieltäytyy puhumasta, en voi mitään muuta kuin pähkäillä näitä tässä nyt itsekseni. Olen tässä nyt miettinyt omaa toimintaani, mitä siinä voisin muuttaa ja myös sitä, onko ainoa vaihtoehto eroaminen. Mitä muuta minun pitäisi mielestäsi nyt tehdä?
ap
Kyllä, (yli)analysointi, miettiminen ja asioiden päässäsi vatvominen ovat ehdottomasti ainoita asioita joita voit tehdä :D
No jos toinen ei suostu puhumaan, mitä sitten ehdotat? Oikeasti olen niin tyhmä, etten nyt tiedä, mitä muuta voin yksikseni asioille tehdä ennen kuin pääsemme puhumaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies sanoi juuri samaa. P*ni muita. XD Toteutin sit sen toiveen.
Jokuhan miestä vaivaa ja kysymyksessä on suurella todennäköisyydellä parisuhteenne, johon hän ei ole jollain tasolla tyytyväinen. Saattaa olla katsekin jo käännettynä muihin mielenkiintoisempiin kohteisiin, vaikka ei olisi ollut mitään konkreettista - vielä. On antanut tuolla lailla itselleen luvan mennä eteenpäin, jos jotain sattuu kohdalle, ja tavallaan antaa sen saman myös sinulle. Jos teillä on lapsia mukana kuviossa, niin kannattaisi jättää nämä löysässä hirressä roikkumiset pois ettei jälkikasvu ota tuollaisesta parisuhdemallia.
Aivan 100% varmasti on toinen nainen
ihan niinkun mun exä. Luvattiin ja sovittiin aikoinaan, että jos sattuis niin käymään et tunteet hiipuu, niin sit vaan reilusti sanotaan se, eikä ruveta säätämään mitään selän takana. No minä kyllä pidin osani sopimuksesta. Mies sen sijaan hommas itelleen jonkun hoidon, jonka kanssa pa nes keli kuukausikaupalla, kunnes mä jossain vaiheessa rupesin epäilemään asiaa. Kysyin, että mitä on meneillään, onko joku muu kuvioissa? No ei tietenkään, kuvittelet ihan omiasi, oli vastaus. Kysyin siis seuravien viikkojen aikana asiaa monesti ja aina kieltävä vastaus, ei kuulema ole ketään muuta. Kunnes. Mies jäi ihan rysän päältä kiinni. V****u että oli romuna! Enkä vähiten oman sinisilmäisyyteni ja typeryyteni vuoksi. Minkä takia uskoin?!!
Eli yritän sanoa, että mies todellakin voi olla niin mu na ton hiiri, ettei uskalla kertoa asian todellista laitaa ja jättää ikävät asiat naisen päätettäväksi. Siinähän hankkii itselleen kätevästi myös marttyyrin viitan, kun muija oli se joka jätti.
Kyllä, (yli)analysointi, miettiminen ja asioiden päässäsi vatvominen ovat ehdottomasti ainoita asioita joita voit tehdä :D